Kehärata – ​enemmän kuin rautatie

Aviapoliksen aseman punainen betonipinta on näyttävä elementti. Kurkista, miltä asemalla näyttää. Avaa panorama-kuva tästä. 

Pitkään haaveiltu ja vihdoin valmis Kehärata on mittaansa suurempi liikenneväylä. Sen uskotaan kyydittävän pääkaupunkiseudun uuteen aikakauteen.

Pääkaupunkiseudulla kaksi junarataa yhdistävä Kehärata on 18 kilometrin mittainen, mutta sen merkitys on paljon kilometrejään suurempi. Vantaan kaupungin maille rakennetun uuden rataosuuden reunamille on suunnitteilla kymmenien tuhansien ihmisten asuttamia kaupunkikeskuksia. Esimerkiksi lentoaseman lähettyvillä sijaitsevan Aviapoliksen alueen uskotaan tulevaisuudessa kattavan 20 000 asukkaan kodit ja 50 000 työpaikkaa.

Liikenneviraston mukaan Kehärata tuo joukkoliikenteen potentiaalisiksi päivittäisiksi käyttäjiksi 200 000 asukasta ja 200 000 työpaikkamatkustajaa.

Ainutkertainen. Kunnianhimoinen. Kiinnostava. Näin kuvailee YIT:n Pekka Luukkonen Kehäradan rakennusprojektia. Haasteita riitti, sillä koskaan aiemmin Suomessa ei esimerkiksi ole louhittu juna-asemaa 40 metriä maanpinnan alapuolelle. Kaikki osapuolet olivat aivan uudenlaisen tehtävän edessä, mutta Luukkonen on tyytyväinen lopputulokseen: YIT:n tehtävänä ollut Aviapoliksen asema valmistui aikataulussaan lähes virheettömänä.

"Hanke oli kaikin puolin pilotti. Logistisestikin Kehärataprojekti oli mielenkiintoinen, sillä kaikki materiaalit ja tarvikkeet kuljetettiin työmaalle yhtä pientä tunnelia pitkin. Olen hyvin ylpeä siitä, että onnistuimme tavoitteissa erinomaisesti", rakennuspäällikkö Luukkonen kertoo.

Modernia historiaa Aviapoliksessa

Liikenneviraston tilaama Kehärata on ollut suuri, monen toimijan yhteisponnistus, jossa yllätyksiltäkään ei vältytty. Työhön tuli lisää ennakoimattomia muuttujia muun muassa siksi, että kallioperästä löytyi lentokoneiden jäänestossa käytettävää glykolia ja sitä ravinnokseen hyödyntävää mikrobikasvustoa.

Glykoli ei kuitenkaan vaikuttanut Pekka Luukkosen tiimin osuuteen eli Aviapoliksen aseman ja Ruskeasannan asemavarauksen rakentamiseen. Luovuutta ja asiantuntemusta sen sijaan tarvittiin paljon yksityiskohtia ja lasirakenteita sisältävän arkkitehtuurin toteuttamisessa.

"Aviapoliksen aseman seinien betonityö oli hyvin tarkkaa, sillä punainen betonipinta jää näkyville keskeisiin rakenteisiin kuten liukuportaiden seiniksi", vastaava työnjohtaja Jukka Männikkö YIT:ltä esimerkittää.

Aviapoliksen aseman ilme muodostuu juuri punaisista betoniseinistäja laiturialueen ylle kaartuvista teräs­rangoista, joissa arkkitehti Arttu Suomalainen mieluusti näkisi esimerkiksi metallisia taideteoksia. Kallioon luontaisesti syntynyt kaareva muoto tuo hänen mukaansa "vaatimatonta muistumaa" mahtavista vanhoista keskieurooppalaisista asemahalleista. Maan päällä sijaitsevat sisäänkäyntipaviljongit tehtiin mahdollisimman kapeiksi, jotta ne voidaan tarvittaessa sulauttaa uuteen rakennukseen.

Aviapoliksen asemalla on tarjontaa myös kuuloaistille, sillä muusikot Tapani Rinne ja Teho Majamäki ovat soittaneet ja nauhoittaneet musiikkia maan alla erilaisissa akustiikoissa ja äänimaisemissa. Tätä taidetta voi kuulla myös Lentoaseman ja Kivistön tunneliasemilla.

Aviapoliksen työkohteeseen kuului asemahallin lisäksi kah­den rautatietunnelin rakentaminen noin kilomet­rin matkalla sekälentokentän ettäVantaankosken suuntaan.

Positiivisesti kivinen urakka

Kalliota louhittiin rataa varten melkoiset massat. Murskattavaksi kuljetettiin kiviainesta yhteensä noin 2,5 miljoonaa kuutiota eli kymmenen eduskuntatalon verran. Kahdeksan kilometrin tunnelissa louhittiin yleistä graniittia, kiillegneissiä ja migmaattia, Ruskeasannan kohdalla vastaan tuli myös isompi kalkkikiviesiintymä.

Louhintatöistä noin neljäsosa oli YIT:n vastuulla. Työ aloitettiin vuonna 2009.

"Urakka oli isohko mutta työ oli perustekemistä, sillä kallio sisälsi odotettuja kivilaatuja eikä louhintaa suoritettu talojen alla. Vaikeutta työhön toi työmaan suuruus ja monivaiheisuus", yksikönjohtaja Ari Bergström YIT:ltä kuvailee.

YIT:llä oli Kehäradasta vastuullaan isoja, kymmenien miljoonien eurojen arvoisia kokonaisuuksia. Liikenneviraston projektipäällikkö Juha Kansosen mukaan asiat sujuivat YIT:n kanssa hyvin tavoitteiden mukaisesti.

Rakennuspäällikkö Pekka Luukkonen odottaa ensimmäistä junamatkaansa Kehäradan raiteilla. Työstä jäi hyvä tunnelma myös tulevaisuutta ajatellen, sillä siitä kertyi hyvää oppia muihin hankkeisiin: uudentyyppinen malli kerätä asiantuntijat YIT:n eri yksiköistä yhdeksi projektiorganisaatioksi toimi Luukkosen mukaan erittäin hyvin.

"Urakat ovat yleensäjoko infra- tai toimitilarakentamista, mutta Kehäratahankkeessa näiden suhde oli melkein tasan. Oli järkevä koota uusi organisaatio, jolla on yksi yhteinen tavoite. YIT:llä on osaamista laidasta laitaan, se on vahvuutemme. Tällä tavoin tekemisen teho saadaan toiseen potenssiin."

Heinäkuun ensimmäisenä päivänä avattavaan Kehärataan on ladattu paljon odotuksia myös Helsinki-Vantaan lentoasemalla. Sen kautta kulkee nyt lähes 13 miljoonaa matkustajaa vuosittain, mutta asemaa hallinnoiva Finavia arvioi, että viiden vuoden kuluessa matkustajien määrä kasvaa 20 miljoonaan.

10 x Kehärata

  • yhdistää Vantaankosken radan lentokentän kautta päärataan Vantaan Hiekkaharjussa
  • kaksiraiteisen, sydämenmuotoisen rautatien pituus on 18 km, josta tunnelia 8 km
  • viisi uutta asemaa (Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä) ja kolme asemavarausta (Petas, Viinikkala ja Ruskeasanta)
  • radan huippunopeus 120 km/h
  • kalustona Sm5-matalalattiajunat eli Flirtit
  • asemien laituripituus 230 metriä, jolle mahtuu kolmen Flirt-­junayksikön kokoonpano
  • radalla liikennöidään ruuhka-aikana 10 minuutin välein molempiin suuntiin
  • tunnuksilla I ja P kulkevat junat pysähtyvät kaikilla asemilla
  • kustannukset noin 774 miljoonaa euroa
  • hankkeen maksavat Liikennevirasto, Vantaa ja Finavia. Siihen saadaan myös EU-tukea.
  • lähde: Liikennevirasto

    Avainsanat:

    Yrityksestä

    YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi