Tonttipula, tiukentuneet viranomaismääräykset ja sekava tukijärjestelmä syynä asumisen kalleuteen

Asumisen ja uusien asuntojen hinta puhuttavat jatkuvasti. Viimeisen 30 vuoden aikana ansiotasoon suhteutetut asumiskustannukset ovat pysyneet samalla tasolla, eikä Suomi poikkea muista eurooppalaisista maista. Yhteiskuntien kehittyessä elämisen perusedellytysten kuten asumisen suhteellisen osuuden pitäisi kuitenkin vähentyä.
Näin ei ole Suomessa käynyt. Miksi?

YIT:n kaupunkikehityksestä vastaava johtaja Juha Kostiainen keskustelee aiheesta keskiviikkona 16.7. Porin SuomiAreenassa. Hänen mielestään kolme keskeisintä syytä asumisen kalleuteen ovat:

1)  Pula kaavoitetusta tonttimaasta, mikä johtuu monipolvisesta ja hitaasta kaavoituksesta. Lisäksi kuntakohtainen vaihtelu on suurta ja kunnat pyrkivät hoitamaan talouttaan pitämällä maan hinnan korkealla.

2)  Erilaisten rakentamiseen liittyvien viranomaismääräysten ja kuntien ohjauksen tiukentuminen (energiatehokkuus, autopaikat jne.). YIT:n tekemien laskelmien mukaan vuonna 1992 120 000 euroa maksanut asunto maksaa nykyisillä määräyksillä ja maanhinnalla 200 000 euroa. On toki samalla todettava, että osa määräyksistä on myös nostanut asumisen laatua.

3)  Monimutkainen ja sekava sosiaalisen asuntotuotannon tukijärjestelmä, jossa asumisen sijasta tuetaan asuntotuotantoa. Järjestelmä ei ole onnistunut synnyttämään kohtuuhintaista tuotantoa erityisesti pääkaupunkiseudulla.

Mitä pitäisi tehdä? Kostiaisen mukaan yhtä yksinkertaista lääkettä ei ole, mutta hän esittää kolmea korjaavaa toimenpidettä:

1)  Siirrytään kaksiportaiseen kaavoitusjärjestelmään, jossa työssäkäyntialueittain valmistellaan yleiskaavat ja kuntatasolla nykyistä väljemmät asemakaavat.

2)  Käynnistetään todelliset normitalkoot ja siirrytään yksittäisen kiinteistön energiatehokkuuden kiristämisestä kestävien kaupunkiympäristöjen kehittämiseen, jossa asumista, palveluiden ja työpaikkojen sijoittamista, energiantuotantoa ja joukkoliikennettä tarkastellaan kokonaisuutena pyrkien arjen sujuvuuteen ja vähäpäästöisyyteen.

3)  Luodaan asuntoihin 3-4 neljä teknistä ja tunnistettavaa laatuluokkaa, jotka eroavat toisistaan esimerkiksi energiatehokkuuden, äänierityksen, pysäköinnin ja muiden teknisten ominaisuuksien suhteen. Luokat tunnistetaan ostaessa ja myydessä, jolloin huonommat asunnot eivät hyödy kohtuuttomasti hintojen noususta.

Asumisen ongelmista ja ratkaisuehdotuksista kuulet lisää Rakennusteollisuuden ”Oma koti kullan kallis, miksi?”-paneelissa Porin SuomiAreenassa keskiviikkona 16.7. klo 15.45 Antinkatu 2:ssa. Keskustelua voi seurata myös suorana tai jälkikäteen tallenteena MTV http://www.katsomo.fi ja http://suomiareena.fi/videot/

Lisätietoja:
Juha Kostiainen, johtaja, kaupunkikehitys ja yhteistyösuhteet, puh. +358 400 721 475, juha.kostiainen@yit.fi
Seuraa blogia: http://nokkelakaupunki.fi

Avainsanat:

Yrityksestä

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa

Multimedia

Multimedia