Yksikään leipäpala ei kuulu roskiin – silti joka viides Vaasan Ruispalat päätyy hävikkiin leipomon ja kodin välillä

Vaasan Oy selvitti, että jokaisesta 12 palan Vaasan Ruispalat -pakkauksesta jää jopa kaksi palaa syömättä. Joka viides Vaasan Ruispalat -leipäpala joutuu hävikkiin leipomon ja kodin välillä, mikä tarkoittaa noin kahdeksaa miljoonaa Vaasan Ruispalat -pussia joka vuosi. Hävikkiä syntyy toimitusketjun jokaisella portaalla, suurin osa Vaasan Ruispaloista heitetään hukkaan kotitalouksissa.

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia. Leipä on yksi yleisimmistä hävikkiin päätyvistä ruuista: suomalaisissa kotitalouksissa leipähävikkiä kertyy yhteensä 12 miljoonaa kiloa vuodessa.* Suomalaisista noin 44 % kertoo heittävänsä leipää roskiin viikoittain.**

Vaasanin laskelmien mukaan Vaasan Ruispalat -leivän hävikistä vajaa kolmannes syntyy omissa leipomoissa ja loput kaupassa ja kotitalouksissa. Ketjun joka vaiheessa on vielä parannettavaa. Pari roskiin menevää, kuivunutta leipäpalaa ei välttämättä tunnu paljolta, mutta vuositasolla parista palasta kasvaa niin iso määrä, että leipäjono yltäisi Suomen päästä päähän seitsemän kertaa.

– Koska Vaasan Ruispalat on Suomen ostetuin ruisleipä, kannamme suuren leipomon vastuuta toimintamme ympäristövaikutuksista. Siksi päätimme selvittää tuotteen hävikkiluvut leipomon ja kodin välillä. Laskelmiemme mukaan joka viides Vaasan Ruispalat -leipäpala päätyy hävikkiin, mikä tarkoittaa yhteensä jopa 70 miljoonaa Vaasan Ruispalat -leipäpalaa vuodessa. Aivan liian moni leipä ei siis päädy vatsaan saakka, mikä tarkoittaa paitsi ympäristökuormaa, myös valtavaa määrää turhia työtunteja ja hukkaan heitettyjä raaka-aineita tuotantoketjun jokaisella portaalla, toteaa Vaasan Oy:n toimitusjohtaja Thomas Isaksson.

Mihin kotimainen ruis riittäisikään ilman leipähävikkiä?

Vaasan Ruispalat leivotaan kotimaisesta rukiista. Rukiin viljelypinta-ala on viime syksyn sateisten kylvösäiden vuoksi pienempi kuin yleensä. 

– Hävikkileivän suuri määrä sai meidät pohtimaan, miten pitkälle kotimainen ruis riittäisi, jos ruisleipää ei päätyisi hävikkiin. Poisheitetyn leivän mukana tuhlaamme 2 200 tonnia ruisjauhoja, mikä vastaa arviolta noin 650 hehtaarin viljelyalaa kotimaista ruista, mikä on arviolta kaksi prosenttia koko Suomen vuotuisesta rukiinviljelypinta-alasta. Leipurin työllä mitattuna hävikkileipien mukana menee hukkaan runsaat kahdeksan henkilötyövuotta, mikä on arvoltaan lähes 550 000 euroa, Isaksson laskee.

Hävikkileipää biopolttoaineeksi ja hyväntekeväisyyteen

Vaasan tekee jatkuvasti työtä leipomoillaan, jotta hävikkimääriä saadaan mahdollisimman pieniksi. Vaasan Ruispalojen hävikin määrä on saatu kutistettua parhaimmillaan 3-4 prosentin tasolle kokonaistuotannosta.

Vaasan toimittaa valmistuksessa väistämättä syntyvän hävikin esimerkiksi biopolttoaineen raaka-aineeksi. Lisäksi ylijäänyttä leipää jaetaan hyväntekeväisyyteen sekä myydään omissa leipomomyymälöissä. Vaasan näkee kiertotaloudessa paljon potentiaalia myös hävikkileivän hyödyntämiseksi

– Meidän mielestämme yksikään leipäpala ei kuulu roskiin. Ruisleipä on kansallisruokamme, suomalaisen sisun symboli, ja sen vuoksi suomalaiset arvostavat kotimaista ruista. Siksi on ihan kansalaisvelvollisuutemme huolehtia, että kotimainen ruis päätyy sinne, minne pitääkin: leivontaan, kaupan hyllylle ja sieltä lautaselle. Jos vähennämme hävikkiä jokaisella ketjun portaalla, kotimainen ruis riittää pidemmälle, Isaksson summaa.

Animaatio leipähävikin mittakaavasta ketjussa leipomosta pöytään.
https://youtu.be/x5XVODY1mH4

Vinkkejä hävikkileivän hyödyntämiseen: vaasan.fi/havikkihaaste

Liite: Infograafi Vaasan Ruispalojen hävikkiosuuksista leipomosta kotitalouksiin

*) www.saasyoda.fi / Motiva
**) IROResearch Oy, Tuhat suomalaista -tutkimus, 11/2017
***) Hävikki on laskettu myllystä alkaen, koska täsmällisiä alkutuotannon lukuja leipäviljaksi viljellyn rukiin osalta ei ole saatavilla.

Lisätietoja:
Thomas Isaksson, toimitusjohtaja, Vaasan Oy,
p. 040 700 6709 tai thomas.isaksson@vaasan.com 

Mari Dunderfelt, brändi- ja viestintäjohtaja, Vaasan Oy,
p. 040 556 5721 tai mari.dunderfelt@vaasan.com 

Mira Perander, viestintäpäällikkö, Vaasan Oy,
p. 050 560 3327 tai mira.perander@vaasan.com