Missä ihmiset, siellä kauppa

YIT OYJ Uutinen 7.4.2016 klo 15.40

Kaupan murros koskettaa kaikkia: kauppiaita, kuluttajia ja rakentajia. Digitalisaatio toteutuu kaupan alan kaikissa vaiheissa, mutta ei selitä koko muutosta.

Digitalisaation merkitys nostetaan mielellään tikun nokkaan, kun yhteiskunta etsii syitä eri alojen murrokselle. Se on eittämättä keskeinen tekijä myös kaupan alalla Suomessa.

”Digitalisaatio tuo tehoja kauppaan”, kertoo Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala. ”Koko liiketoiminta voi digitalisoitua: tavarantoimittajat, tehtaat, tukku- ja vähittäiskauppa ja logistiikka. Verkkokauppa on vain yksi osa kokonaisuutta”, Pekkala lisää. Muutoksen myötä myös raha siirtyy digitaalisesti ja entistä harvempi käyttää käteistä.

Ruoka-Keskon digitaalisten palvelujen kehitysjohtaja Arhi Kivilahdelle digitaalisuus merkitsee ensisijaisesti tiedon läpinäkyvyyttä ja vaihtoehtojen runsautta. Digitaalisuuden ansiosta kauppa on läsnä entistä vahvemmin ja asiakkaita voidaan palvella yksilöidysti.

Kaupan alan murros liittyy Kivilahden mukaan kuitenkin enemmän hintavetoisuuteen kuin digitaalisuuteen. ”Hintavetoiset toimijat kasvavat eniten Englannissa, jossa digitaalisuus on pisimmällä. Siellä on nähty hienoja esimerkkejä digitaalisuudesta, mutta myös perinteisestä kaupasta. Jälkimmäiset saavat kuitenkin vähemmän huomiota osakseen”, Kivilahti toteaa.

Yhteistä eri maissa toteutuvalle murrokselle on, että kauppa näyttää menevän sinne, minne ihmisetkin. YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen puhuu ”keskustoitumisesta”, ilmiöstä, jossa erilaiset toiminnot keskittyvät entistä voimakkaammin kaupunkien keskustoihin. Ennen työ, asuminen ja palvelut erotettiin kernaasti toisistaan alueellisesti. Ihmiset muuttivat Suomessa kehyskuntiin, isoja marketteja rakennettiin pelloille. ”Nykyään isot yritykset – muun muassa Gigantti, Expert ja XXL – hakeutuvat jälleen ydinkeskustoihin vahvojen ihmisvirtojen äärelle”, Kostiainen kertoo.

Vastakkaisiakin esimerkkejä löytyy. ”Englannissa rakennetaan paljon outlet-myymälöitä kaupunkien reuna-alueille, ja ne menestyvät hyvin”, Kivilahti huomauttaa.

Varmaa on ainakin se, että Suomessa isot peltomarketit joutuvat miettimään toimintatapojaan ja valikoimiaan pärjätäkseen jatkuvasti kiristyvässä kilpailussa.

Kaikkien kauppa

Voimakkaimmin kaupan alan näkymiin vaikuttaa Suomen talouden tila. ”Meidän on päästävä taloudessa eteenpäin ja saatava rakenteet kuntoon. Kilpailukyvyn on parannuttava. Jos Suomen talous näivettyy, myös kauppa näivettyy”, korostaa Juhani Pekkala. Kaupan liitto ennustaa puolen prosentin kasvua kaupan alalla vuonna 2016. ”Kaupan kaavoitusta on viime aikoina hieman helpotettu, minkä vuoksi nyt on enemmän mahdollisuuksia investoida. Kauppa onkin yksi suurimpia investoijia. Se investoi muun muassa kulkuneuvoihin, ohjelmistoihin ja rakennuksiin”, Pekkala toteaa.

Kaupan tulevaisuuteen vaikuttaa myös väestörakenteen muutos. Väestön ikääntyminen ja maahanmuutto edellyttävät kykyä palvella erilaisia asiakaskuntia. Maahanmuuttajien myötä myös kantaväestön tottumukset muuttuvat, ja kaupan on pystyttävä reagoimaan muutoksiin.

Kaupan on palveltava kaikkia. ”Toimialan on elettävä asiakkaan tahdissa, ei liikaa edellä eikä liikaa takana”, lisää Kivilahti. Ei saa unohtaa, että kaikki asiakkaat eivät ole diginatiiveja ja verkkokaupan vannoutuneita käyttäjiä.

Kaupan on mukauduttava

Juhani Pekkala ei usko, että fyysiset kaupat katoavat Suomesta. Sen sijaan vastakohtaisuus, polarisaatio, lisääntyy. ”Verkkokaupan vuoksi pienillä paikkakunnilla on vaikea pitää yllä erikoiskauppaa, jos kuluttaja voi tilata tuotteet verkkosivuilta kilpailtuun hintaan maailmanmarkkinoilta. Mitä enemmän liikkeiden on mahdollisuus olla verkossa, sitä houkuttelevimpia fyysisten kauppojen pitää olla”, Pekkala sanoo.

Keski-Euroopassa suosioon on noussut niin sanottu tilaa ja nouda -malli. Kuluttajat ostavat tavarat verkosta ja noutavat ne kaupasta sen sijaan, että tavarat toimittaisiin kotiin.

Tässä piilee bisnesmahdollisuuksia erityyppisille kivijalkakaupoille. ”Kaupat voisivat rakentaa esimerkiksi kylmäsäilytystiloja, joista tavarat voisi noutaa”, Juha Kostiainen visioi.

Maailmalla parhaiten menestyvät yritykset yhdistävät tehokkaasti perinteisen ja digitaalisen kaupan. Siihen tarvitaan kokemusta ja osaamista. USA:ssa verkkokaupan osuus koko kaupasta on kuitenkin yhä alle seitsemän prosenttia. Isossa-Britanniassa verkkokauppa on kehittyneintä kansainvälisesti mitattuna. Siitä huolimatta verkkokaupan konkari, päivittäiskauppaketju Tesco teki historiansa suurimman tappion vuonna 2015. 

”Kaupan on löydettävä oikea tasapaino siihen, miten uutta liiketoimintaa rakennetaan ja vanhaa pidetään yllä. 150-vuotinen historia ei katoa 10 vuodessa. Verkkokauppa on uusi muutos, mutta kaupan ala on kokenut isoja muutoksia jo aiemminkin kauppakeskusten, tavaratalojen ja itsepalvelun myötä”, Kivilahti muistuttaa.

Kaupan liiton mielestä fyysisten kauppojen on satsattava palveluihin ja niiden konseptointiin. Kauppaan pitää olla mukava mennä, sen pitää erottua muista, ja siellä on oltava asiantuntemusta. Moni kauppa on ymmärtänyt tämän yhtälön maailmalla. Se on hyvä ohjenuora myös Suomeen.

Tripla

Helsingin keskeinen rakennushanke on hyvä esimerkki niin sanotusta sekoitetusta ympäristöstä. Keski-Pasilassa sijaitsevaan Triplaan nousee vuoteen 2022 mennessä kauppakeskus, pysäköintilaitos, joukkoliikenneasema, asuntoja, hotelleja ja toimistoja.

Kolmen korttelin Triplaan rakennetaan yhteensä noin 183 000 kerrosneliötä. Se tarjoaa valmistuttuaan lähes 400 kotia ja työpaikan noin 5 000 ihmisille.

Tripla on kaupunki kaupungissa, jossa asuu yli miljoona ihmistä 30 minuutin etäisyydellä. Toimistot ovat helposti muunneltavissa, vuokra- ja omistusasunnot hissimatkan päässä kaupungin sykkivästä elämästä. Tiiviisti rakennettu, uusi kaupunginosa syntyy erinomaisten kulkuyhteyksien yhteyteen. Kehärata, läntinen lisäraide, uudistettu Veturitie ja Pisararata kuljettavat perille nopeasti ja tehokkaasti.

Lauttis

Lauttasaaren uusi keskusta sai YIT:n järjestämässä nimikilpailussa 800 ehdotusta. Ylivoimaiseksi ykköseksi nousi kaupunginosan vanha nimitys Lauttis. Monelle tuttu Laru jäi sille toiseksi.

Lauttikseen rakennetaan kauppakeskus, asuntoja ja metroasema. Kauppakeskuksessa on tilaa 20–25 liikkeelle, muun muassa S-marketille, K-supermarketille, Alkolle ja useille ravintoloille ja kahviloille. YIT rakentaa Lauttista Kaupunki kylässä -konseptin mukaisesti: Lauttiksessa on hyvä elää ja menestyksekäs yrittää. Kauppakeskus rakennetaan Lauttasaaren metroaseman yläpuolelle. Molemmat valmistuvat vuoden 2016 loppupuolella. 140 YIT-kotia tulee myyntiin hieman aiemmin. Uuden keskustan myötä lauttasaarelaiset saavat modernin kohtaamispaikan terassi- ja torialueineen.

Lisätietoja:

Hanna Malmivaara, viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi

YIT on rakennusalan edelläkävijä, joka luo kestävää kaupunkiympäristöä rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria ja kokonaisia alueita. Panostamme ensiluokkaiseen asiakaskokemukseen, korkeaan laatuun ja monipuolisen osaamisemme jatkuvaan kehittämiseen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Visiomme on olla askeleen edellä – asiakkaistamme, yhteistyökumppaneistamme ja henkilöstöstämme välittäen. Työllistämme yli 5 300 henkilöä kahdeksassa maassa. Vuonna 2015 liikevaihtomme oli lähes 1,7 miljardia euroa. Osakkeemme noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. www.yit.fi

Avainsanat: