Jukka Rislakin uutuusteos Paha sektori käsittelee kylmän sodan vaiettua puolta

Kylmän sodan aikana, melkein kahden sukupolven ajan, ihmiskunta toivoi parasta mutta pelkäsi
pahinta. Loppu oli usein lähellä; peli oli vaarallisempaa kuin useimmat meistä osasivat kuvitella.
Jukka Rislakin tänään julkistettava teos Paha sektori – Atomipommi, kylmä sota ja Suomi
(WSOY) kertoo, mitä toisen maailmansodan jälkeinen aika merkitsi pienelle puolueettomalle
pohjoismaalle. Se oli ”diplomatian talvisotaa, josta kansa ei tiennyt mitään ja jota kesti
kymmeniä vuosia”

Paha sektori on selvitys aiheesta, josta maassamme on tiedetty hämmästyttävän vähän. Kylmä sota vaikutti
vuosikymmenten ajan melkein kaikkeen inhimilliseen toimintaan. Suomessa se vakiintui pian kulttuuri- ja
propagandasodaksi, jossa kilpailevat supervallat yrittivät voittaa suomalaisten sydämet puolelleen. 

Rislakki keskittyy kirjassaan 1950- ja 1960-lukuihin: Mitä meillä tiedettiin ydinaseista? Minkä verran niitä
pelättiin ja miten niiden uhkaa torjuttiin? Missä lähialueillamme oli ydinaseita ja ydinkokeita, ja mitkä olivat
kokeiden vaikutukset?

Suomi oli suurvalloille puskurivyöhyke sekä läpikulku- ja ylilentoalue. Erityisen tärkeä oli Lappi. Sen kautta
olisi marssittu ja sitä olisi pommitettu, ydinpommeinkin. Omat suunnitelmansa oli Norjalla ja Ruotsilla. Ruotsi
suunnitteli jopa omaa ydinasetta 1960-luvulle asti. 

Noottikriisin kynnyksellä 1961 kehotti presidentti John F. Kennedy USA:n Euroopan-joukkojen johtoa
valmistautumaan ydiniskuihin ja sotaankin. CIA ehdotti, että voitaisiin tehdä ”demonstratiivinen
yllätysydinisku” Novaja Zemljalle, runsaan 800 kilometrin päähän Suomesta. Neuvostoliitto teki juuri noihin
aikoihin Novaja Zemljalla historian suurimpia ydinkokeita. Niistä levisi radioaktiivista laskeumaa Suomeen –
mutta kansaa ei haluttu ”turhaan” pelästyttää niistä kertomalla. 

Suomalaisten tiedustelusuhteet etenkin amerikkalaisiin olivat tiiviimmät kuin kylmän sodan aikana tiedettiin.
Viranomaiset antoivat 1950-luvulla noin satatuhatta ilmakuvakarttaa Suomesta Yhdysvaltain ilmavoimien
käyttöön, ja sen lentokoneet käyttivät Suomen ilmatilaa Neuvostoliiton tiedustelemiseen.

Paha sektori pohjautuu osin aiemmin salaisiin arkistotietoihin, kirjallisuuteen ja haastatteluihin. Kirjaan
sisältyy harvinaisia tiedustelukuvia sekä karttoja mahdollisista pommituskohteista Suomessa.

Jukka Rislakki
Toimittaja ja tietokirjailija Jukka Rislakki (s. 1945) on entinen Helsingin Sanomien toimittaja ja Baltian
kirjeenvaihtaja. Hän on toiminut myös poliittisena pilapiirtäjänä Latviassa, missä hän nykyään asuu. Rislakki
on julkaissut Suomessa, Yhdysvalloissa ja Latviassa toistakymmentä lähinnä Suomen lähihistoriaa, Baltian
maita ja tiedustelutoimintaa käsittelevää kirjaa. Hän on saanut valtion tiedonjulkistamispalkinnon 1986 ja
Tutkivien toimittajien Lumilapiopalkinnon 1995, ja hänen teoksensa on ollut Tieto-Finlandia-ehdokkaana
1997. 

Rislakin aiempaa tuotantoa
CIA. Selvitys Yhdysvaltain tiedustelupalvelun toimista maailmalla ja Suomessa
(1978, Jorma Lindforsin kanssa)
Erittäin salainen. Vakoilu Suomessa (1982)
Maan alla. Vakoilua, vastarintaa ja urkintaa Suomessa 1941–1944 (1985)
Kauhun aika. Neljä väkivallan kuukautta keskisuomalaisessa jokilaaksossa (1992, uudistettu laitos 2007)
En kyyneltä vuodattanut. Olavi Laihon elämän kahdeksantoista vuodenaikaa 1940–1944 (1995)
Meillä ei kotia täällä. Suomalaisten loikkareiden joukkotuho Uralilla 1938
(1997, Eila Lahti-Argutinan kanssa)
Varsinainen Puupää! Ola Fogelbergin ja hänen Pekkansa tarina (2005, Rainer Sandellin kanssa)
Latvian kohtalonvuodet. Krišjānis Berķiksen ja Hilma Lehtosen tarina (2005)
Tapaus Latvia. Pieni kansakunta disinformaatiokampanjan kohteena (2007)

Lisätietoja
Jukka Rislakki, p. +371 2633 7882 tai rislakki@apollo.lv
WSOY, Tarja Virolainen, 040 187 0939, tarja.virolainen@wsoy.fi

Arvostelukappalepyynnöt
WSOY, Inker-Maaria Nieminen, p. 040 182 5305, inker-maaria.nieminen@wsoy.fi

Yrityksestä

WSOY ja sen kustannusyksikkö Johnny Kniga kustantavat monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista kauno- ja tietokirjallisuutta sekä lasten ja nuorten kirjoja. Kustantamo kohtaa lukevia yleisöjä eri elämänalueilla myös viiden kirjakerhonsa kautta. WSOY Foreign Rights -osasto on aktiivinen toimija kirjojen kansainvälisten oikeuksien myynnissä.

Tilaa

Multimedia

Multimedia