Lehdistötiedote: Päästöt kasvavat liikaa annetuista vähennystavoitteista huolimatta

Valtaosa maailman maista on julkistanut tavoitteensa kasvihuonekaasujen vähentämiselle. Tavoitteita pitää kuitenkin kiristää, jos ilmaston lämpeneminen halutaan hidastaa tavoiteltuun kahteen asteeseen. Näin osoittaa Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tekemä analyysi 159 maan päästötavoitteista.

Myös kehittyvät maat ovat lähteneet viime vuosina mukaan ilmastomuutoksen hidastamiseen antamalla omat tavoitteensa päästöjen vähentämisestä. Valtioiden antamat lupaukset kasvihuonepäästöjen alentamisesta vuoteen 2030 mennessä hillitsevät kuitenkin ilmaston lämpenemistä riittävästi vain, jos päästöjä vähennetään jyrkästi myös vuoden 2030 jälkeen.

”Koska meillä ei ole varmuutta, voidaanko päästöjen vähentämistä tuolloin nopeuttaa riittävästi, olisi kriittisen tärkeä nostaa nykyisten päästötavoitteiden kunnianhimoa”, sanoo toinen tutkimuksen tekijä VTT:n erikoistutkija Tommi Ekholm .

VTT on tutkinut yhteensä 159 maan antamia päästölupauksia (131 maata plus EU). Tutkimuksessa selvitettiin:

  • kuinka suuriin päästöjen vähennyksiin tai lisäyksiin kunkin maan päästövähennystavoite johtaa
  • mille tasolle globaalit päästöt asettuisivat päästövähennystavoitteiden perusteella,
  • riittävätkö annetut tavoitteet hillitsemään ilmaston lämpenemisen kahteen celsius-asteeseen.

Päästövähennystavoitteen antaneet maat edustavat yli 90 prosenttia globaaleista kasvihuonepäästöistä, 89 prosenttia maailman väestöstä ja 95 prosenttia taloudellisesta tuotannosta.

”Tämän perusteella Parisiin ilmastoneuvotteluissa on mahdollisuudet saada aikaan kattava sopimus päästöjen vähentämiselle globaalisti”, arvioi Ekholm.

VTT:n tutkimustulokset ovat tärkeä keskustelupohja maanantaina alkaville Pariisin ilmastoneuvotteluille, joiden aikana on tarkoitus sopia 196 maata koskevasta, vuonna 2020 voimaan astuvasta maailmalaajuisesta ilmastosopimuksesta. Vastaavaa maakohtaista vertailevaa analyysiä ei ole aiemmin tehty. VTT esittelee tutkimustuloksia Pariisin neuvotteluiden ohessa järjestettävässä tilaisuudessa 10.12.

Kiina suurin murhe

Tutkimuksen haasteena oli se, että eri maiden päästölupaukset on määritelty eri tavoin. Kaikilta mailta ei voi myöskään odottaa yhtä kunnianhimoisia päästövähennyksiä. YK:n ilmastosopimuksen mukaan vauraimmat maat ottavat johtavan aseman päästövähennyksissä.

Vertailu kertoo, että kaikki kehittyneet maat ovat antaneet lupauksia, joilla päästöt vähenevät 20 – 30 prosenttia nykyisestä. Sen sijaan kehittyvien maiden tavoitteet vaihtelevat huomattavasti.

”Osa kehittyvistä maista tavoittelee päästövähennyksiä tai enintään pientä lisäystä, kun joidenkin maiden tavoite johtaisi päästöjen kolminkertaistumiseen nykytasosta”, sanoo Ekholm.

Suurista päästömaista eniten on parannettavaa Kiinalla, jonka päästöt henkeä kohti nousevat vuoteen 2030 mennessä 13,1 hiilidioksiditonniin, missä on nousua noin 65 prosenttia vuoden 2010 tasoon verrattuna. Samaan aikaan USA:n päästöt henkeä kohti laskevat noin kolmanneksen 12,8 hiilidioksiditonniin. Tuolloin Kiinan yhteenlasketut päästöt ovat lähes nelinkertaiset USA:han verrattuna.

EU:n päästöt henkeä kohti laskevat nykyisillä lupauksilla kolmanneksen 5,9 hiilidioksiditonniin. Neljänneksi suurimmat kokonaispäästöt ovat väkirikkaassa Intiassa, jonka päästöt henkeä kohti kaksinkertaistuvat 4,2 hiilidioksiditonniin.

Vuonna 2030 yli 10 hiilidioksiditonnia henkeä kohti tuottavat suurista maista Venäjä (18), Australia (13,7), Kiina (13,1), Kanada (12,9), USA (12,8) ja Etelä-Korea (10,8).

VTT:n tutkimus on osa ympäristöministeriön rahoittamaa KILPI-projektia (Kansainvälisten ilmastoneuvotteluiden päästövähennystavoitteiden tarkastelu sekä EU:n taakanjakosektorin päästökehityksen arviointi.)

Julkaisu: An analysis of countries’ climate change mitigation contributions towards the Paris agreement http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T239.pdf

Pariisin ilmastokokous, Side event 10.12: VTT järjestää Pariisissa New Nordic Climate Solutions -paviljongissa tilaisuuden ”Fairness and Ambition – Countries’ historical contribution, INDC commitments and the 2°C target”, jossa käsitellään maiden antamia päästövähennyslupauksia (INDC). http://www.norden.org/cop21-10/12-10.15

Lisätietoja:
Tommi Ekholm, erikoistutkija
040 775 4079,
tommi.ekholm@vtt.fi

Tomi J. Lindroos, tutkija
040 779 7987,
tomi.j.lindroos@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on Pohjoismaiden johtava tutkimus- ja teknologiayhtiö. Tuotamme tutkimuksen ja tiedon kautta asiantuntijapalveluja kotimaisille ja kansainvälisille asiakkaillemme ja kumppaneillemme, liike-elämälle ja julkiselle sektorille. Käytämme 4 miljoonaa tuntia vuodessa aivovoimaa teknologisten edistysaskelien kehittämiseen.

Avainsanat:

Yrityksestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen.

Tilaa