Yaran ja UPM:n kierrätysravinnehankkeen puolivälitulokset: jalostamalla parempi sato
Yara ja UPM ovat käynnistäneet ravinteiden kierrätystä edistävän hankkeen, jossa metsäteollisuuden sivuvirrasta kehitetään kierrätyslannoite. Hankkeen puolivälitulosten mukaan kehitteillä olevalla kierrätyslannoitteella sato oli lähes kolmanneksen suurempi kuin pelkällä lietteellä mutta viidenneksen pienempi kuin mineraalilannoitteilla.
Hankkeessa hyödynnetään sellu- ja paperitehtaiden sivuvirtana syntyvää lietettä. Koska liete ei sisällä ravinteita oikeassa suhteessa kasvien tarpeisiin nähden, sitä täydennetään kasveille helpommin käytettävissä olevilla mineraaliravinteilla. Täydennyksen jälkeen tuote kuivataan ja pelletöidään. Tavoitteena on kehittää kasvien tarpeiden mukainen kierrätyslannoite, jonka avulla saadaan kustannustehokkaasti mahdollisimman hyvä sato, mahdollisimman pienillä ympäristöpäästöillä.
- Resurssitehokkuus on UPM:n ytimessä ja haemme metsäteollisuuden sivuvirroille uutta käyttöä. toteaa UPM:n strategisista kumppanuuksista vastaava johtaja Esa Laurinsilta.
Kierrätysravinteet ovat osana tulevaisuuden ravinneratkaisuja ja Yara haluaa aktiivisesti olla mukana edistämässä kiertotaloutta tutkimalla ja kehittämällä ratkaisuja. Yaran tutkimusasemalla Kotkaniemessä tehtyjen kokeiden mukaan mineraaliravinteilla täydennetyllä lietepelletillä saatiin 27% parempi sato kuin pelkällä pelletöidyllä lietteellä (astiakoe 1). Lisäksi tutkittiin, miten hyvin kasvi on pystynyt hyödyntämään annettua typpeä, mikä vaikuttaa muun muassa sadon määrään ja laatuun. Kokeessa pelkällä lietepelletillä typpeä siirtyi kasviin 29% annetusta kokonaistypestä ja mineraaliravinteilla täydennetyllä lietepelletillä 57% (astiakoe 2).
Tulokset johtuvat siitä, että lietteessä typpi on sitoutunut orgaaniseen ainekseen ja vapautuu kasvien käyttöön hitaammin kuin mineraalityppi. Sivuvirtojen jalostaminen kasveille helpommin käytettävissä olevilla mineraaliravinteilla edesauttaa hyvän sadon muodostumista. Prosessoidulla tuotteella ravinteiden hallinta on huomattavasti tehokkaampaa ja riski ravinteiden huuhtoutumiselle pienempi. Kun ravinteet siirtyvät kasviin, ne poistuvat sadon mukana, mutta peltoon hyödyntämättä jääneet ravinteet voivat kasvukauden jälkeen huuhtoutua sateiden mukana vesistöön.
Täydennettyä kierrätyslannoitetta verrattiin kokeissa myös mineraalilannoitteeseen. Astiakokeissa kierrätyslannoitteen satotaso jäi 10% alle mineraalilannoitteen ja kenttäkokeissa taso jäi 20% alle mineraalilannoitteen samalla kokonaistyppimäärällä. Myös typenotto jäi kierrätyslannoitteella 24% alle mineraalilannoitteen (astiakoe 1 ja kenttäkoe 1). Tämä johtuu siitä, että mineraalilannoitteessa kaikki typpi on kasveille heti käytettävissä olevaa mineraalityppeä kun täydennetyssä lietepelletissä osa typestä on sitoutunut orgaaniseen ainekseen ja vapautuu kasvien käyttöön hitaammin. Lisäksi pelletin koko ja lannoitustapa vaikuttavat satotasoon.
- Tulevan vuoden aikana kierrätyslannoitteen kehitystyö jatkuu. Tähänastinen tutkimus tukee tuotteen teknistä jatkokehitystä, mutta lisäksi tullaan tekemään käytettävyystutkimusta maatiloilla, kertoo Yaran Euroopan liiketoiminnan kehitysjohtaja Jari Pentinmäki.
Hanke on esimerkki kiertotaloudesta, resurssitehokkuudesta ja teollisesta yhteistyöstä. Hankkeelle on myönnetty Ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätysohjelman (Raki2) rahoitus vuosille 2017–2018.
Lisätietoa:
Jari Pentinmäki, Euroopan liiketoiminnan kehitysjohtaja, Yara, puh. 040 848 9061
Esa Laurinsilta, Johtaja, trategiset kumppanuudet, UPM, puh. 040 821 0350
Yara on maailmanlaajuinen kivennäislannoitteiden, teollisuuskemikaalien ja ympäristönsuojelutuotteiden toimittaja. Yhtiöllä on 15 000 työntekijää 50:ssa maassa. Yaralla on yli 100 vuoden kokemus kasvinravitsemuksesta. Yara Suomen tehtailla tuotetaan tutkimukseen perustuvia, Suomen haastaviin viljelyoloihin räätälöityjä mineraalilannoitteita. Työllistämme Suomessa suoraan 900 henkilöä ja kokonaistyöllisyysvaikutus on reilu 4000 henkilöä.
UPM uudistaa bio- ja metsäteollisuutta. Rakennamme kestävää tulevaisuutta kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Biorefining, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Paper Asia, UPM Paper ENA (Europe and North America) ja UPM Plywood. Tuotteemme valmistetaan uusiutuvista raaka-aineista ja ne ovat kierrätettäviä. Palvelemme asiakkaitamme maailmanlaajuisesti. Yhtiössämme työskentelee noin 19 600 henkilöä ja vuosittainen liikevaihtomme on noin 10 miljardia euroa. UPM:n osakkeet on listattu Helsingin pörssissä. UPM – The Biofore Company – www.upm.fi
