TULOVEROKEVENNYSTEN JATKAMINEN KAIKISSA TULOLUOKISSA TÄRKEINTÄ - PROGRESSION KIRISTYMINEN MIINUSPUOLELLA

Lehdistötiedote 30.8.2003 Heti julkaisuvapaa Veronmaksajien Teemu Lehtinen VM:n budjettiehdotuksen tuloverokevennyksistä: TULOVEROKEVENNYSTEN JATKAMINEN KAIKISSA TULOLUOKISSA TÄRKEINTÄ - PROGRESSION KIRISTYMINEN MIINUSPUOLELLA Valtiovarainministeriön budjettiehdotus keventää keskipalkkaisen suomalaisen verotusta 21 eurolla kuukaudessa vuonna 2004. Palkansaajan tulovero kevenee ensi vuonna eri tulotasoilla 0,7 - 1,0 prosenttiyksikköä. Ehdotetut kevennykset painottuvat lievästi pieniin tuloihin. Tämä käy ilmi Veronmaksajain Keskusliiton tuoreista laskelmista, joissa on valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen lisäksi huomioitu myös arvioidun ansiokehityksen vaikutukset veroihin. Veronmaksajain Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtisen mielestä ehdotettu verokevennys on kohtuullisen onnistunut kokonaisuus. Myönteistä on tuloverokevennyslinjan määrätietoinen jatkaminen, mutta valitusta kevennysmallista löytyy myös kielteisiä piirteitä. - Tärkeintä on tuloverokevennysten jatkaminen ensi vuonnakin kaikilla tulotasoilla. Kevennykset myös kohdistuvat kohtalaisen tasapuolisesti palkansaajien suuren enemmistön kannalta, sanoo Lehtinen - Kevennysten erityinen painottaminen kaikkein pienimpiin ansiotuloihin sen sijaan jyrkentää entisestään Suomen jo nyt poikkeuksellisen ankaraa veroprogressiota. Tältä osin askel otetaan väärään suuntaan. - Ansiokehitykseen nähden alimittaiseksi jäävä tuloveroasteikon portaiden alarajojen tarkistus syö puolestaan osan asteikkoprosenttien alentamisen kevennysvaikutuksesta, Lehtinen toteaa. Alkoholin ja tupakan valmisteveroihin ehdotettuja alennuksia Lehtinen pitää sinänsä valitettavina, mutta kuitenkin perusteltuina vapautuvaan matkustajatuontiin sopeutumiseksi. Hyvä puoli asiassa on, että kansalaisten nettotulojen ostovoima kasvaa hintojen laskiessa. Tuloverojen kehitys noudattelee aiempien vuosien linjaa, jossa verotusta on kevennetty kautta linjan. Tällä kertaa kevennysten painotus pienituloisiin on jonkin verran edellisvuosia selvempi. Tämän lopputuloksen saavuttamiseksi VM:n budjettiehdotuksessa valtion tuloveroasteikon veroprosenttien alennusta on täydennetty sekä tulonhankkimisvähennyksen että kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korotuksella. Tuloveroasteikon rajoihin tehtävä yhden prosentin tarkistus jää ansiokehitystä pienemmäksi, mikä vaikuttaa verotusta kiristävästi. Ensi vuonna keskipalkkaisen 2334 euroa tienaavan tuloveroaste laskee 0,9 prosenttiyksikköä 32,0 prosentista 31,1 prosenttiin. Tämä merkitsee käteen jäävän nettopalkan kasvua 21 eurolla kuukaudessa. Pienituloisen, noin 1600 euroa kussa ansaitsevan tuloveroaste laskee 1,0 prosenttiyksikköä 24,6 prosenttiin ja hyvätuloisen, noin 6200 euroa tienaavan 0,7 prosenttiyksikköä 44,9 prosenttiin. Lisätiedot: Toimitusjohtaja Teemu Lehtinen, (09) 6188 7300 Tutkija Jenni Oksanen, (09) 6188 7327 (graafit ja taulukot) www.veronmaksajat.fi Laskentaoletukset: Valtiovarainministeriön budjettiehdotuksen mukaiset veroperusteet vuodelle 2004. Valtion tuloveroasteikossa asteikkoportaiden alarajojen nosto yhdellä prosentilla sekä marginaaliveroprosenttien lasku yhdellä prosenttiyksiköllä; tulonhankkimisvähennyksen sekä kunnallisverotuksen ansiotulovähennyksen korottaminen. Vuosiansio on 12,5 * kuukausipalkka. Oletettu ansiokehitys vuonna 2004, +3,3 %, sisältää liukumien yms. rakenteellisten tekijöiden vaikutukset. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/07/30/20030730BIT00870/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/07/30/20030730BIT00870/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Veronmaksajain Keskusliitto (Veronmaksajat) on kotitalouksien, yritysten ja yhteisöjen riippumaton järjestö. Liitto neuvoo suomalaisia kaikissa verotukseen liittyvissä elämäntilanteissa, ajaa kohtuullista verotusta sekä puolustaa kansalaisten oikeusturvaa verotuskysymyksissä. Veronmaksajissa on 230 000 jäsentä, joista henkilöjäseniä on 186 000 ja yritysjäseniä 44 000. Liiton jäsenkunnassa ovat edustettuina niin palkansaajat, eläkeläiset kuin yrittäjätkin.