Espoo näyttää mallia: elinkaarimalli sopii koulujen peruskorjaukseen

YIT OYJ Uutinen 5.7.2017 klo 11.00

Viherlaakson, Kirstin ja Päivänkehrän koulut Espoossa korjataan elinkaarimalilla. Näin vanhat, asutuksen kannalta keskeiset koulurakennukset saadaan nykyvaatimuksia vastaaviksi ennakoitavasti ja varmasti. Peruskorjauksesta vastaa YIT ja ylläpidosta huolehtii Caverion.

Elinkaarimalli on tuttu tapa uudisrakentamisessa. Espoossa peruskorjataan nyt kolme suurta koulukompleksia samaisella mallilla. Tavoitteena on, että vanhojen koulujen henki pystytään säilyttämään, mutta rakennus toimii niin taloteknisesti kuin opetussuunnitelmallisesti modernilla tavalla. Toteutus halutaan tehdä myös ekologisesti, ympäristöä säästäen.

”Ennakoitavuus eli määritellyt olosuhteet kiinteään hintaan, ei yllättäviä korjausinvestointeja, optimaalinen riskienjako ja yksi vastuutaho.” Näin YIT:n Hannu Soikkeli kiteyttää elinkaarimallin neljä keskeisintä hyötyä kunnan näkökulmasta.

Espoo on valinnut elinkaarimallin useiden koulujen peruskorjaamiseen ja on pystynyt hyödyntämään kokemuksiaan uusissa hankkeissa. Kunta kiittää, kun koulurakennukset saadaan nykyvaatimuksia vastaavaan kuntoon eikä kunnalla ole korjaushuolia seuraavaan 20 vuoteen.

Soikkelin mukaan elinkaarimallin keskeisenä ajatuksena on yhdistää suunnittelu, toteutus ja käyttö kustannustehokkaaksi kokonaisuudeksi. Uudisrakentamisessa mallia on toteutettu jo useampia vuosia. Korjausrakentamisessa malli sopii nimenomaan kouluihin.

”Elinkaarimalli korostaa julkisen ja yksityisen toimijan kumppanuutta ja mahdollisuutta tuottaa hyötyjä kaikille osapuolille”, Soikkeli sanookin. Pieniin hankkeisiin malli ei kuitenkaan sovi.

YIT:llä peruskorjauksista vastaava Tero Aaltonen on samaa mieltä.

”Kuntalaisten kannalta elinkaarimalli on varmasti se turvallisin vaihtoehto. Samalla sopimuksella saa peruskorjauksen sekä vastuun ylläpitojaksosta. Näin vältytään yllätyksiltä”, hän sanoo.

”Espoossa on ymmärretty elinkaarihankkeiden hyvät puolet. Malli toki vaatii rakentajalta osaamista. On tärkeää, että rakentaja pääsee jo ratkaisuja valittaessa tekemään yhteistyötä, jotta peruskorjaus tehdään niin, että 20 vuotta pärjätään kohtuullisilla ylläpitokustannuksilla.”

Tärkeä osa kaupunkikuvaa

Aaltosen mielestä koulujen peruskorjaaminen on perusteltua, mutta vaativaa.

”Koulurakennukset ovat tärkeä osa kaupunkikuvaa ja kaupunginosien identiteettiä. On hienoa, että kunnat haluavat säilyttää vanhojen koulujen hengen, mutta peruskorjata koulun nykyvaatimuksia vastaavaksi”, hän sanoo.

Koulujen nykyvaatimukset ovat aivan erilaisia kuin mitä ne olivat silloin, kun ne aikanaan rakennettiin. Niinpä peruskorjaus on tehtävä rakenteiden uusimista myöten niin, että esimerkiksi talotekniikka toimii tämän päivän vaatimusten mukaan. Näin esimerkiksi vältetään tai saadaan korjattua monia koulurakennuksia tällä hetkellä vaivaavat sisäilmaongelmat.

”Uusi opetussuunnitelma vaatii koulurakennukselta aivan erilaista muuntautumiskykyä kuin mitä aikaisemmin kouluilta vaadittiin. Esimerkiksi pienryhmäopetusta on yhä enemmän ja tilojen pitää vastata tähän tarpeeseen. Uudenlainen oppimisympäristö tuo uudenlaisia vaatimuksia esimerkiksi akustiikalle ja tähän pitää löytää oikeanlaiset ratkaisut”, Aaltonen kertoo.

Ekologinen ratkaisu

Koulujen peruskorjaaminen on Tero Aaltosen mielestä myös ekologinen ratkaisu.

”Se, että koulut peruskorjataan eikä rakenneta uusia kouluja, on tietysti kaupunkikuvan kannalta oleellista. Lisäksi se on ekologista, sillä esimerkiksi jätteen määrä on pienempi. Peruskorjauksen myötä rakennukset kuluttavat tietysti myös vähemmän energiaa.”

Kouluja ympäröi myös suuret piha-alueet, jotka säästyvät peruskorjattaessa suuremmalta mylläykseltä. Myös piha-alueet kunnostetaan ja niiden hoitotoimet kuuluvat elinkaarimallissa sopimukseen.

”Kouluissa on monenlaista toiminnallisuutta. Ne ovat monen aikuisen työpaikka ja lapset viettävät suuren osa päivästään koulun ulko- ja sisätiloissa. Lisäksi kouluissa on monenlaista iltakäyttöä. On tärkeää, että rakennukset ovat toimivia ja terveellisiä paikkoja, joissa ihmiset viihtyvät”, Aaltonen kiteyttää.

Päivänkehrän koulu

Hankkeen toteutukseen kuuluivat suunnittelu, rakentaminen ja 20 vuoden ylläpitopalvelu.

Koulutiloiksi muutettu entinen kirjastorakennus on purettu, lukuun ottamatta sen kellarissa sijaitsevaa väestönsuojaa. Nykyinen päärakennus on korotettu osittain kaksikerroksiseksi ja sen ja liikuntasalin väliin on rakennettu keskusaula.

Keskusaulaan on sijoitettu ruokasalin laajennus sekä musiikin ja ilmaisutaidon opetusta palveleva pieni näyttämö. Julkisivuverhouksen muurattu tiilijulkisivu on korvattu tiililaatalla. Lisäksi koulun vieressä sijaitseva urheilukenttä on peruskorjattu hankkeen yhteydessä.

Peruskorjaus on valmis.

Kirstin ja Viherlaakson koulut

Hankkeiden yhteispinta-ala on yli 20 000 brm 2 (bruttoala), ja valmistuessaan ne tarjoavat tilat yhteensä noin 1 500 opiskelijalle ja lapselle.

Hankkeiden suunnittelu on käynnissä.

Koulujen on määrä valmistua vaiheittain vuosina 2018–2020.

Lisätietoja:

Tero Aaltonen , johtaja, Korjausrakentamisen yksikkö, YIT Rakennus, puh. 040 839 9833, tero.aaltonen@yit.fi

Hanna Malmivaara , viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi


Avainsanat:

Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia