Miksi allianssi on paras tapa toteuttaa Tampereen ratikka?

YIT OYJ Uutinen 5.10.2016 klo 11.15

Tampereen raitiotietä on suunniteltu allianssimallilla, jossa allianssin osapuolet toimivat yhteisesti muodostetussa organisaatiossa. Kehitysvaiheessa projektin suunnittelusta ja kehityksestä vastasivat tilaajana Tampereen kaupunki ja projektiallianssin palveluntuottajina YIT Rakennus Oy, VR Track Oy, Pöyry Finland Oy sekä aliallianssikumppanina Ratatek Oy.

Hankkeen ensimmäinen vaihe sisältää reitit Hervannasta keskustaan ja keskustasta keskussairaalan kampukselle Taysiin. Hankkeen toiseen vaiheeseen kuuluu reitti keskustasta Lentävänniemeen. Raitiotieallianssin tavoitteena on, että raitiotien ensimmäisen osuuden infrastruktuuri on valmis ja liikennöitävissä 31.5.2021.

Toimiiko allianssin yhteistyö?

”Allianssin osapuolet ja hankkeeseen liittyvät muut sidosryhmät ovat tehneet tiiviisti yhteistyötä ainutlaatuisen hankkeen parhaaksi jo pitkään ennen rakennustöiden aloittamista. Allianssimalli kannustaa saavuttamaan yhteiset tavoitteet, koska niin riskit kuin hyödytkin jaetaan yhdessä”, kertoo yksikönjohtaja Jarkko Salmenoja YIT:ltä.

Hankkeeseen liittyy vahvasti myös yhteisöllisyys, sillä raitiotien suunnitteluun ovat osallistuneet allianssin osapuolten lisäksi kaupunkilaiset, järjestöt ja paikalliset yrittäjät. Heidän mielipiteitään ja ehdotuksiaan on otettu huomioon suunnitteluratkaisuissa. Hankkeen kehitysvaiheessa on järjestetty lukuisia yleisö- ja esittelytilaisuuksia ja sovitettu yhteen tilaajan, allianssin ja sidosryhmien tarpeita ja näkemyksiä.  

”Allianssimalli sopii erittäin hyvin kompleksisten infrahankkeiden toteuttamiseen. Tilaajalla on vain yksi sopimussuhde päinvastoin kuin monissa suurissa infrahankkeissa, joissa suunnittelu ja toteutus on jaettu pahimmillaan satoihin sopimussuhteisiin ja projektinjohto on sen takia isojen haasteiden äärellä. Allianssimallissa kyetään parhaiten huomioimaan hankkeen aikana tapahtuvat muutokset joustavasti”, kuvailee Salmenoja. 

Hankkeen tavoitteena on, että raitiotie sujuvoittaa kuntalaisten arkea, tukee kaupunkiseudun kasvua ja kehitystä, luo elinvoimaa ja yhteistyötä, edistää kestävää kehitystä, on taloudellisesti kannattava ja tarjoaa kaupunkilaisille uuden ylpeydenaiheen.

”Allianssille on asetettu kannustimet tavoitteisiin pääsemiseksi ja toisaalta myös sanktiot, mikäli tavoitteita ei saavuteta. Malli on erittäin kannustava. Meillä on vahva tahtotila hyvään yhteistyöhön ja hankkeen onnistumiseen”, Salmenoja sanoo.

Mistä tavoitekustannus muodostuu?

Raitiotieallianssin kehitysvaiheessa tarkennettu kokonaiskustannusarvio on 282,9 miljoonaa euroa, joka on lähes 33 milj. euroa enemmän kuin kaupunginvaltuuston asettama budjettitavoite 250 milj. euroa. Miksi kustannukset nousivat?

”Suurimmat syyt kustannuspoikkeamiin johtuvat laajuus- ja laatutason muutoksista”, kirjoittaa allianssin ulkopuolella toiminut riippumaton allianssiasiantuntija Lauri Merikallio Vison Oy:stä. Yleissuunnitelman kustannusarvion tarkkuudeksi oli määritelty ennen kehitysvaihetta ± 25 % johtuen alhaisesta suunnittelutasosta. Tarkennettu kustannusarvio 282,9 milj. euroa on tämän raamin sisällä.

Kehitysvaiheessa suunnitelmat ja tarpeet tarkentuivat monilta osin. Suunnitelman alhainen lähtötaso ja vaativa kaupunkikeskustahanke nostivat hankkeen kustannuksia. Yleissuunnitelmaan verrattuna on tehty merkittäviä muutoksia lähes kaikilla Osan 1 kaduilla. Raitiotietä mitoittavan korkeamman pakkasmäärän valinnalla pyritään välttämään kalliita ja vaikeita routanousun korjauksia. Varikon sähkönsyöttöä ja syöttöasemaa ei ollut yleissuunnitelmassa huomioitu, joten ne on lisätty kehitysvaiheessa. Vaunukaluston pituuden muuttaminen 33 metristä 37 metriin ja varautuminen 47-metriseen kalustoon lisäävät kustannuksia. Myös pysäkeitä on lisätty kehitysvaiheen aikana. Yleissuunnitelmassa oli lisäksi arvioitu maanrakennustyöt ja työn aikaisten liikenteenjärjestelyjen tarve liian pieniksi.

”Nyt hinta on sitova, ja kaikki allianssikumppanit ovat siihen yhdessä sitoutuneet. Kun tilaaja, urakoitsijat ja suunnittelijat ovat yhdessä osallistuneet kehitysvaiheeseen, on kyetty tekemään laadukas hankesuunnitelma ja saavutettu koko hankkeen osalta aikataulusäästöjä. ”, YIT:n Salmenoja vakuuttaa. 

Valtio tukee Tampereen raitiotiehanketta 71 miljoonalla eurolla. Hankkeen ensimmäisen vaiheen valtion tuki on 55 miljoonaa euroa ja toisen vaiheen 16 miljoonaa euroa.

Miten kehitysvaihe onnistui?

Raitiotien kehitysvaiheen budjetti oli 10,5 miljoonaa euroa, ja kehitysvaiheen toteutuneet kustannukset olivat 10,4 milj. euroa. Kehitysvaiheen tehtävät − toteutussuunnitelman laadinta ja tavoitekustannuksen määrittäminen − valmistuivat aikataulussaan ja kustannusraamissaan.

”Kehitysvaiheessa pystyimme tukemaan kaavoitusta ja katusuunnitelmien laatimista sekä viemään lupaprosesseja eteenpäin. Tämä edesauttaa aikataulussa pysymistä”, YIT:n Salmenoja kertoo.

Riippumaton allianssiasiantuntija Lauri Merikallio kirjoittaa raportissaan: ”Allianssin toiminta on ollut kehitysvaiheessa hyvää ja se on kyennyt kehittämään sekä parantamaan toimintaansa kehitysvaiheen aikana.  Allianssi on kyennyt tunnistamaan kehitettäviä toimintamalleja ja reagoinut niihin riittävän nopeasti. Tästä esimerkkinä mm. alkuvaiheen lievä yliresursointi, varikon suunnitteluun sekä urakan rajauksiin liittyvät toimintamallimuutokset.  Raitiotieallianssi kykeni hyödyntämään toiminnassaan moderneja teknologioita sekä yhteistoimintamalleja, kuten Big Room -konseptia.”

Allianssin yhteisessä työtilassa Big roomissa työskentelee allianssin kaikkien osapuolten edustajia. Kehitysvaiheen aikana siellä kirjattiin yli 280 innovaatiota ja ideaa, joista Salmenoja kertoo esimerkkejä: ”Töiden hyvällä suunnittelulla pystymme esimerkiksi välttämään osan kalliista johto- ja putkisiirroista. Painopenkereiden rakentamisella säästämme alueelle suunnitellun paalulaatan rakentamiskustannukset. Hyödynnämme myös purettavia materiaaleja raitiotien alueelta ja kaupungin muista hankkeista.”

Onko ratikka kannattava vaihtoehto?

Suomi on sitoutunut hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen. Tähän pyritään osaltaan energiatehokkaalla joukkoliikenteellä. Siksi valtio tukee Tampereen raitiotiehanketta.

Joukkoliikenteen asiantuntija Mikko Laaksosen mukaan raitiotiekaupunkien tulokset liikenteen kehittämisessä viittaavat selvästi siihen, että raideliikenne itsessään lisää joukkoliikenteen käyttöä.

Raitiovaunujen energiankulutus matkustajaa kohden on noin puolet bussien kulutuksesta. Sähkökäyttöinen raitiovaunu on paikallisesti saasteeton

Raitiovaunujen pysäkkiajat ovat busseja lyhyemmät ja kiihtyvyys suurempi. Raitiovaunuille voidaan järjestää busseja paremmat etuisuudet omilla kaistoilla ja liikennevaloissa. Siksi raitiovaunujen matkanopeus on 15−20 % suurempi kuin vastaavan tavanomaisen bussilinjan. Nykyaikaiset matalalattiaraitiovaunut ovat hiljaisia, pitkäikäisiä ja busseja mukavampia myös vanhusten, liikuntaesteisten ja lasten kannalta.

”Onnistuneen raideliikennejärjestelmän vaikutus yksityisautoiluun johtuu siirtymän sijaan enemmänkin siitä, että raidejoukkoliikenne kerää pääosan kokonaisliikenteen kasvusta”, Laaksonen kirjoittaa.

Menestyneissä raitiotiekaupungeissa, kuten Zürich, Basel, Freiburg ja Strasbourg, raitiotien sosiaalinen status on korkea. Erityisesti Yhdysvalloissa, mm. Dallasissa, korostettiin, että raitiotiellä on täysin eri sosiaalinen status kuin busseilla, ja myös rikkaat autonomistajat suostuvat käyttämään raitiovaunua.

”Raitiotie tukee kaupunkikehitystä, lisää kaupungin vetovoimaa ja kohottaa kiinteistöjen arvoa”, YIT:n Salmenoja sanoo.

Strasbourgissa ja Portlandissa arvioitiin raitiotien rakentamisen nostaneen asuntojen hintoja noin 10 prosenttia. Tukholman Tvärbana palvelee kaupungin poikittaisliikennettä ja on ylittänyt matkustajaennusteet moninkertaisesti.

Berliini, Budapest, Pariisi, Pietari, Melbourne, Milano… Näissä ja monissa muissa maailman metropoleissa liikennöi raitiovaunu. Tähän joukkoon liittymisestä Tampere tekee pian päätöksen. Kaupunginvaltuusto päättää 24.10.2016 siirtymisestä raitiotien toteutusvaiheeseen.

Lisätietoja:

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

Jarkko Salmenoja, yksikönjohtaja, YIT Rakennus Oy, puh. 040 356 7057, jarkko.salmenoja@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi 


Avainsanat:

Yrityksestä

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia