Liettuassa on sujuvaa rakentaa

Liettuassa totutellaan euroon sekä rakennetaan uusia ja energiatehokkaita asuntoja. Vauras keskiluokka hankkii jo kakkoskoteja.

Liettua oli sosialistisista neuvostotasavalloista ensimmäinen, joka irtaantui Neuvostoliitosta vuonna 1990. Etumatka oli lyhyt, mutta kertoo paljon maasta ja sen asenteesta.

Liettua ymmärtää talouskasvun merkityksen kehitykselle. Viime vuosina sen bruttokansantuote on kasvanut keskimäärin kolme prosenttia vuodessa. Sen on Slovakian jälkeen Euroopan yhteisömaiden suurin kasvuprosentti.

Maa kiinnostaa kansainvälisiä yrityksiä. Moni yritys onkin sijoittanut maahan muun muassa taloushallintoon, kirjanpitoon, laskutukseen ja IT-tehtäviin liittyviä palvelukeskuksia. Myös Liettuan yrityksille tarjoamat erityistalousalueet ja 15 prosentin yritysverotus kiinnostavat sijoittajia. Suomikin teki Liettuaan uusia suoria investointeja noin 30 miljoonalla eurolla viime vuonna.

Vuoden 2015 alussa Liettua otti käyttöönsä euron, mikä konkreettisesti lähensi sitä Eurooppaan. 

"Euroalueeseen liittymistä enemmän rakennusteollisuuteen on vaikuttanut Ukrainan sota. Se hidasti isojen investointien, kuten asunnon hankintaa. Nyt tilanne on tasaantunut", YIT Kaustan toimitusjohtaja Kestutis Vanagas kertoo.

YIT on ollut Liettuassa 17 vuoden ajan. Työ alkoi vientiprojekteina, joissa oli mukana paikallinen yritys, Kausta Ab. Yhteistyö sujui hyvin, ja kumppani osoittautui osaavaksi ja luotettavaksi rakentajaksi. Kun Berliinin muurin kaatui vuonna 1989 ja Liettuan liiketoiminnat yksityistettiin, YIT koki maan kiinnostavaksi markkinaksi ja hankki enemmistön yrityksestä vuonna 1998.

Joustavaa byrokratiaa

Liettuan asuntokanta on pitkälti Neuvostoliiton aikaan rakennettuja kerrostaloja, jotka eivät vastaa tämän päivän vaatimuksia. Asumisväljyys on kaukana länsieurooppalaisesta tasosta. Lisäksi energia on kallista, ja lämmitysmenot vievät suuren osan palkasta. Osa vanhoista asuinkerrostaloista saneerataan perusteellisesti tai puretaan uusien tieltä.

"Maassa riittää kehittämistä ja rakentamista pitkään", Tom Sandvik , keskinen Itä-Eurooppa -liiketoimintaryhmän johtaja arvioi.

Kun naapurimaissa byrokratia hidastaa rakentamista, Liettua on on kehittänyt rakentamislainsäädäntöään ja lupakäytäntöjään.

Sandvik kiittelee Liettuan viranomaismenettelyjen ja rakennuslupakäytäntöjen selkeyttä – ne ovat lähes selkeimpiä kaikista YIT:n toimintamaista. Joissakin maissa rakennushankkeita keskeytyy osin perusteettomista syistä vain sen takia, että joku haluaa viivyttää kaavoituksen mukaisen rakennushankkeen toteuttamista. Liettuassa tällaista ei tapahdu. Lupaprosessin nopeus ja ennakoitavuus on tärkeää investointien toteuttamisen kannalta. Sujuva luvituskäytännöllä on myönteinen vaikutus talouteen ja työllisyyteen.

Asumisen trendit Liettuassa

Liettuassa sijainti on erittäin tärkeä valintaperuste uuden asunnon hankinnalle tai muulle rakennusprojektille. Vilna on suurkaupunki, jossa liikenne takkuilee. Siellä asutaan mieluiten keskustassa. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Kaunasissa, asutaan mielellään esikaupungissa.

"Kolme viidestä Kaustan kohteesta on joen varressa. Kaunasissa käynnistämme tänä vuonna Piliamiestis-alueen kehitystyön. Alue on Neris-joen varrella ja sieltä on suora näkymä Kaunasin linnaan ja vanhaan kaupunkiin. Se antaa asukkaille hyvän sijainnin ja kaupungin valmiin infrastruktuurin", Vanagas kertoo.

Liettuassa asukkaat yleensä haluavat viimeistellä asuntonsa yleensä itse. YIT toteuttaa asunnot pääosin tasoitepintaisina ilman seinä- ja lattiapinnoitteita, kylpyhuoneiden pinnoitteita, saniteettikalusteita sekä ilman keittiökalusteita ja kodinkoneita. Tilavat parvekkeet, terassit, autotallit ja hyvät varastotilat ovat tärkeitä.

Maastamuutto on noussut ongelmaksi Liettuassa. Euroopan Unionin myötä noin puoli miljoonaa koulutettua liettualaista on muuttanut Britanniaan tai Irlantiin. Siitä huolimatta Vilna ja Kaunas ovat silti säilyttäneet väkimääränsä ja jopa kasvaneet.

Kakkoskoteja ja aluekehitystä

YIT Kaustan pääliiketoimintaa on omaperusteinen asuntotuotanto eli asuntokehitys. Sillä on kohteita Vilnassa, kotikaupungissaan Kaunasissa sekä Klaipedassa. YIT Kausta hakee jatkuvasti hyviä tontteja ja alueita näistä kaupungeista, jotta se voi tarjota yritys- ja kuluttaja-asiakkailleen kiinnostavia kohteita.

Maan talouden kehitys näkyy jo pienenä uutena asuntotrendinä, johon YIT osaa vastata.

"Hyvä taloudellinen tilanne kasvattaa kiinteistösijoitusten määrää. Aika usein asiakkaamme ostavat jo kakkoskodin itselleen", YIT Kaustan toimitusjohtaja Kestutis Vanagas kertoo.

Kiinnostavia kohteita Liettuassa

YIT on ainoa merkittävä kansainvälinen talonrakentaja Liettuassa. Tänä vuonna YIT Kaustan perustamisesta on kulunut 50 vuotta.

YIT Kausta on toteuttanut useita kansallisesti merkittäviä rakennushankkeita.

Se on rakentanut muun muassa Vilnan lentoaseman, Liettuan kansalliskirjaston Vilnassa sekä rekonstruoinut Ylösnousemuksen kirkon Kaunasissa. Työ kesti yli kymmenen vuotta.

Tuorein kaupallinen kiinteistökehityshanke on Vilnan Grand office, joka on ensimmäinen A-energiatehokkuusluokan rakennus Baltiassa. YIT Kausta on rakentanut myös 10 000 neliömetrin kauppakeskus Prisman Vilnaan.

YIT:n asuntokohteet Liettuassa

  1. Kaunas: Silo Namai-kohde Nemunas-joen partaalla. Rauhassa kaupungin humusta, mutta nopeat yhteydet kaupunkiin sekä autolla että julkisilla liikenteellä. Alueella on 11 erilaista kerrostaloa. Talot ovat energiasäästötaloja.
  2. Vilna: Solo City on lapsiperheiden kohde. Isot pihat, leikkipuistot, koulut ja päiväkodit ovat lähellä. Asukkaat ovat saaneet osallistua kohteen suunnitteluun. Yhteensä Solo Cityssä on 84 asuntoa.
  3. Vilna:    Užupio etiudas on kolme kolmen talon yhtiötä kumpuilevassa maastossa. Erikoinen arkkitehtuuri tuo yksityisyyden tunteen. Huoneistot ovat kaksioita ja kolmioita, 40–104 m 2 . Lapsiperheiden tarvitsemat palvelut ovat lähellä.

Liettuan lyhyt historia

  • Liettualla on pitkä yhteinen historia sekä Puolan että Venäjän kanssa. Maailmansodat pyörittivät pientä Liettuaa: 1939–1944 Neuvostoliitto ja Saksa vuorotellen miehittivät maan. Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta siitä tuli 1940.
  • Gorbatšovin kausi Neuvostoliitossa valoi uskoa itsenäisyyteen. Maaliskuussa 1990 Liettua julistautui ensimmäisenä neuvostotasavaltana itsenäiseksi. Viimeiset puna-armeijan joukot poistuivat vuonna 1993
  • Nyt Liettua kuuluu sekä Natoon että Euroopan Unioniin. Tammikuussa 2015 maa siirtyi euroon. Liettuassa on noin 3 miljoonaa asukasta. Maan pääkaupunki on Vilna, jossa on yli 500 000 asukasta.

Avainsanat:

Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi