Valtioille taas heikko arvosana Itämeren suojelussa

Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään tulokset selvityksestä, joka arvioi sitä, miten Itämeren valtiot ovat toteuttaneet Itämeren suojeluun liittyvien sopimusten sisältöä.  Valtioiden yhteisarvosana oli neliportaisen luokittelun alin arvosana eli välttävä, mikä kertoo epäonnistumisesta täytäntöönpanossa. Vain Ruotsi ja Saksa pärjäsivät hieman muita paremmin. Huonoiten valtiot olivat onnistuneet rehevöitymisen vähentämisessä ja monimuotoisuuden suojelemisessa. 

”Baltic Sea Scorecard 2011” –selvityksen tulokset esiteltiin tänään vuotuisessa WWF:n Itämeri-seminaarissa Suomen suurlähetystössä Tukholmassa, jossa olivat läsnä myös WWF Ruotsin hallintoneuvoston puheenjohtaja, kuningas Karl-Gustav sekä hallintoneuvoston jäsen prinsessa Victoria . Seminaari on osa kapellimestari Esa-Pekka Salosen johtamaa Itämeri-festivaalia.

”Tulos muistuttaa ikävällä tavalla meitä siitä, että sanat ja sopimukset eivät voi pelastaa huonosti voivaa Itämerta. Yhteisistä lupauksista on pidettävä kiinni”, WWF Suomen meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen sanoo.

Saksa ja Ruotsi saivat Itämeren yhdeksästä rantavaltiosta parhaat tulokset. Ne saivat molemmat 36 pistettä, alle puolet täydestä 79 pisteestä. Suomi sijoittui selvityksessä kolmanneksi 29 pisteellä.

Suomi sai huonoimmat pisteensä monimuotoisuuden suojelussa ja rehevöitymisen estämisessä. ”Suomi ei esimerkiksi ole pysynyt HELCOMin Itämeren suojelun toimenpideohjelman mukaisissa fosforin ja typen vähentämistavoitteissa eikä myöskään tarttunut tarpeeksi vahvasti kalalajien suojeluun”, Sampsa Vilhunen toteaa.

Toisaalta selvitys näyttää, että edistyminen on mahdollista. ”Suomi on esimerkiksi tehokkaasti pystynyt vähentämään dioksiini- ja furaanipäästöjä. Alusjätevesien vastaanottokyvyn arvioinnissa Suomi sai täydet pisteet. Suomella olisi monella alalla mahdollisuus näyttää vahvaa johtajuutta”, Vilhunen painottaa.

Saksa on edistynyt työssään ravinnepäästöjen vähentämiseksi ja pärjäsi melko hyvin myös muilla alueilla. Ruotsi taas on edistynyt erityisesti merenkulkuun liittyvässä toiminnassa ja meren aluekäytössä. Sillä on keskiarvoa korkeammat arvosanat kaikissa kategorioissa lukuun ottamatta monimuotoisuuden suojelua, jossa sen pisteet ovat Itämeren maiden matalimpia.

Tanska sai 28 ja Viro 26 pistettä. Liettua ja Puola keräsivät kumpikin 25 pistettä. Latvian ja Venäjän huonoin sijoittuminen osoittaa, että niiden on nopeutettava työtään Itämeren suojelemiseksi ja sen ekosysteemin tervehdyttämiseksi.  

”Itämeri olisi huomattavasti paremmassa kunnossa, jos kaikista tehdyistä suojelusopimuksista ja - lupauksista pidettäisiin kiinni ja ne toteutettaisiin täysimääräisesti”, Sampsa Vilhunen toteaa.

WWF:n Itämeri-verkoston ”Baltic Sea Scorecard” -selvitys on aiemmin toteutettu vuosina 2007, 2008 ja 2009. Se mittaa tänä vuonna Itämeren ympärysvaltioiden ympäristötoimia viidellä aihealueella, joita ovat rehevöityminen, haitalliset aineet, luonnon monimuotoisuus, merenkulkuun liittyvä toiminta ja merien aluekäyttö.

WWF:n Itämeri-verkosto ( Baltic Ecoregion Programme) työskentelee Itämeren suojelemiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi tehokkaasti ja tuloksellisesti kahdeksassa Itämeren maassa.

Lisätiedot:
Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, puh. +358 40 550 3854, etunumi.sukunimi@wwf.fi

Lisää tietoa:
Baltic Sea Scorecard 2011 – raportti (englanniksi): http://www.wwf.fi/mediabank/1401.pdf Baltic Sea Scorecard 2011 – technical reference document (englanniksi)Sampsa Vilhusen Villi Planeetta-blogi: Julkisen vallan Itämeri-viestintä kaipaa läpinäkyvyyttä: http://www2.wwf.fi/villiplaneetta/2011/08/julkisen-vallan-itameri-viestinta-kaipaa-lapinakyvyytta/

 

 

Avainsanat:

Yrityksestä

WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF:n tukijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia ja uhanalaisimpia lajeja. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus.

Tilaa