Solitan julkistama Think Tank -raportti: Terveyspalveluiden seuraava huima loikka syntyy tekoälyn ja ihmisymmärryksen yhdistämisestä
Terveys- ja hyvinvointipalveluiden asiantuntijoiden Think Tankin mukaan Suomella on etulyöntiasema kehittää terveys- ja hyvinvointipalveluitaan sekä rakentaa niiden pohjalta vientituotteita. Liika teknologiakeskeisyys uhkaa kuitenkin terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä, jossa ihmisymmärryksen syventäminen on jatkossa menestymisen avain. Solitan kokoama terveydenhuoltoalan huippuasiantuntijoista koostuva Think Tank -ryhmä laati 8 kohdan toimintalistan ja julkaisi raportin tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämisen kulmakivistä.
Suomella on hyvät mahdollisuudet nousta tulevaisuudessa terveys- ja hyvinvointipalveluiden ykkösmaaksi maailmassa. Kansalaisista on pitkältä ajalta laadukasta, kattavaa terveystietoa, jollaista vain harvalla muulla maalla on hallussaan. Hyvinvointi- ja potilastieto yhdistettynä genomitietoon sekä biopankkeihin avaa Suomelle huimat näkymät rakentaa uudenlaista, asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa hyvinvoinnin yhteiskuntaa, luottamusta ja tietoturvaa unohtamatta.
Liika teknologiakeskeisyys ja vanhanaikaiset suljetut järjestelmät vaivaavat kuitenkin edelleen suomalaista terveys- ja hyvinvointipalveluiden suunnittelua.
”Meillä on edelleen pitkä matka syvälliseen ihmisymmärrykseen. Sorrumme helposti insinöörikansan helmasyntiin – ajattelemme asioita teknologia edellä. Tämä on vakava uhka tavoitteen saavuttamiselle”, teknologia-, strategia- ja designyhtiö Solitan Health-liiketoiminnasta vastaava johtaja Risto Kaikkonen kertoo.
Palveluita ei pitäisi myöskään suunnitella vain valmiiksi hyvinvoiville ihmisille. Eniten yhteiskunnallista ja taloudellista vaikuttavuutta on oikein kohdistetuilla palveluilla, jotka huomioivat palveluista eniten hyötyvät ihmiset.
”Edelleen valitettavan suuri osa palveluista näyttää hieman siltä kuin hyväosaiset kansalaiset olisivat suunnitelleet palveluita toisille hyvinvoiville. Haluaisimme kannustaa palveluiden rakentajia miettimään, miten pahoinvointia voitaisiin palveluiden avulla yhteiskunnassa vähentää. Tarpeisiin vastaavilla ja oikein kohdennetuilla palveluilla olisi merkittävä vaikutus Suomen taloudelliseen ja kansainväliseen menestymiseen”, Solitan Kaikkonen kertoo.
Tekoälykään ei hyödytä ilman ihmisymmärrystä
Tekoäly mahdollistaa monia ennennäkemättömiä asioita tulevaisuuden terveydenhuollossa. Tekoälyn ja ihmisten välisestä yhteistyöstä sekä tekoälyyn liittyvistä eettisistä kysymyksistä kaivataan seuraavaksi paljon keskustelua.
”Tekoäly ei saa olla musta laatikko. On hirvittävää, jos päätösten taustalla on valtava määrä väärää tietoa, jota ihminen ei ymmärrä. Ihmisen on ymmärrettävä, miksi tekoäly päätyi tiettyyn ratkaisuun. Tekoälyn etiikasta täytyy keskustella tulevaisuudessa paljon nykyistä enemmän”, Kaikkonen sanoo.
8 kohdan remonttilista terveys- ja hyvinvointipalveluiden kehittämiseen
Solita kokosi ryhmän suomalaisia terveys- ja hyvinvointialan huippuasiantuntijoita pohtimaan terveys- ja hyvinvointipalveluiden nykyhetkeä ja tulevaisuutta. Solitan Think Tank -asiantuntijaryhmään kuuluivat THL:n järjestelmät-osaston johtava asiantuntija Vesa Jormanainen, Solitan Health-liiketoiminnan johtaja Risto Kaikkonen, tekonivelsairaala Coxan toimitusjohtaja Tarmo Martikainen, Kustannus Oy Duodecimin toimitusjohtaja Pekka Mustonen, Palmun muotoiluetnografi Antti Rannisto, Solitan Health-liiketoiminnan operatiivinen johtaja Vesa Sainio sekä Mediconsultin lääketieteellinen johtaja Ville Salaspuro.
Ryhmän keskusteluista ja asiantuntijahaastatteluista koottu tuore Solita Think Tank -raportti julkistettiin tänään, ja se on maksutta ladattavissa osoitteessa: https://hub.solita.fi/think-tank-tulevaisuuden-terveys-ja-hyvinvointipalvelut
tai liitteenä alla. Raportin johtopäätökset on koottu kahdeksan kohdan ohjenuoraksi tulevaisuuden terveys- ja hyvinvointiyhteiskunnan rakentamiseen osallistuville ja herättämään keskustelua ajankohtaisista kehityskuluista.
1) Pahoinvoinnin vähentäminen on uuden ajan voittajasovellus.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan seuraava tulosloikka syntyy pahoinvoinnin vähentämisestä ja heikoimmin voivan kansanosan tarkemmasta huomioinnista myös uusia palveluja kehitettäessä. Mikä tekee ihmiset onnellisemmiksi? Millaiset asiat edistävät eri väestöryhmien hyvinvointia – tai vähentävät pahoinvointia? Tulevaisuuden sovellus- ja palvelukehittäjien on syvennyttävä pohtimaan tämänkaltaisia kysymyksiä ja palveluiden laajaa kokonaisuutta.
2) Digitalisaation pitää edistää hyvinvointia. Teknologia on vain mahdollistaja - keskity ihmisten todellisiin tarpeisiin. Yhtäkään innovaatiota tai palvelua ei pidä kehittää teknologia vaan ihmistuntemus edellä. Suomessa on palveluiden kehittämisen tueksi valtava määrä kansalaisten terveystietoa, josta monet maat voivat vain haaveilla.
3) It:n avoimuus takaa tasa-arvon. Palveluketjun saumaton toimivuus on it-järjestelmien keskeinen päämäärä. Suljetuissa järjestelmissä tieto ei liiku. Innovaatioita on vauhditettava tarjoamalla data kehitystyön ulottuville.
4) MyData auttaa ennaltaehkäisyssä. Tulevaisuuden terveydenhuollossa hyödynnetään ammattilaisten kirjaaman terveystiedon ja muun muassa genomitiedon ohella paljon ihmisten itse ylöskirjaamaa terveys- ja hyvinvointitietoa eli MyDataa. MyDatan rooli on tulevaisuudessa suuri sairauksia ennalta ehkäisevissä palveluissa.
5) Suomi tarvitsee mahdollistavaa lainsäädäntöä. Datalähtöisten terveyspalveluiden kehittämisen näkökulmasta merkittävimmät lait ovat asiakastietolaki sekä laki datan toissijaisesta käytöstä. Lainsäädännön täytyy mahdollistaa rikkaan ja monipuolisen datan hyödyntäminen tutkimuskäytössä sekä innovaatioiden kehittämisessä tietoturvaa unohtamatta.
6) Tiedemaailma on tekoälyn tuomari. Tulevaisuudessa yritysten ja tiedemaailman täytyy tehdä palveluiden rakentamisessa paljon nykyistä tiiviimpää yhteistyötä. Ilman rakentavaa yhteistyötä emme voi unelmoida edelläkävijyydestä hyvinvointipalveluiden kehittämisessä.
7) Tekoälyn etiikasta täytyy keskustella enemmän. Tekoälystä on keskusteltu viime vuosina valtavasti. Vähemmän on puhuttu tekoälyn eettisistä kysymyksistä. Lääkärin täytyy pystyä tulevaisuudessakin selittämään potilaalle, miksi jokin asia tapahtuu. Huuman keskellä on muistettava, että AI voi tehdä virheitä ja sen päätöksenteko eksyä tieltä.
8) Palvelumuotoilu takaa palveluiden vaikuttavuuden. Ei riitä, että palvelunkehittäjät ymmärtävät ihmisten arvoja ja ajatusmaailmaa yleisellä tasolla. Palvelumuotoilun avulla pystytään tunnistamaan hetket, jolloin kuluttaja on lipsumassa hyvistä tavoitteistaan ja ohjaamaan hänet lempeästi takaisin oikealle polulle.
LISÄTIETOJA:
Solita Oy, Risto Kaikkonen, Director, Health and Wellbeing Division, p. 041 536 8745, risto.kaikkonen@solita.fi
Solita on suomalainen teknologia-, strategia- ja designyritys. Valjastamme ihmisymmärryksen ja älykkäät teknologiaratkaisut palvelemaan parempaa elämää. Olemme muutosvoima, joka luo uusia toimintatapoja, palveluja ja teknologiaratkaisuja uudistaen yrityksiä ja yhteiskuntaa. Solita työllistää 700 strategisen konsultoinnin, palvelumuotoilun, digitaalisten palvelujen, AI- ja analytiikkaratkaisujen sekä pilvipalvelujen asiantuntijaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa, Turussa, Lahdessa, Tallinnassa ja Tukholmassa.
