Suomenlinnan tunnelihankkeessa kulkee myös tieto

YIT OYJ Uutinen 10.8.2017 klo 10.00

Suomenlinnan maailmanperintökohteen kunnallistekniikka turvataan tunnelin peruskorjauksella. Helsingin paraatipaikalla olevassa hankkeessa on monta sidosryhmää, ja hyvä vuorovaikutus on kaikkien etu.

Suomenlinna on UNESCO:n maailmanperintökohde, jossa käy vuosittain lähes miljoona vierailijaa. Merilinnoitus on noin 800 ihmisen koti ja 400–500 ihmisen työpaikka. Nyt historiallista kohdetta ylläpidetään peruskorjaamalla tunneli, jota pitkin saarille kulkee kunnallistekniikka meren ali Helsingin Kaivopuistosta. Tunnelia käytetään lisäksi hälytysajoihin. Muu liikenne saarille kulkee meriteitse.

Vuonna 1981 käyttöönotettu tunneli on päässyt huonoon kuntoon: putket ovat pahoin ruostuneet kallioperän vuotovesien vaikutuksesta, tunnelin talotekniikka vaatii korjaamista, ja vaarana on, että tunnelin katosta putoaa kiviä.

Saariryhmää ja tunnelia hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriön alainen valtion virasto, Suomenlinnan hoitokunta. Tunnelin peruskorjaus toteutetaan allianssimallilla, jonka osapuolet vastaavat yhdessä hankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta jakaen projektin riskit ja hyödyt. Allianssikumppaneina YIT vastaa hankkeen toteutuksesta ja Pöyry teknisestä suunnittelusta. Talotekniikan asennukset tekee ARE. Tunnelin korjaus alkoi maaliskuussa 2017 ja sen on määrä valmistua vuoden 2017 loppuun mennessä. Tunneli suljettiin korjaustöitä varten 18.4.2017.

”Hankkeeseen kuuluvat kallion lujitustyöt, kallioperän vesivuotojen minimointi, ilmanvaihdon, sähköistyksen, valaistuksen, automatiikan ja tunnelin pohjarakenteiden uusiminen. Tiivistämme kalliota injektoimalla betonia 6 metrin pituisiin reikiin kymmenien barien paineella. Pumppaamme betonia kallion sisään veden painetta vastaan, jolloin betoni tukkii raot ja vesi ohjautuu hallitusti muualle. Suojaamme tunnelia ja sen uutta tekniikkaa kosteutta kestävillä materiaalivalinnoilla, salaojituksella ja tukkimalla vuotovesien reittejä”, kertoo allianssin projektipäällikkö Satu Tammilehto-Hänninen YIT:ltä.

Vuorovaikutusta tunnelin molemmin puolin

Suomenlinnan hoitokunnan ja allianssikumppaneiden tavoitteena on panostaa hankkeessa vahvasti vuorovaikutukseen.

”Suomenlinnan yhteisölle tunneli on turvallisuustekijä, koska ambulanssi kulkee sitä kautta. Hyvällä vuorovaikutuksella halusimme lisätä avoimuutta, yhteishenkeä ja töiden sujuvuutta. Tämä on edelläkävijäkohde, jolla haemme YIT:lle myös uutta toimintamallia vuorovaikutukseen. Siksi palkkasimme hankkeeseen vuorovaikutuskoordinaattorin turvaamaan tiedon kulkua kaikkien sidosryhmien välillä”, Tammilehto-Hänninen kertoo.

Vuorovaikutuskoordinaattori Joonas Rinkinen on pitänyt yhteyttä moneen tahoon: tilaajaan, allianssikumppaneihin, Suomenlinnan ja Kaivopuiston asukasyhdistyksiin, yrityksiin ja muihin toimijoihin, Helsingin kaupunkiin, HSY:hyn, Heleniin, Helsingin pelastuslaitokseen ja Poliisiin,  Rakennusvalvontaan, Museovirastoon, Merivartiostoon, Merisotakouluun ja Tulliin noin alkajaisiksi. Hankkeen seurantaryhmässä on mukana asukkaiden, yritysten ja viranomaisten edustajia. Seurantaryhmän kokouksia ja avoimien ovien tilaisuus on järjestetty ajatusten vaihtamiseksi puolin ja toisin.

Työmaan vaiheista viestitään hankkeen internet- ja Facebook-sivuilla, Suomenlinnan sähköisellä infonäytöllä, Viapori-sähköpostilistalla ja alueen paikallislehdissä. Suomenlinnan hoitokunta tiedottaa mahdollisista häiriötilanteista tekstiviestihälytyspalvelulla ja paperilomakkeilla.

”Tärkeintä on, että olemme saavuttaneet luottamuksen kaikkien osapuolten kesken avoimella toiminnalla − olemme kaikki samalla puolella. Seurantaryhmässä löysimme ongelmiin ratkaisuja yhteisen keskustelun kautta. Työt järjestettiin niin, että tunneli voitiin pitää mahdollisimman pitkään käytössä, ja pelastuslaitos aikaisti päivystystään Suomenlinnassa keväällä. Kun Kaivopuiston yrittäjä kysyi, millainen betoniautoralli työmaalle tulee, kerroimme, että autoja tulee noin yksi tunnissa 2−3 viikon ajan. Yhteystietomme löytyvät myös työmaakopin seinästä, ja asiasta kiinnostuneet ovat tervetulleita ottamaan yhteyttä”, Joonas Rinkinen lupaa.

”Kesäkuussa Kaivopuistossa oli pari suurta yleisötapahtumaa − Hevoset Kaivarissa ja Kaivopuiston lentonäytös, joihin olimme yhteydessä, teimme etukäteiskartoitusta tapahtumista ja sovittelimme töiden sujumista normaalisti lukuun ottamatta muutaman tunnin katkoja autoliikenteessä”, Rinkinen kertoo.

Hankkeen työmaakoppi sijaitsee paraatipaikalla aivan Kaivopuiston rannassa Uunisaaren edustalla. työmaakopin ohi kulkee arkisin keskimäärin 2500 autoa vuorokaudessa, kesäisin huomattavasti enemmän. Työmaakoppi ei ole perinteinen kontti, vaan neuvotteluhuonetta voisi luulla kahvilaksi tai olohuoneeksi. Kopin pääty on ikkunaa lattiasta kattoon ja ulkoseinillä on historiallisia valokuvia Suomenlinnasta ja Kaivopuistosta. Kaivopuiston työmaa-alue on puiston puiden katveessa melko pienellä alueella. Puiston arvokkaat puut on suojattu hyvin.

Vuorovaikutus tehostaa työntekoa

Yhteistyö, vuorovaikutus ja luottamus ovat tärkeitä edellytyksiä allianssin työn sujumiselle. Allianssin kaikki osapuolet tekevät töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Tunnelin korjaushankkeen budjetti on noin 7 miljoonaa euroa. Tällä budjetilla toteutetaan hankkeen sovittu laajuus, laatu ja aikataulu. Kumppaneilla on mahdollisuus saada bonusta, mikäli hanke valmistuu etuajassa. Allianssikumppanit tekevät hankkeessa jatkuvaa yhteistyötä.

”Kun kalliotekninen suunnittelija on paikalla työmaalla, kokenut työntekijä osaa heti kertoa muutostarpeista suoraan suunnittelijalle. Pystyimme esimerkiksi reagoimaan heti injektointimassan koostumuksen muutostarpeisiin. Jos suunnittelija olisi istunut konttorilla, tieto olisi kulkenut muutaman välikäden kautta ja työ olisi odottanut. Lisäksi tilaaja on ollut tyytyväinen siitä, että on kartalla asioista jo ennen palaveria”, Tammilehto-Hänninen kertoo.

Työmaan työntekijöitä on perehdytetty hankkeen ja allianssin tavoitteisiin. Heitä on kannustettu kertomaan avoimesti hankkeesta ja ojentamaan hankkeen käyntikortin lisätietojen kysymistä varten. Työntekijöille on järjestetty myös viestintäharjoituksia, kuten kuinka kohdata vihainen turisti tai paikallinen. Heitä työntekijät eivät tiettävästi ole kohdanneet, sillä työmaan aiheuttamat haitat on pystytty minimoimaan hyvällä etukäteissuunnittelulla ja vuorovaikutuksella.

”Teemme töitä kahdessa 12 tunnin vuorossa. Viikonlopun aikana saamme tehtyä tavallisen viikkotuntimäärän työt. Työmaalla on ollut rauhallista, ja olemme voineet keskittyä työntekoon. Ennakoivalla vuorovaikutuksella ja hyvällä suunnittelulla olemme minimoineet yhteydenotot, jotka olisivat vieneet aikaa työn tehokkaasta tekemisestä, jos työnjohtaja olisi alkanut setviä asioita. Työn sujuminen on meidän kaikkien etu, koska teemme töitä valtion verorahoilla. Tämä on opetus- ja kulttuuriministeriön alainen hanke, ja haluamme tuottaa veronmaksajille parhaan mahdollisen vastineen”, Tammilehto-Hänninen sanoo.

Lisätietoja:

Satu Tammilehto-Hänninen , allianssin projektipäällikkö, YIT Rakennus Oy, puh. 040 830 8097, satu.tammilehto@yit.fi ,

Joonas Rinkinen , vuorovaikutuskoordinaattori, YIT Rakennus Oy, puh. 050 581 0737, joonas.rinkinen@yit.fi  

Hanna Malmivaara , viestintäjohtaja, YIT Oyj, puh. 040 561 6568, hanna.malmivaara@yit.fi  

www.yit.fi/suomenlinnantunneli   

facebook.com/suomenlinnantunnelihanke

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi


Avainsanat:

Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia