WWF: Suomessa hyvät mahdollisuudet kasvattaa lähikalan osuutta ruokapöydissä


WWF Suomen teettämä tuore raportti kertoo, että Itämeren kalaa, kuten särkikaloja ja silakkaa, voisi syödä nykyistä paljon enemmän kalakantojen vaarantumatta. Itämeren kaloilla voitaisiin myös korvata ulkomailta tuotua kalaa. Pienistä särkikaloista ja silakasta voitaisiin myös valmistaa kalanrehua, jolloin rehukaloja ei tarvitsisi rahdata maailman meriltä.

WWF Suomi selvitti yhdessä kestävän kehityksen asiantuntijayhtiö Gaia Consulting Oy:n kanssa Itämeren alueen kalavarojen riittävyyttä alueen asukkaille. Tuoreessa raportissa on selvitetty laskennallisesti Itämeren rantavaltioiden kalavaroja ja niiden hyödyntämispotentiaalia.

”Selvitys antaa tärkeää taustatietoa kalavarojen riittävyydestä ja uusista mahdollisuuksista. Kaiken kaikkiaan särkikalojen käyttämättömän lisäkalastuspotentiaalin avulla ravintokalan kulutusta voitaisiin Suomessa lisätä jopa 10 - 30 prosenttia tai korvata sillä merkittävä osa tuontikalasta”, kertoo meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen WWF Suomesta.

Nykyisin Suomessa syödystä kalasta yli 70 prosenttia tuodaan muualta. Lisäksi kotimaista kalaa vietiin ulkomaille 60 000 tonnia vuonna 2011.

Raportista selviää, että suomalaiset voisivat kalakantojen kestävyyden kärsimättä syödä arviolta 1-2 särkikala-ateriaa kuukaudessa. Elintarvikkeeksi kelpaamatonta särkikalaa voitaisiin niin ikään hyödyntää kalankasvatuslaitoksilla kalanrehuksi. Suomessa onkin aivan viime aikoina herätty miettimään runsaiden särkikalakantojen käyttömahdollisuuksia.

”Särjen ja lahnan vuosittaiset kalastusmäärät ovat vain pari tuhatta tonnia, kun Suomen rannikkovesissä niitä arvioidaan olevan jopa 50 000 tonnia. Särkikalojen kalastus ja syönti on myös tehokas ja edullinen tapa vaikuttaa rannikkovesiemme rehevöitymisongelmaan”, toteaa Vilhunen.

"Globaalit kalavarat hupenevat nopeasti, ja paikalliset, vajaasti hyödynnetyt kalakannat nousevat uuteen arvoonsa. Esimerkiksi särki ja lahna eivät ole roskakaloja ja jätettä vaan taloudellisesti arvokkaita hyödykkeitä. Kalavarojen kestävä käyttö on tärkeä osa kehittyvää biotaloutta, jossa uusiutuvilla luonnonvaroilla synnytetään hyvinvointia ja menestyvää liiketoimintaa. Jotta kalakantoja voidaan hyödyntää viisaasti, ne pitää tuntea tarkkaan. Varsinkin sisävesiemme kannat ovat paljastuneet huonosti kartoitetuiksi", Gaian liiketoimintajohtaja Tiina Pursula , yksi selvityksen tekijöistä, sanoo.

Silakkaa ruokapöytään

Silakan merkittävin potentiaali löytyy käyttötapojen muutosmahdollisuuksista. Mikäli silakan käyttöä turkisteollisuudessa vähennettäisiin, voitaisiin silakkaa hyödyntää paljon nykyistä enemmän ihmisravintona ja kalanrehuna.

Silakan syönti on Suomessa romahtanut. Kysyntään on luultavasti vaikuttanut keskustelu kalan vierasainepitoisuuksista sekä kasvatetun tuontikalan halpa hinta. Elintarviketurvallisuusviraston antamien suositusten rajoissa silakkaa voitaisiin hyödyntää ravintona lähes viisinkertainen määrä nykytasoon nähden. Tällä hetkellä valtaosa silakkasaaliista päätyy turkiseläinten rehuksi. Myös kalankasvatuksella on Suomessa paljon lisäpotentiaalia.

”Pienistä särkikaloista ja esimerkiksi silakasta ja sen perkuujätteistä voitaisiin tuottaa kalanrehua, jolloin Itämereen ei tarvitsisi tuoda ylimääräisiä ravinteita kalanrehun muodossa muualta. Tällä hetkellä Suomessa kasvatettavat kalat syövät maailman meriltä kalastettua rehukalaa”, kertoo Sampsa Vilhunen.

Kalakantojen koot ja lisäkalastuspotentiaali tunnetaan huonosti

Monien kalalajien, kuten ahvenen, hauen ja siian, tilanteesta tiedetään hämmästyttävän vähän koko Itämeren alueella. Samalla kalaa tuodaan ihmisten kulutuksen lisäksi myös rehukäyttöön. Suomi on ainoana Itämeren maana arvioinut systemaattisemmin myös vähempiarvoisten kalalajien kokoa ja hyödyntämismahdollisuuksia.

Lisätietoja:

Meriohjelman päällikkö Sampsa Vilhunen, WWF Suomi, +358 40 550 3854, sampsa.vilhunen@wwf.fi
Liiketoimintajohtaja Tiina Pursula, Gaia Consulting Oy,
tiina.pursula@gaia.fi , +358 40 514 9507

Avainsanat:

Yrityksestä

WWF on maailmanlaajuisesti toimiva, aikaansaava luonnonsuojelujärjestö, joka innostaa ihmisiä ja yhteisöjä toimimaan ympäristön suojelemiseksi. WWF:n tukijat ovat mukana pelastamassa maailman ainutlaatuisimpia luontokokonaisuuksia ja uhanalaisimpia lajeja. WWF toimii yli 100 maassa yhdessä ihmisten kanssa luonnon puolesta. WWF:n luonnonsuojelutyö paitsi edistää luonnon monimuotoisuutta myös parantaa ihmisten elämän laatua. Toimintamuotoja ovat muun muassa kenttäprojektit, poliittiseen ja muuhun päätöksentekoon vaikuttaminen sekä yleinen ympäristövalistus.

Liitteet & linkit