Linnut löysivät jo Saimaan suurkosteikon

Report this content

Saimaan rannalle valmistuu ensi vuoden alussa yksi Suomen suurimmista maatalouskosteikoista.  Suurin osa rakentamistyöstä tehdään vasta kesäkuivalla. Linnut ovat kuitenkin jo löytäneet tämän luonnon tulevan aarreaitan.

Saimaan Iitlahdelle perustettava yli 20 hehtaarin kokoinen kosteikko tulee olemaan yksi Suomen suurimmista maatalouskosteikoista. Viime kesän myrsky laajensi kosteikoksi suunniteltua alaa edelleen.  Kosteikko syntyy laajan toimijajoukon – maanomistaja, hankkeen koordinaattori, alueellinen ELY-keskus, metsäkeskus, WWF – yhteistyönä.  Ympäristöjärjestö WWF, joka on sekä rakentanut että auttanut rakentamaan monia maatalouskosteikkoja Suomessa, ohjaa käytännön työtä.

”Halusin olla mukana talkoissa vesien tilan parantamiseksi. Kosteikon perustamiseen minua motivoi etenkin lajiston elinolosuhteiden parantaminen. Näkisin mielelläni alueen kehittyvän lintujen paratiisiksi, josta kaikki lähialueen ihmiset saisivat nauttia”, kuvailee kosteikkoalueen maanomistaja Pekka Hintsanen.

Maanomistajan toive tuskin jää pelkäksi toiveeksi. ”Kosteikkoalue on laaja ja tulee sisältämään hyvin erilaisia osuuksia – saarekkeet, tulvaniityt sekä vaihtelevat vesisyvyydet parantavat kosteikon vesiensuojelullista toimivuutta, mutta luovat myös Saimaan kosteikosta monimuotoisen ekosysteemin, josta hyötynevät etenkin linnut”, sanoo WWF:n suojeluasiantuntija Elina Erkkilä.

”Olemme kaukana Itämerestä, mutta toisen arvokkaan vesialueen ytimessä.  Saimaan alue on kokonaisuudessaan ainutlaatuinen ja sitä tulee vaalia. Itämeren tavoin myös Saimaata uhkaa rehevöityminen. WWF on enemmän kuin mielellään mukana edistämässä tämän monivaikutteisen kohteen valmistumista”, Erkkilä toteaa.

Kosteikon vaikutus näkyy jo

Pääsiäisviikolla kosteikon vaikutukset lintuihin konkretisoituivat.  ”Lähdin kävelylle kosteikkoalueelle enkä voinut uskoa silmiäni: kosteikkoalueen rakennettu osuus suorastaan kuhisi höyhenpeitteisten elämää. Erilaisia sorsalintujakin oli laskujeni mukaan lähes sata. En voi edes kuvitella, millainen keidas alue on valmiina ”, iloitsee maanomistaja Pekka Hintsanen.

Kosteikon rahoitus muodostuu EU:n osarahoittamasta ns. ei-tuotannollisesta investointituesta. ”Yhteistyö alueellisen ELY-keskuksen kanssa on ollut todella sujuvaa”, Erkkilä kiittelee. ”Meillä on hyvä porukka viemässä hanketta eteenpäin. Lisäksi pyydämme eri alojen asiantuntijoilta vinkkejä. Esimerkiksi Riistakeskus neuvoo miten voisimme vähentää riskiä linnunpoikasten joutumisesta supikoirien kitaan”, Elina Erkkilä kertoo.

Ei-tuotannollista investointitukea kosteikkojen perustamiseen voi hakea myös keväällä 2011. Tukea voivat hakea maanviljelijät sekä rekisteröityneet yhdistykset.  Tarkempaa tietoa tuesta ja sen hakuajoista löytyy Maaseutuviraston verkkosivuilta www.mavi.fi.

Lisätietoa:
Maanomistaja Pekka Hintsanen, puh. 0500 519 739
Paikallinen työn koordinoija Hannu Koponen, puh. 0500 266 68
Suojeluasiantuntija Elina Erkkilä, WWF Suomi, puh. 050 522 4540

Liitteenä kuva Iitlahden kosteikosta. Kuvaan on kertakäyttöoikeus tämän uutisen yhteydessä. Kuvaajatiedoksi merkittävä ”Pekka Hintsanen”. 

Avainsanat:

Multimedia

Multimedia