Millainen yhteiskunta – sellainen kerrostalo

YIT OYJ Uutinen 1.11.2017 klo 09.00

Itsenäisen Suomen kerrostalojen historia kertoo yhteiskunnan muutoksesta. Tasa-arvoistuminen, maalta muutto, talouden heilahtelut ja ympäristöasioiden nousu näkyvät kaikki myös ajan rakennuskannassa.

Suomen ensimmäiset kerrostalot nousivat 1880-luvulla suurempiin kaupunkeihin.  1900-luvun alussa, eli Suomen itsenäistyessä, kerrostalorakentamista kohtasi useampi murros.

1900-luvun alussa teräsbetoni mullisti rakennusteollisuuden ja kerrostalojen rakentaminen kiihtyi. Samaan aikaan asumismuoto kerrostaloissa muuttui yhä enemmän omistusasumiseksi, kun aikaisemmin niissä oli asuttu lähinnä vuokralla.

”Suomalaisen kerrostalon historiassa juuri omistusasuminen on omanlainen piirteensä. Muualla kerrostaloissa on aina ollut lähinnä vuokra-asuntoja. Suomelle on ominaista omistusasuminen ja omat pienet taloyhtiöt, jotka myös huolehtivat talojen hoitamisesta”, kertoo Rakennustiedon Petri Neuvonen , joka on toimittanut myös kerrostalojen historiasta kertovan kirjasarjan.

Vuonna 1917, Suomen itsenäistyessä, maassa oli vielä voimissaan perinteinen luokka-ajattelu. Se heijastui myös aikansa rakennuksissa.

”Eräs luokka-ajattelun fyysinen ilmentymä kerrostaloissa olivat kahdet erilliset portaat. Monissa 1910-luvun kerrostalossa oli vielä erillinen pääporras ja keittiön porras”, Neuvonen kertoo esimerkkinä.

Tuohon aikaan kerrostaloissa asui lähinnä porvaristoa, työväki asui kaupungin laidalla puutaloissa tai kerrostalojen pihasiivissä. Niinpä 1900-luvun alun kerrostalokodit olivat suuria edustusasuntoja, joissa huonejako oli nykypäivän ihmisen silmin erikoinen.

”Salit ja herrainhuoneet olivat suuria ja ylellisiä. Kerrostalohuoneistot kopioivat pitkälti huonejärjestyksessään vielä maalaiskartanoiden pohjapiirroksia”, Neuvonen kertoo.

1920-luvun funktionalismin myötä alkoi muutos.

”Funktionalismi liudensi luokkavastakohtia. Sen  ohjaava idea oli, että asumisolosuhteet olivat samanlaiset kaikille ihmisille”, Petri Neuvonen sanoo.

Sarjatuotantoa

Toinen suuri murros kerrostalorakentamisessa Suomessa tapahtui 1960-luvulla. Vasta silloin Suomessa löi todella läpi rakennusteollisuuden teollistuminen. Se vauhdittui, kun sodan jälkeisestä pula-ajasta päästiin eroon ja kaupunkeihin muuttavat ihmiset tarvitsivat kipeästi asuntoja.

”Käytännössä ensimmäiset kokeilut tehtiin jo 1950-luvulla, mutta 1960-luku oli elementtirakentamisen nousu- ja kulta-aikaa.  Asuntotuotannossa oli ratkottava määrällisiä haasteita ja sarjatuotanto oli ratkaisu asuntopulaan. Vanhaan tyyliin ei enää voitu rakentaa. Samalla myös talot standardoituivat hyvin samanlaisiksi”, Neuvonen sanoo.

Rakentamisen huippuvuosi Suomessa oli 1974. Sen jälkeen 1980-luvulla kerrostalorakentamisessa haluttiin kokeilla uudenlaisia asioita, harmaat laatikot eivät enää kelvanneet. 1980-luvun jälkeen ympäristökysymykset ovat vaikuttaneet paljon rakentamiseen.

Globaalit trendit näkyvät nyt

Tällä hetkellä rakentamisen muutosta näyttävät heiluttavan globaalit trendit. YIT:n kehitysjohtaja Marko Oinas listaa kaupungistumisen, digitaalisuuden ja kestävän kehityksen megatrendeinä, jotka vaikuttavat tällä hetkellä myös rakentamisessa.

”Kaupungistuminen tarkoittaa sitä, että ihmiset haluavat asua kaupunkimaisessa ympäristössä, siellä missä on elämisen humua ja palveluita. Trendi on ollut ennakoitua kiihkeämpää ja se koskee niin lapsiperheitä, virkeitä vanhuksia kuin sinkkutalouksia”, hän kertoo.

Digitalisaation vaikutukset liittyvät nyt jo kaavoitukseen.

”Kun esimerkiksi liikkuminen ostetaan jatkossa palveluna, oma auto ei ole välttämättömyys. Se tarkoittaa, että parkkipaikkoja ei tarvita samassa määrin kuin ennen – tai ainakaan jokainen ei tarvitse omaa parkkipaikkaa.”

Oinaan mukaan muutokset esimerkiksi ihmisten asumisen motiiveissa tapahtuvat nyt nopeasti.

”Ihmiset äänestävät kyllä nykyään jaloillaan. Jos asumispaikka tai asunto ei vastaa heidän asumisen motiivejaan, he vaihtavat paikkaa. Nyt rakentajien pitäisikin osata kuunnella ja ennakoida ihmisten toiveita herkällä korvalla. Kun rakentamisen ja erityisesti kaavoituksen aikataulut kestävät vuosia ja muutokset ihmisten motiiveissa tapahtuvat nopeasti, pitäisi olla koko ajan hieman edellä aikaansa.”

Kohti korkeuksia

Neuvosen mielestä tämän hetken trendi näyttää olevan tornirakentaminen.

”Nyt halutaan rakentaa ylöspäin. Tämä trendi sopii varmastikin johonkin paikkoihin, mutta sitä ei pidä kopioida kaikkialle”, hän sanoo.

Hänen mielestään Suomen kerrostalojen historia kertookin tietynlaisesta yhden totuuden maasta.

”Suomessa on hyvin tyypillistä, että valtaratkaisut leviävät kaikkialle. Niinpä kunkin aikakauden rakennukset ovat Suomen kaupungeissa keskenään hyvin samankaltaisia.”

Suomalaisen kerrostalon vuosikymmenet    

1910 Jugend ja Art Nouveau – arkkitehdit tulivat mukaan kaupunkisuunnitteluun

1920 Klassismi – keskityttiin yhtenäiseen kaupunkikuvaan ja julkisivulinjoihin

1930 Funktionalismi – Motto: ”muoto seuraa tarkoitusta” ohjasi talosuunnittelua

1940 Romantiikka – rakentaminen oli kiivasta sodan jälkeisen jälleenrakennuksen takia

1950 Realismi – kaupungistuminen kiihtyi

1960 Betonilähiöitä – elementtirakentaminen yleistyi

1970 Tehotuotantoa – rakentamisessa suosittiin yksinkertaisuutta ja helppoutta

1980 Postmodernismia – leikkiä väreillä ja muodoilla

1990–2000 teollisuusalueet muuttuivat asuinalueiksi, lasi ja teräs myös kerrostalorakentamiseen

YIT mukana 100-vuotiaan Suomen kasvussa  

YIT:n historia Suomessa alkoi jo vuonna 1912. Silloin ruotsalainen Ab Allmänna Ingeniörsbyrån perusti Helsinkiin sivutoimipisteen. Ensimmäinen vuosikymmen sujui uusilla markkinoilla hieman kangerrellen, mutta vuonna 1920 suomalaiset liikemiehet jatkoivat yrityksen toimintaa muodostamalla Ab Allmänna Ingeniörsbyrån – Yleinen Insinööritoimisto Oy:n. Uusi nimi, omistajat ja vuosikymmen siivitti yrityksen kasvuun ja se keskittyi vesilaitosten rakentamiseen.

Nyky-YIT muodostui sodan jälkeen 1960-luvulla, kun Yleinen Insinööritoimisto, Pellonraivaus Oy ja Insinööritoimisto Vesto Oy yhdistyivät.

Rakennusvienti Neuvostoliittoon aloitettiin jo 1970-luvulla. Suomessa yhtiö aloitti asuntorakentamisen 1980-luvulla.

2000-luvulla YIT kasvoi monien yrityskauppojen myötä. Vuonna 2013 YIT jakautui kahdeksi pörssiyhtiöksi: kiinteistötekniikkaan keskittyväksi Caverioniksi ja rakentamispalveluja tarjoavaksi YIT:ksi.

Lue myös:
Ennen suomalainen halusi saunan, nyt parvekkeen – näin asuminen on muuttunut Suomessa

Lisätietoja:

Marko Oinas , kehitysjohtaja, Asuminen Suomi, YIT Oyj, puh. 040 506 7430, marko.oinas@yit.fi

Hanna Malmivaara , viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Avainsanat:

Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia