Suomalaista kalaa tarjolla entistä enemmän lounasravintoloissa

Vuosi sitten WWF Suomi vetosi julkisen ruokahuollon suunnittelijoihin, että ne päättäisivät selvittää mahdollisuudet kotimaisen kalan osuuden lisäämiseksi ruokatarjonnassaan. Yli 70 prosenttia Suomessa syödystä kalasta tuodaan ulkomailta kun samaan aikaan suurin osa Suomen omasta silakkasaaliista menee turkisten tuottamiseen ja maukkaat särkikalat on heitetty maantäytteeksi. Toimijoilta saatujen vastausten perusteella WWF:n vetoomuksen vastaanottaneista toimijoista osa on tarttunut haasteeseen erittäin myönteisin tuloksin. 

Esimerkiksi Helsingin kaupunginlaitosten ruokahuollosta vastaavassa Palmiassa ja Fazerilla on viimeisen vuoden aikana tehty kotimaisen kalan osuuden lisäämiseksi paljon tuotekehitystyötä. Tuloksena on syntynyt monia uusia kalareseptejä, joiden raaka-aineina on käytetty muun muassa silakkaa, muikkua ja särkeä. Palmian uusissa resepteissä muuten yleisesti käytetty seitimassa voidaan korvata suomalaisella särki-, siika-, tai haukimassalla.

Palmian suurin yksittäinen edistysaskel on lahnapihvit, jotka lanseerattiin koulujen Vihreä viikko –teeman yhteydessä viime viikolla. Myös Fazer Food Services ilmoitti asettaneensa tavoitteekseen tuoda särki- tai haukituotteen ravintoloihin vuoden 2012 alkupuoliskolla. Fazerin Amica-ravintoloissa vietettiin myös syyskuussa Itämeren keittiö –teemaviikkoa, jolloin tarjolla oli lähialueiden kalaa, kuten silakkaa.

”Palmian ja Fazerin ansiokas työ osoittaa, että kalan kulutus Suomessa on realistista saada kestävämmäksi lyhyessäkin ajassa, mikäli tahtoa löytyy”, sanoo WWF Suomen meriohjelman johtaja Sampsa Vilhunen .

”Miljoonat ihmiset syövät lounasravintoloissa ja muissa julkisen ruokahuollon paikoissa päivittäin. Niissä tutuksi tullutta ruokaa valmistetaan myös kotona.”

WWF haastaa kalastuselinkeinon

Fazerilla ja monilla muilla julkisen ruokahuollon toimijoilla ongelmia aiheuttavat kotimaisen kalan epätasainen saatavuus ja hinta. Suurkeittiöillä myös kalan alhainen jalostusaste voi tuoda haasteita. Kysyntää kotimaiselle kalalle kuitenkin riittää.

”Tässä on haastetta kalastuselinkeinolle ja koko tuotantoketjulle. Markkinoita on jo raivattu muun muassa särkikaloille suosiollisemmaksi. Nyt tarvitaan luotettavaa kalan toimitusta ja valmiiksi jalostettuja tuotteita. Toisaalta myös ruokalistojen suunnittelussa tulee ottaa huomioon ja hyväksyä kotimaisen kalan sesonkiluonteinen saatavuus ”, sanoo Sampsa Vilhunen.

WWF:n kalaopas laajasti käytössä

WWF Suomen kalatyön tärkeä osa on jo vuosia ollut kuluttajille suunnattu kalaopas. WWF:n tavoitteena on, että kaikki kalat päätyisivät tulevaisuudessa kalaoppaan ns. vihreälle listalle. Listan vihreä väri merkitsee, että kalakannat ovat terveet ja ne kestävät pyyntiä. Punaisen listan kalakantojen ostoa tulee välttää . Kalaopas on saavuttanut suosiota kuluttajien lisäksi myös ruokahuollon puolella.

Fazer luopui vuoden 2010 keväällä kaikista punaisen listan kaloista ja äyriäisistä ravintoloissaan Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa. Myös Palmia on ottanut käyttöön WWF:n kalaoppaan.

”Kalaoppaan perusteella olemme nyt hyllyttäneet reseptipankistamme esimerkiksi kaikki puna-ahventa sisältävät reseptit. Seuraamme vuosittain listaa ekologisista kalalajeista ja sen mukaan teemme päätökset siitä, mitä tuotteita kiinnitämme ruokalistoillemme ja mistä kaloista kehitämme uusia reseptejä”, suunnittelija Maarit Maittila Palmiasta kertoo.

Vuoden lopussa WWF Suomi tarkistaa tilanteen uudelleen kaikkien vetoomuskirjeen vastaanottaneiden julkisen ruokahuollon toimijoiden kohdalla. Vetoomus lähetettiin syksyllä 2010 Fazerin ja Palmian lisäksi muun muassa Sodexolle; Vantaan, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Lahden kaupungeille; puolustusvoimien ruokahuoltoon ja opetusministeriöön, joka vastaa koulujen ruokahuollosta.

Lisätietoja:
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. 040 550 3854,
etunimi.sukunimi@wwf.fi

Lisää tietoa:
Tiedote: Julkisen ruokahuollon on tarjottava enemmän kotimaista kalaa (7.10.2010)

Avainsanat:

Yrityksestä

WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF:n tukijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia ja uhanalaisimpia lajeja. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus.

Tilaa