Ministeri Leppä: "Hallituksen tärkeä tavoite on varmistaa, että suomalaisten ruokapöytään riittää kotimaista kalaa"

Porissa keskusteltiin tiistaina 11.7. SuomiAreenan yhteydessä kalataloudesta. Pro Kala ry:n järjestämään keskustelutilaisuuteen osallistuneen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan hallitus haluaa omilla toimillaan varmistaa kalatalouden hyvät toimintaedellytykset ja sen, että suomalaisten ruokapöytiin riittää kotimaista kalaa: ”linja on selvä, mutta töitä on tehtävä mm. vesiviljelyn lupakysymyksiin liittyen.”

Keskustelutilaisuuteen osallistuvat ministeri Lepän lisäksi kansanedustajat Johanna Karimäki (vihr.) ja Susanna Koski (kok.) sekä Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja Katriina Partanen. Mukana keskustelemassa oli myös lukuisa joukko kalatalouden arvoketjun edustajia, kalankasvattajia, ammattikalastajia ja kalanjalostajia.

Keskustelussa pohdittiin mm. mitä tulisi tehdä, jotta suomalaisissa ruokapöydissä olisi riittävästi kotimaista kalaa. Sen osuus on tällä hetkellä alle kolmannes kaikesta kulutetusta kalasta. Useimmiten kuluttajan lautaselta löytyy tuontikalaa, viljeltyä lohta Norjasta.

Kala-alan järjestöt ovat aiemminkin ilmaisseet huolensa siitä, että kalatalouden tuotantoketjuun aina kalastuksesta elintarviketuotantoon saakka ei ole kiinnitetty riittävästi huomiota hallituksen taholta. Pro Kalan teettämän tuoreen kuluttajatutkimuksen mukaan suomalaisten tahtotila kalansyöntiin on korkealla: kolme neljästä haluaisi syödä kalaa nykyistä enemmän. Jopa 90 prosenttia suomalaisista pitää tärkeänä sitä, että Suomessa on elinvoimainen kalatoimiala.  

Maa- ja metsätalousministeri Lepän mukaan hallituksen selkeä tavoite on lisätä kotimaisen kalan tarjontaa, helpottaa ja parantaa kalan tuotantoon liittyviä lupaprosesseja sekä lisätä investointeja ja työpaikkoja toimialalla.

Ammattikalastajien keskuudessa keskustelua herättivät kalastusta hankaloittavat haittaeläimet, merimetsot ja hylkeet. Myös ministeri Lepän mukaan haitallisten ja ei-uhanalaisten eläinten, joiden määrä on kasvanut merkittävästi, asemaa on arvioitava uudelleen.

Vihreiden kansanedustaja Johanna Karimäki totesi, että kalatalouden kehittämisen innovatiivisiin projekteihin on otettava tuottajat mukaan, minkä lisäksi vientimahdollisuuksia tulisi hyödyntää nykyistä paremmin. Kalatuotannossa Karimäki näkee mahdollisuutena, että marginaalisempia kalalajeja, kuten särkeä, hyödynnettäisiin lisävolyymina perinteisempien lajien rinnalla. Tähän vastauksena monissa ammattikalastajien puheenvuoroissa tuotiin kuitenkin esille, että esimerkiksi särkikalan kalastus ei ole nykyisellään taloudellisesti kannattavaa.

Ammattikalastajat ottivat useaan kertaan esille huolensa elinkeinon tulevaisuudesta ja sen vetovoimasta nuorempien sukupolvien silmissä. Tärkeä kysymys on, miten turvata alan tulevaisuus ja herättää nuorissa usko ja luottamus tätä Suomelle tärkeää elinkeinoa kohtaan.

Kokoomuksen Susanna Koski piti tärkeänä, että kalan hinnoittelu mahdollistaa kalastuksen kannattavana elinkeinona. Kotimaisen kalan monipuolinen kulutus on tärkeää, jotta kysyntä kasvaa. Koski painottaa, että tuotteella on oltava hinta, joka takaa toimeentulon koko arvoketjulle.

Katriina Partanen pitää tärkeänä, että aiheesta keskustellaan avoimesti kaikkien osapuolten kanssa.

”On hienoa, että suomalaiset haluavat syödä kalaa nykyistä enemmän. On myös pohdinnan arvoinen asia, mitä pitäisi tehdä, jotta tuo tahtotila toteutuu. Kalatuotteiden valikoimaa ja saatavuutta tulee edelleen kehittää, jotta kalan ostaminen on helppoa, ja valikoimista löytyy jokaiseen makuun sopivia tuotteita”, sanoo Partanen.

Lisätietoja:

Katriina Partanen

Pro Kala ry:n toiminnanjohtaja

Puh. 0400 827 277

katriina.partanen@prokala.fi

Pro Kala ry on yleishyödyllinen yhdistys, jonka jäsenistö edustaa koko kalaelintarvikkeen ketjua. Pro Kalan jäsenistössä ovat edustettuina ammattikalastajat, kalanviljelijät, kalanjalostajat ja -kauppiaat sekä elinkeinokalatalouden järjestöt. Pro Kala ry:n tavoitteena on kestävästi tuotettujen kalatuotteiden markkina-aseman ja arvon parantaminen sekä kuluttajien ja eri sidosryhmien tietämyksen lisääminen kalan ja kalatuotteiden merkityksestä ja käyttötavoista.