Työhyvinvoinnissa hymy ja vilpitön kehu vievät pitkälle

Skype-palaverin jälkeen työstät toisella puolella kaupunkia istuvan työkaverisi kanssa materiaaleja pilvipalvelussa. Etäpäivänä yhteydet kollegaan hoituvat sähköpostilla, nopeat asiat voit kuitata chatissa yhdellä sanalla. Teknologian kehitys on tehnyt työstä joustavaa, mutta toisaalta vuorovaikutus kärsii. Pienet työkaveria huomioivat teot voivat kuitenkin tehdä suuren eron työhyvinvointiin.

Uudet joustavan työn muodot ovat tervetullut muutos työelämään. Kun yhä useampaa työtä voi tehdä yhtä hyvin toimistolta käsin, oman sohvan nurkasta tai vaikka liikkuvasta junasta, syntyy enemmän mahdollisuuksia muokata työpäivästä omannäköisensä. Teknologian kehitys on muuttanut tapaamme kommunikoida, mikä voi vaikuttaa laajemmin myös hyvinvointiimme töissä.

– Olemme jatkuvasti vuorovaikutuksessa erilaisissa kanavissa monien eri ihmisten kanssa, ja keskustelujen konteksteja on runsaasti. Niiden kaikkien mielessä pitäminen käy raskaaksi. Lisäksi kommunikoimme yhä enemmän tekstipohjaisesti, mikä lisää väärinymmärrysten riskiä, toteaa Helsingin yliopiston kognitiivisen aivotutkimuksen yksikössä työskentelevä tutkija Katri Saarikivi .

Empatia on avainroolissa ihmisten välisen vuorovaikutuksen laadun kehittämisessä. Toisen näkökulmaa ei välttämättä ymmärrä oikein pikaisesti kirjoitetusta sähköpostista, jolloin ristiriitoja syntyy ihmisten välille myös syyttä suotta.

Hymy, tuo tosielämän emoji

Tekstivoittoinen vuorovaikutus, esimerkiksi edestakaisin sinkoilevat sähköposti- tai pikaviestit, välittää Saarikiven mukaan heikosti tunteita, vaikka viestejään höystäisikin erilaisin hymiöin ja emoji-merkein. Puheessa on jo paljon enemmän tunnetietoa kuin tekstissä, minkä ansiosta vuorovaikutuksesta tulee sujuvampaa ja samalla myös empatian tunteminen toista kohtaan helpottuu.

Mikä sitten auttaisi meitä voimaan paremmin työssä pyörittäessämme yhä nopeammin digitalisoituvaa elämäämme? Vastaus on yllättävän yksinkertainen: aito kohtaaminen ja työkaverin kunnioittava kohtelu vievät pitkälle, hymy ja vilpitön kehu vielä pidemmälle. Näin havaittiin myös Yksi elämä -terveystalkoiden vastikään julkaistussa tutkimuksessa , johon vastasi 400 työikäistä suomalaista.

– Vaikka uudet digitaaliset työkalut toki kehittyvät kovasti, ei mikään silti voita aitoa kohtaamista, sillä meidät on ihmisinä luotu kommunikoimaan toistemme kanssa. Kannustava, positiivinen palaute on jokaiselle meistä tärkeää ja auttaa jaksamaan paremmin monimutkaisessa työelämässä, muistuttaa Saarikivi.

Laadukas vuorovaikutus on työhyvinvoinnin moottori

Työhyvinvoinnista puhuttaessa jumiudutaan helposti ainoastaan kerran vuodessa tapahtuvien tyky-päivien tai taukojumppien maailmaan. Kuitenkin kyseessä on paljon laajempi yhtälö, joka rakentuu erilaisista osasista, arjen keskellä. Yksi olennainen työhyvinvointia määrittävä tekijä on juurikin laadukas vuorovaikutus.

– Jostain syystä työtä ajatellaan edelleen hyvin asiakeskeisenä elämänalueena: paikkana, johon tullaan tietyn tehtävän vuoksi ja jossa tuon tehtävän suorittaminen on ensisijaista, ei se, miten mukavaa sitä tehdessä on. Kuitenkin olemme kaikki ihmisiä, myös sen jälkeen, kun olemme ripustaneet takin työpaikan naulakkoon ja aloittaneet päivän työmme. Ei ole ollenkaan yhdentekevää, millaisen vuorovaikutuksen kautta työtämme teemme, Katri Saarikivi summaa.

Työilmapiiriin panostaminen palvelee myös organisaation tavoitteiden saavuttamisessa: laadukas vuorovaikutus tekee työnteosta paitsi mukavampaa, myös tuottoisampaa. Saarikiven mukaan tutkimukset ovat osoittaneet, että tiimit, joissa vuorovaikutuksen laatu on hyvä, myös ratkaisevat ongelmia paremmin.

Tee työkaverillesi unelmien työpäivä

Työhyvinvointi saa tänä syksynä valtakunnallisen teemapäivän, kun Unelmien työpäivä järjestetään ensimmäistä kertaa. Suomen suurimmaksi pyrkivän työhyvinvointitempauksen avulla työyhteisön ilmapiirin kehittämisestä halutaan tehdä osa työpaikkojen arkea. Ajatuksena on, että 5.10. kuka tahansa voi järjestää työhyvinvointia edistävän pienen tai suuren teon omalla työpaikallaan.

Miten sitten työpaikan vuorovaikutusta voisi lähteä parantamaan esimerkiksi Unelmien työpäivänä? Katri Saarikivi vinkkaa kääntämään katseen omaan viestintäänsä ja siihen, voisiko kohdella työkavereitaan vielä paremmin.

– Meistä kuka tahansa voi olla ratkaisevassa roolissa siinä, elävätkö työkaverimme unelmiensa työpaikalla vai eivät. Unelmien työpäivääkin miettisin siis sitä kautta, miten itse voisin tehdä siitä muille tavanomaista paremman työpäivän. Ihmiset muistavat todella pitkään esimerkiksi työssä saamansa kehut, ja niillä on voimakas, motivoiva vaikutus. Positiivinen käytös myös tarttuu helposti, ja hyvässä lykyssä työpaikalle syntyy uusi, parempaa vuorovaikutusta ruokkiva tapa.

Yksi tapa osallistua Unelmien työpäivään on seurata Yksi elämän järjestämää työhyvinvointiaiheista webinaaria, jossa mukana puhujana on myös Katri Saarikivi. Webinaari on maksuton, mutta edellyttää ennakkoilmoittautumista .

Lisätiedot:

Eija Seppänen
Viestintäpäällikkö, Yksi elämä -terveystalkoot
eija.seppanen@yksielama.fi
040 508 3645

Yksi elämän tavoitteena on terveempi Suomi. Aivoliiton, Diabetesliiton ja Sydänliiton yhteiset terveystalkoot edistävät ihmisten terveyttä ja hyvinvointia läpi elämän.  http://www.yksielama.fi/

Avainsanat:

Tilaa

Liitteet & linkit