Viestinten valta on paisunut mahtiasemaksi

Tänään julkaistu Risto Uimosen teos Median mahti käsittelee journalistien vaikutusvallan kasvua neljän vuosikymmenen aikana Suomessa. ”Jopa mahtava Nokia Oyj on joutunut tuntemaan julkisuuden voiman nahoissaan – ja nöyrtymään. Tosin se ei tapahtunut Suomessa vaan Saksassa, jossa Nokialla ei ole samanlaista puolijumalan asemaa kuin kotimaassaan. […] Kielteisen julkisuuden aiheuttamien mielikuvatappioiden määrää on mahdotonta arvioida luotettavasti, mutta jotain voi päätellä siitä, että Nokian tukipakettitarjous nousi mediakohun ja boikottien takia 70 miljoonasta eurosta 200 miljoonaan. Julkisuuden paine osoitti voimansa.”

Teräväkynäisenä poliittisena kolumnistina tunnettu Risto Uimonen on seurannut vallankäyttäjien suhdetta journalisteihin jo yli neljän vuosikymmenen ajan. Median mahti - Kuinka journalistit käyttävät valtaa ja pakottavat maan mahtavia eroamaan (WSOY) valottaa kiinnostavalla tavalla paitsi mediauhrien kirjavia kohtaloita myös demokratian palvelijoiden haasteellista sarkaa 24/7-elävässä ja alati viihteellistyvässä yhteiskunnassa. ”Tiedotusvälineiden ja toimittajien valta on kiehtova aihe, josta kuulee koko ajan ihastelevia ja myrkyllisiä kommentteja. Siinä ei ole mitään erikoista, sillä kaikki aikuisikäiset suomalaiset ovat tämän vallankäytön piirissä joka päivä kellon ympäri.” Uimonen on koonnut listan lähes neljästäkymmenestä huomattavissa asemissa olleista henkilöistä, jotka ovat menettäneet asemansa julkisuuden paineissa. Hän on arvioinut negatiivisen julkisuuden vaikutusta maan mahtavien ja muiden silmäätekevien kohueroihin. Uimonen nimittää viestinten tämän päivän vallankäyttöä median megafoniefektiksi. Lista on hämmentävä pituutensa ja nousujohteisuutensa takia. Se alkaa Jaakko Lassilasta vuonna 1991 ja päättyy viime kesänä eronneeseen Markku Kauppiseen. Muita mediakohujen uhreja ovat mm. Anneli Jäätteenmäki, Mikael Lilius, Kauko Juhantalo, Iiro Viinanen, Suvi Lindén, Ilkka Kantola ja Ilkka Kanerva. Ennen vuotta 1991 tuollaista listaa ei voi laatia. ”Journalisteille salaisuudet ovat kuin huume narkomaanille: niitä pitää saada koko ajan lisää. Salaisen tiedon uutisointi herättää aina huomiota ja aiheuttaa parhaimmillaan kohun, joka nostaa toimittajan ja hänen välineensä arvoa. Mehukas skuuppi on pakko noteerata myös kilpailevissa välineissä.” Kaupallisuuden paine pakottaa median miettimään linjaansa kiinnostavuuden näkökulmasta uudella tavalla. Kiinnostavuusarvon merkitys on noussut ja asioiden tärkeys on laskenut toimitusten käyttäminä valintaperusteina Suomessa ja maailmalla. Mediasisällöt ovat samalla keventyneet ja viihteellistyneet mutta myös arkipäiväistyneet. ”Kilpailun paine on pakottanut journalistit myös Suomessa uudelleenarviointeihin, ja se näkyi Kanervaa kohdanneessa megafoniefektissä. Ulkoministeri unohti hetken huumassa, että laatuviestimien linja oli terävöitynyt ja niiden tavassa käsitellä uutisia oli tapahtunut heilahdus kohti skandaalimaisempaa suuntaa. Se koitui hänen kohtalokseen.” Tiedonvälitys on nopeampaa kuin koskaan aikaisemmin, mutta Uimonen näkee siinä myös kääntöpuolen: ”Juttuja ei ehditä tehdä huolellisesti. Toimitukset joutuvat lainaamaan kiireessä toistensa juttuja, joten aihevalikoimat supistuvat. Alkuperäisen lähteen virheet ja painotusten vinoutumat kertautuvat, jos ei ole aikaa tarkistaa tai tehdä omaa juttua. Kun tähän lisätään vielä juttujen lyhentyminen ja pinnallistuminen, kuvien pinta-alan suurentuminen sanomalehdissä, viihteellisen aineiston määrän kasvu vakavan sisällön kustannuksella, kiinnostavuuden diktaatti ja kohujournalismin voittokulku, toimituksissa joudutaan ennen pitkää kuolemanvakavien journalististen peruskysymysten äärelle.” RISTO UIMONEN Yhteiskuntatieteiden maisteri Risto Uimosen (s. 1947) journalistinen ura alkoi Kalevassa vuonna 1970. Hän on ehtinyt myös työskennellä Lontoossa BBC:n radiotoimittajana, MTV3:n Kymmenen uutisissa ja Turun Sanomissa sekä Helsingin Sanomien pääkirjoitustoimittajana ja kolumnistina. Vuoden 2009 alussa Uimonen jäi eläkkeelle Kalevan päätoimittajan virasta ja toimii nykyään vapaana tietokirjailijana, kolumnistina ja esitelmöitsijänä.

Yrityksestä

WSOY ja sen kustannusyksikkö Johnny Kniga kustantavat monipuolisesti kotimaista ja ulkomaista kauno- ja tietokirjallisuutta sekä lasten ja nuorten kirjoja. Kustantamo kohtaa lukevia yleisöjä eri elämänalueilla myös viiden kirjakerhonsa kautta. WSOY Foreign Rights -osasto on aktiivinen toimija kirjojen kansainvälisten oikeuksien myynnissä.

Tilaa

Multimedia

Multimedia