Energiatehokas eristäminen tukee rakentamisen ekologisuutta sekä kustannustehokkuutta
Rakennusten koko elinkaaren lämmitysmenot sekä lämmitykseen liittyvät päästöt päätetään jo rakentamisen aikana. Tämän takia talon vaipparakenteet pitäisi eristää mahdollisimman tehokkaasti, jolloin lämpö ei pääse vuotamaan ulos. Näin pystytään takaamaan mahdollisimman energiatehokas perusta rakennukselle – energiantarve vähenee, rahaa säästyy ja päästöt pienenevät.
Rakentamisen energiatehokkuuteen on viime vuosina kiinnitetty huomiota niin yksityisten kodinrakentajien, rakennusliikkeiden kuin yhteiskunnankin taholla. Yksityiset kodinrakentajat haluavat rakentaa asuntonsa siten, että lämmityskustannukset olisivat mahdollisimman alhaiset myös pidemmällä tähtäimellä ja että asunnon lämmitys olisi mahdollisimman ekologista. Vaipparakenteiltaan (ulkoseinät sekä ylä- että alapohja) tehokkaasti eristetty talo tarjoaa hyödyn jo ensimmäisestä asumisvuodesta lähtien ja käytetyn energian hinta määrittää sen, kuinka nopeasti energiatehokas eristäminen on maksanut alkuinvestoinnin takaisin. Esimerkiksi sähkölämmitteisessä pientalossa tehokkaasti lämmöneristetty ratkaisu tulee normaalia eristämistä edullisemmaksi jo 13 vuodessa ja kaukolämmitteisessä kerrostalossa parissakymmenessä vuodessa, kun laskennallisena korkokantana käytetään 0 %:a. Lisäksi asumismukavuus paranee hyvän sisäilman ansiosta.
Kuitenkin monesti erityisesti rakennusvaiheessa tehtävissä valinnoissa vaakakupissa painavat enemmän alhaiset investointikustannukset kuin pidemmän ajan kokonaishyöty. Tällöin maksajana toimii paitsi tuleva asukas myös yhteiskunta.
– Rakennusten rakenteellinen energiatehokkuus tukee myös Suomen energiaomavaraisuutta, kun säästetty energia jää esimerkiksi teollisuuden käyttöön, painottaa Ari Ilomäki, Rakennustuoteteollisuus ry:n tuoteryhmäpäällikkö.
Hyvin eristetty talo kuluttaa vähemmän energiaa, jolloin se on sekä lompakko- että ympäristöystävällisempi. Energiatehokas eristäminen puolittaa rakennusten vaipan läpi hukatusta lämmöstä aiheutuvat CO2-päästöt 50 vuoden elinkaarensa aikana, oli sitten kyseessä sähkölämmitteinen pientalo tai kaukolämmitteinen kerrostalo. Aihe on ajankohtainen, sillä myös EU-tasolla vaaditaan yhä ekologisempia ratkaisuja: rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki rakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen ”lähes nollaenergiarakennuksia”.
Erittäin hyvin lämmöneristettyjä rakennuksia löytyy Suomesta jo useita satoja ja niihin liittyvät tutkimustulokset kertovat rakenteiden hyvästä toimivuudesta ja turvallisuudesta. VTT:n pitkäaikaistutkimusten mukaan kosteusriskit eivät siis kasva lämmöneristystä parannettaessa vaan kosteuden aiheuttamat ongelmat liittyvät pääosin veden tunkeutumiseen rakenteiden sisään, painesuhteiden hallinnan puutteeseen ja ilmavuotoihin rakenteiden lävitse.
Lisätiedot, haastattelu- ja kuvapyynnöt:
Ari Ilomäki, tuoteryhmäpäällikkö eristeteollisuus, erityisasiantuntija ympäristö- ja energia-asiat
Rakennustuoteteollisuus RTT ry, +358 50 5978379 ari.ilomaki@rakennusteollisuus.fi
RTT ry
Rakennustuoteteollisuus RTT ry toimii rakennustuotteita valmistavien yritysten toimialayhdistyksenä. RTT on rakennusalan yritysten elinkeinopoliittisten, teknisten ja työmarkkina-asioiden edunvalvoja. Eristeteollisuus on osa RTT:n rakennusmateriaalijaostoa. Eristeteollisuus on paikallista ja suomalaista ja työllistää yli 2000 henkilöä ympäri maan.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) ja nollaenergiatalo
Nollaenergiataloissa on kyse rakennuksista, jotka tuottavat liki kaiken tarvitsemastaan energiasta tai vähintäänkin kuluttavat mahdollisimman vähän ostettua energiaa. Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) edellyttää, että kaikki uudisrakennukset ovat 31.12.2020 jälkeen ”lähes nollaenergiarakennuksia” (nzeb). Energiatehokas lämmöneristys on Suomen ilmasto-olosuhteissa nollaenergia-tason välttämätön perusta. Kun tämä perusta on kunnossa, rakennuksella voidaan katsoa olevan rakenteellinen ”nzeb-valmius”.