VTT: Puuteollisuuden kilpailuvalteiksi tuotekehitys ja asiakkaalle räätälöity palvelu

Puutuoteteollisuudessa palvelujen osuus on vähäinen, eikä niitä ole onnistuttu kääntämään kilpailutekijäksi. Menestyminen edellyttää jatkuvaa tuotekehitystä ja asiakkaan tarpeeseen räätälöityä, tuotteeseen liittyvää hyvää palvelua. Tämä käy ilmi puuteollisuusyritysten palvelutarjonnan nykytilaa koskevasta VTT:n selvityksestä.

Palvelutalouden lähtökohdista tulokset ovat synkät. Palveluiden osuus on edelleen vähäistä, lukuun ottamatta ikkuna- ja oviteollisuutta. Sahateollisuudessa palvelut ovat yleensä asiakaskohtaista sahatavaran lajittelua laadun perusteella ja eräkohtaista mittapalvelua. Huonekalu-, ikkuna- ja oviteollisuudessa palvelut liittyvät puolestaan asennuksiin, huoltoon ja ylläpitoon.

Yritykset uskovat liiketoiminnan kasvun syntyvän tulevaisuudessakin samalla strategialla kuin ennen, eli kasvattamalla jo nyt laajaa tuotevalikoimaa. Ilman tuotteeseen liitettyä palvelua jäädään kuitenkin kauaksi olemassa olevista kasvumahdollisuuksista.

”Ennemminkin kyseessä on osaamisen puute. Ei tiedetä millaisia palveluita tulisi tarjota ja vaikka ideoita olisikin, niitä ei osata jalostaa kannattaviksi palveluiksi”, arvioi tutkija Marika Makkonen VTT:ltä.

Menestyvä palveluidea voi olla hyvin yksinkertainen, kunhan sillä vastataan asiakkaan tarpeeseen ja tuotetaan siihen kohdistettu, hyvin tuotteistettu ratkaisu.

Tulevaisuudessa menestyminen ja kilpailijoista erottautuminen edellyttävät jatkuvaa tuotekehitystä ja tuotteeseen liitettyä hyvää palvelua.

Aktiviteettipuistoja valmistava Lappset Oy sekä laiturivalmistaja ja satamarakentaja Marinetek Oy ovat Makkosen mielestä hyviä esimerkkejä määrätietoisista yrityksistä, jotka ovat laajentaneet tuotevalikoimaansa ja samanaikaisesti tarjonneet ratkaisuja asiakkailleen. Molemmat yritykset ovat pystyneet kasvamaan ja kansainvälistymään ja ovat tänä päivänä maailman johtavia toimijoita alallaan.

”Kaikilla toimialoilla voidaan kuitenkin onnistua, jos löytyy riittävästi rohkeutta, osaamista ja tahtoa. Kehitystyön voi aloittaa esimerkiksi pohtimalla, voisiko oma yritys olla edesauttamassa asiakkaan tehokkuutta, imagoa tai laajentumispyrkimyksiä. Tai voisiko palvelutarjontaa parantaa vaikkapa hyödyntämällä verkostoja tai informaatiota, jonka hyötyjä yritysten kilpailutekijänä ollaan vasta vähitellen ymmärtämässä”, Makkonen toteaa.

VTT selvitti, voiko palveluista ja palveluliiketoiminnasta löytyä kasvua puuteollisuudelle VTT:n, Tekesin ja teollisuuden yhteisessä ServePUU-hankkeessa.


Raportti verkossa: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T129.pdf

Kuvat: http://www.vtt.fi/news/2014/30012014_servepuu.jsp

Lisätietoja:

VTT
Tutkija
Marika Makkonen
Puh. 041 469 5998
marika.makkonen@vtt.fi

Lisätietoja VTT:stä:

Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
puh. 040 840 0288
olli.ernvall@vtt.fi
www.vtt.fi

VTT (Teknologian tutkimuskeskus VTT) on kansainvälisesti verkottunut, moniteknologinen tutkimuskeskus, joka tuottaa asiakkailleen korkeatasoisia teknologisia ratkaisuja ja innovaatiopalveluja. VTT lisää asiakkaidensa kansainvälistä kilpailukykyä ja edistää näin yhteiskunnan kestävää kehitystä, työllisyyttä ja hyvinvointia. Joka kolmas suomalainen teknologiainnovaatio sisältää VTT:n osaamista. VTT:llä työskentelee 2900 eri alojen asiantuntijaa. VTT:n liikevaihto on 320 M€. VTT:n päätoimipisteet ovat Espoossa, Tampereella, Oulussa ja Jyväskylässä.

Avainsanat:

Yrityksestä

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy on yksi Euroopan johtavista tutkimus- ja teknologiaorganisaatioista. Tuotamme teknologiseen ja tieteelliseen osaamiseemme pohjautuvia innovaatiopalveluja asiakkaillemme ja yhteistyökumppaneillemme. Käytämme vuosittain 4 000 000 tuntia aivovoimaa uusien älykkäiden teknologioiden, kilpailukykyä tehostavien ratkaisujen sekä innovatiivisten palvelujen tuottamiseen.

Tilaa