Lehdistötiedotteet: Miten sosiaalisessa mediassa käytetään valtaa?

Alla VTT:n lehdistötilaisuuden 27.1.2011 "Miten sosiaalisessa mediassa käytetään valtaa?" kaksi lehdistötiedotetta:

 

  • Digitaitoinen sanankäyttäjä menestyy sosiaalisessa mediassa
    Sosiaalinen media on tehokas vallankäytön väline, sillä faktoja vilisevässä maailmassa tuttujen mielipiteistä on tullut entistä tärkeämpiä.
  • Sosiaalinen media haastaa julkisen hallinnon toimintatavat
    Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisen yhteydenpitovälineen kansalaisten ja julkisen hallinnon välille. Vuorovaikutuksen toimiminen tehokkaasti vaatii kuitenkin julkisten tahojen asennemuutosta.

Lehdistötiedote: 

Digitaitoinen sanankäyttäjä menestyy sosiaalisessa mediassa

Sosiaalinen media on tehokas vallankäytön väline, sillä faktoja vilisevässä maailmassa tuttujen mielipiteistä on tullut entistä tärkeämpiä.

Ihmiset rakentavat käsityksiään yhä enemmän sosiaalisen todellisuuden varaan. Globaalistuvassa, moniarvoistuvassa ja teknillistyvässä maailmassa mielipiteet muodostuvat yhä useammin sen mukaan, mitä meille tärkeät ihmiset näyttävät ajattelevan ja tekevän.

Tähän perustuu sosiaalisen median valta. Sosiaalinen media tarjoaa käyttäjälleen uudenlaisen yhteisön, jonka avulla tämä pääsee seuraamaan oman ryhmänsä arkipäiväisiä asioita, tuottamaan uutta tietoa ja tekemään tärkeitä valintoja.

Sosiaalinen media mahdollistaa nopean ja välittömän tiedon ja näkemysten jakamisen, minkä ansiosta se on tehokas vaikuttamisen väline. Sosiaalinen media on kasvattanut kansalaisten valtaa ja vähentänyt heidän riippuvaisuuttaan auktoriteeteista. Tästä on osoituksena esimerkiksi se, kuinka netistä saatava terveysinformaatio ja vertaisryhmäpalvelut ovat muuttaneet lääkärin ja potilaan suhdetta. Lääkäri ei ole enää niin suuri auktoriteetti kuin ennen.

Parhaiten sosiaalisessa mediassa pärjää henkilö, joka omaksuu uudet digitaaliset välineet nopeasti ja ymmärtää niiden tuomat mahdollisuudet. Myös kirjallisen ilmaisun merkitys korostuu, sillä taitava sanankäyttäjä saa sosiaalisessa mediassa viestinsä tehokkaimmin perille.

Yrityksillä suhde sosiaaliseen mediaan on usein jakautunut. Moni yritys kokee, että sosiaaliseen mediaan on pakko osallistua. Samalla yritykset eivät kuitenkaan tiedä, mikä olisi paras tapa hyödyntää uutta välinettä. Yrityksillä ei nykyisin ole juuri vaihtoehtoja, sillä ne näkyvät sosiaalisessa mediassa halusivatpa tai eivät. Vaikka yritys päättäisikin olla osallistumatta sosiaaliseen mediaan, mikään ei estä käyttäjiä luomasta palveluihin epävirallisia sivuja. Näin on suomalaisyrityksillä käynyt muun muassa Facebookissa.

Sosiaalisessa mediassa yritykset eivät voi tehdä samanlaisia kontrolloituja ja valvottuja päätöksiä kuin perinteisessä mediassa. Siellä kaikilla on ääni, eikä se ole aina halutun kaltainen. Silti sosiaalinen media avaa yrityksille uusia tehokkaita vaikuttamisen mahdollisuuksia. Se mahdollistaa asiakkaan välittömän kohtaamisen ja kohderyhmän nopean tavoittamisen. Sen avulla on myös mahdollista verkostoitua ja tukea yhteistyösuhteita.

Tällä hetkellä useat suosituista palvelualustoista ovat yhden yrityksen kontrollissa, mikä on herättänyt kysymyksiä siitä, miten palveluntarjoajat hyödyntävät saamiaan käyttäjätietoja. Tiedon omistajuus ja käyttäjän henkilökohtainen oikeus omiin tietoihinsa ovatkin keskeisiä kysymyksiä sosiaalisen median kehittymisessä.

Nykyiset sosiaalisen median työkalut on suunnattu erityisesti nuorille ja työikäisille, mutta tulevaisuudessa palvelutarjonta monipuolistuu. Jatkossa sosiaalinen media voi tavoittaa yhä useampia ihmisryhmiä. VTT tutkii muun muassa, miten sosiaalista mediaa voidaan hyödyntää vanhusten yksinäisyyden ja eristyneisyyden vähentämisessä. Myös koulumaailmassa nähdään jatkossa sosiaalisen median ratkaisuihin perustuvia palvelukonsepteja.

Lisätietoja

Minna Isomursu
Tutkimusprofessori
Puh. 040 843 3871
minna.isomursu@vtt.fi

Minna Isomursun esitys lehdistötilaisuudessa: http://www.vtt.fi/news/2011/012711isomursu.jsp

Lehdistötiedote: 

Sosiaalinen media haastaa julkisen hallinnon toimintatavat

Sosiaalinen media tarjoaa uudenlaisen yhteydenpitovälineen kansalaisten ja julkisen hallinnon välille. Vuorovaikutuksen toimiminen tehokkaasti vaatii kuitenkin julkisten tahojen asennemuutosta.

Kansalaisten odotukset osallistumismahdollisuuksista ovat kasvaneet sosiaalisen median yleistymisen myötä. Sosiaalinen media on luonut uudenlaisia ja monipuolisia mahdollisuuksia kansalaisosallistumiselle ja yhteiskunnalliselle aktiivisuudelle.

Julkistahot eivät enää voi olla huomioimatta sosiaalista mediaa. Kyse ei ole kuitenkaan vain siitä, pitäisikö niiden mennä esimerkiksi Facebookiin, vaan suuremmasta asennemuutoksesta. Joustava sosiaalisen median käyttö kulloisenkin tarpeen mukaan vaatii prosessien ja toimintatapojen uudelleen arviointia.

Juuri päättyneessä Somus-projektissa tutkittiin sosiaalisen median käyttöä kansalaisten ja julkisen hallinnon vuorovaikutuksessa. Vuonna 2009 alkaneessa, kaksivuotisessa tutkimusprojektissa olivat mukana VTT, Aalto-yliopisto, Tampereen yliopisto, Jyväskylän yliopisto ja Tutkimusparvi.

Sosiaalinen media sallii kansalaisten vaikuttaa ja vaihtaa näkemyksiä ajasta ja paikasta riippumatta, päästä suoraan kontaktiin päättäjien kanssa, kommunikoida reaaliaikaisesti ja ilmaiseksi sekä organisoida suuria massoja asian tai aatteen tueksi. Jotta vuorovaikutus toimisi, hallinnon on kuitenkin tultava vastaan. Käyttäjät eivät jatka pitkään keskustelua, jolla ei ole vaikutusta.

Tällä hetkellä julkisen hallinnon ja kansalaisten välistä vuorovaikutusta vaikeuttaa se, että sosiaalinen media on hallinnolle uusi osallistumistapa, joka haastaa jopa lainsäädännön.

Ongelmia syntyy arkipäiväisissäkin tilanteissa. Esimerkiksi virkamiehet eivät pysty osallistumaan omalla nimellään netin avoimeen keskusteluun, jos kaikki heidän kommenttinsa otetaan virallisina kannanottoina. Kaavoittajat taas eivät voi kommentoida kaavaluonnokseen tulleita kommentteja kesken prosessin, koska kaavasta ei ole päätöstä eivätkä he voi luvata, että kansalaisten mielipiteet otetaan huomioon.

Somus-projektissa kehitettiin ja testattiin web-sovelluksia, joita voi käyttää kansalaisosallistumisen välineenä. Niihin kuului muun muassa sovellus, jolla eduskunnan täysistuntoihin pystyi osallistumaan Facebook-chatin kautta sekä KommentoiTätä-palvelu, jossa kansalaiset voivat keskitetysti kommentoida julkisia asiakirjoja.

Käyttäjät olivat tiiviisti mukana kehitystyössä. Esimerkiksi lukiolaisten kanssa tutkimusryhmä kehitti Ilma Vaivaa -nettisivuston, jossa kansalaiset esittelevät ilmastonmuutoksen torjumistapoja. Maahanmuuttajayhteisö oli puolestaan mukana rakentamassa Monimos.fi-verkkoyhteisöä, jonka tarkoituksena on auttaa monikulttuurisia järjestöjä tiedottamaan toiminnastaan, verkottumaan toistensa kanssa sekä avaamaan keskustelua jäsenistön ulkopuolelle.

Avoimella verkkosivustolla myös päättäjät ja virkamiehet voivat seurata monikulttuurisuuteen liittyvää keskustelua ja saada kontaktin kohderyhmään, joka on ollut vaikeasti tavoitettavissa.

Kansalaiselta osallistuminen sosiaalisessa mediassa edellyttää paitsi taitoa käyttää palveluita myös rohkeutta osallistua julkiseen prosessiin.

Sosiaalisessa mediassakaan osallistuminen ei ole tasa-arvoisesta, vaan yleensä pieni joukko on aktiivinen ja voi dominoida päätöksentekoa ja toimintaa. Toisaalta sosiaalinen media tarjoaa monia aiempaa kevyempiä tapoja osallistua kommentoinnista fanittamiseen.

Lisätietoja

Pirjo Näkki
Tutkija
Puh. 040 588 7295
pirjo.nakki@vtt.fi

Somus-projektin kotisivut: http://somus.vtt.fi/

Somus-projektin loppuraportti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/publications/2011/P755.pdf

Pirjo Näkin esitys lehdistötilaisuudessa: http://www.vtt.fi/news/2011/012711pn.jsp

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
Puh. 020 722 6747
olli.ernvall@vtt.fi

www.vtt.fi

VTT on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 280 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat:

Yrityksestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen.

Tilaa