Yksinasuminen yleistyy – asumisoikeustaloissa myös isompien asuntokuntien määrä lisääntynyt

Tilastokeskuksen äskettäin julkistamien suomalaisten asumiseen liittyvien tietojen mukaan yksinasuminen on kasvanut koko maassa. Vuonna 2005 yhden hengen asuntokuntia oli 39,7 % kaikista asuntokunnista, kun vuonna 2016 niitä oli 42,6 %.

Myös vuokralla asuminen on yleistynyt. Vuokra-asuntojen määrä on kasvanut erityisesti vuoden 2013 jälkeen. Sen sijaan omistusasuntojen määrä kasvoi vuosien 2005-2013 aikana, kunnes kasvu pysähtyi.

Asumisoikeusasuntojen määrä on kasvanut joka vuosi vuodesta 2005 alkaen. Vuonna 2016 jo 42 000 asuntokuntaa asui asumisoikeusasunnossa, kun vuonna 2005 niitä oli 30 000. Vuoden 2017 lopussa asumisoikeusasuntoja oli yli 45 00 ja vuoden 2018 loppuun mennessä niitä on jo lähes 48 000 asuntoa.

Asumisoikeusasunnoissa myös suurempien, vähintään neljän hengen asuntokuntien määrä on jatkanut kasvamistaan toisin kuin vuokra- ja omistusasunnoissa, joissa suurempien asuntokuntien määrä on laskenut.

-Suomessa asumisen trendi on yksinasumisen yleistyminen, mikä on osaltaan nostanut asumisen kustannuksia. Asumisoikeusasuminen on kulkenut valtavirran vastaisesti. Asumisoikeustaloissa myös isompien perhekokojen määrä on lisääntynyt toisin kuin muissa asumismuodoissa, mikä kertoo asumismuodon edullisuudesta, arvioi Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja Maarit Toveri.

-Vaikka yksinasuminen on lisääntynyt, tarvitaan jatkossa myös perheasuntoja. Asumisoikeusasunnoissa on varaa asua tilavammin, koska asumisen kustannukset ovat edullisempia vapaarahoitteisten asuntojen vuokriin verrattuna, Toveri jatkaa.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA:n viimeisimmän tilaston mukaan vapaarahoitteiset vuokrat olivat Helsingissä 34 % ASO-asuntoja kalliimpia. Vantaalla eroa oli 22 % ja Espoossa 20 %.

Tampereella käyttövastikkeet olivat 8 % edullisempia kuin ARA-vuokrat ja 16 % edullisempia kuin vapaarahoitteiset vuokrat. Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa käyttövastikkeet olivat 6-9 % edullisempia kuin ARA-vuokrat ja 12-14 % edullisempia kuin vapaarahoitteiset vuokrat.

Asumisoikeusasunnot edustavat Suomen mittakaavassa myös uudempaa asuntokantaa. Tilastokeskuksen tilastojen mukaan Suomessa on runsaat kolme miljoonaa asuntoa, joista noin 923 000 on rakennettu 1990-luvulta alkaen. Laki asumisoikeusasumisesta astui voimaan heinäkuussa 1990 ja ensimmäiset asumisoikeusasunnoiksi tarkoitetut talot valmistuivat syksyllä 1991, joten asumisoikeuskanta on varsin nuorta.

Lisätietoja:

Maarit Toveri, Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry:n puheenjohtaja, puh. 0500 103 888, maarit.toveri@avainasumisoikeus.fi

Suomen Asumisoikeusyhteisöt ry (SAY) edustaa asumisoikeusasuntoja omistavia yhteisöjä. SAY:n tarkoituksena on edistää asumisoikeusasumista. Yhdistys tuottaa ja levittää ajantasaista ja puolueetonta tietoa sekä edistää asumisoikeusasuntojen omistajien, asukkaiden ja viranomaisten välistä yhteistyötä. SAY:n jäsenyhteisöt omistavat yli 97 prosenttia Suomen 45 300 asumisoikeusasunnosta, joissa asuu yli 100 000 asukasta.

Avainsanat:

Yrityksestä

Manifesto on vuonna 2000 perustettu viestintätoimisto. Autamme viestimään tuloksellisesti ja luovasti. Palvelujemme avulla viestit ovat selkeitä ja ne menevät tehokkaasti perille kohderyhmät tavoittavissa kanavissa.

Tilaa

Liitteet & linkit