YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2003:

YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2003: Liikevaihto kasvoi vakaasti. Tilauskanta ennätyksellisen korkealla.


· YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta oli 11 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ja nousi 932,1 miljoonaan euroon (1-6/2002: 840,5 Me). Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 19 prosenttia (22 %). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 20 prosentista 22 prosenttiin.

· Katsauskauden liikevoitto nousi 57,9 miljoonaan euroon (39,2 Me). Liikevoittoprosentti oli 6,2 (4,7 %). Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa. YIT luopui strategiansa mukaisesti tiivistysmateriaalien ja lämmöneristeiden teollisesta tuotannosta ja myi kesäkuussa Suomessa ja Virossa toimivat Makroflex-yhtiönsä ja Makroflex-tavaramerkin Henkel-konsernille. Liikevoittoa pienentää 5,7 miljoonan euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa antaman päätöksen perusteella SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöistä. YIT on valittanut päätöksestä.

· Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 51,5 miljoonaa euroa (33,4 Me). Tulos verojen jälkeen oli 35,5 miljoonaa euroa (11,9 Me). Vertailukauden tulosta pienensi konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, YIT ei ole huomioinut verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

· Osakekohtainen tulos nousi 1,22 euroon (0,41e). Ilman edellä mainittua jälkiveroa laskettu vertailukauden osakekohtainen tulos oli 0,79 euroa. Osakekohtainen oma pääoma nousi 12,85 euroon (11,48 e).

· Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 20,4 prosenttia (18,1 %).
Omavaraisuusaste kauden päättyessä oli 34,8 prosenttia (35,5 %).

· Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 176,3 miljoonaa euroa (1 024,5 Me). Taseen kasvuun vaikuttivat mm.
katsauskaudella tehdyt suuret tonttiostot ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa.

· Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli neljänneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 091,8 miljoonaan euroon (879,9 Me). Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan tilauskanta kasvoi 30 prosenttia ja nousi 256,9 miljoonaan euroon (198,3 Me).
Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

· Katsauskauden päättymisen jälkeen YIT osti 4.7.2003 allekirjoitetulla sopimuksella ABB:ltä sen talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluita tarjoavat Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Yrityskaupan arvo on 203 miljoonaa euroa.
Kaupan voimaanastuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kilpailuvirasto hyväksyi yrityskaupan Suomen osalta 18.7.2003 ja Konkurrensverket Ruotsin osalta 23.7.2003. Kaupan arvioidaan toteutuvan 1.9.2003 mennessä.

· Ostettavan Building Systems -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1 130 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä toukokuussa 2003 oli 9 080. Yrityskaupan jälkeen YIT:n liikevaihto vuoden 2002 luvuilla laskettuna nousee noin 2 890 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä lähes 21 700 henkilöön. Ostettava liiketoiminta muodostaa yhdessä YIT:n nykyisten yksiköiden YIT Kiinteistötekniikan ja Calor AB:n kanssa konsernin suurimman toimialan, YIT Building Systemsin. YIT:stä tulee johtava kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yhtiö, jonka palveluketju kattaa kaikki Pohjoismaat. YIT kehittää kiinteistöteknisiä palveluja osana ydinliiketoimintaansa.

· Yrityskauppa on YIT:n strategian mukainen. Kiinteistötekniikka on merkittävä strateginen kasvualue kaikissa Pohjoismaissa.
YIT:n ja ostettavan Building Systemsin liiketoiminnot ja henkilöstön osaaminen täydentävät toisiaan.
Päällekkäistä toimintaa on vähän. Yrityskaupan jälkeen yhtiö voi tarjota asiakkaille entistä parempaa ja kattavampaa palvelua kiinteistön koko elinkaaren aikana. YIT:n liikevaihdon ja tuloksen riippuvuutta suhdannevaihteluista on määrätietoisesti vähennetty laajentamalla huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa yrityksen eri toimialoilla. Yrityskaupan jälkeen kunnossapitoliiketoiminnan osuuden konsernin liikevaihdosta arvioidaan nousevan noin 30 prosenttiin.

Markkinatilanne jatkuu vakaana

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa.
Suomessa asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Rakennusteollisuus RT ry:n maaliskuisen suhdannekatsauksen mukaan Suomen rakennusmarkkinat pysyvät tänä ja ensi vuonna vakaina. VTT ennusti kesäkuussa rakentamisen kasvuksi Suomessa tänä vuonna 0,9 prosenttia, ensi vuonna 1,3 prosenttia ja 4,1 prosenttia vuonna 2005. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi kesäkuussa asuinrakennusinvestointien sekä maa- ja vesirakennusinvestointien kasvavan sekä tänä että ensi vuonna. ETLA ennustaa rakennustuotannon kasvavan vuosina 2002 - 2007 keskimäärin 2,6 prosentin vuosivauhdilla eli nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Maa- ja vesirakennustuotanto kasvaa talonrakentamista nopeammin.

Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät tänä vuonna. Siten kokonaisinvestoinnit vähenevät Suomessa vuonna 2003 vajaan prosentin, mutta kääntyvät ETLAn kesäkuun ennusteen mukaan vuonna 2004 kahden prosentin kasvuun. Seuraavan viiden vuoden aikana investoinnit lisääntyvät keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän eivätkä ensi vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.

Sveriges Byggindustrier ennusti toukokuussa Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän tänä vuonna neljä ja ensi vuonna kolme prosenttia. Euroconstruct sen sijaan ennusti kesäkuussa Ruotsin talonrakennustuotannon vähentyvän tänä vuonna 0,2 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,2 ja 2 prosenttia. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu kompensoi uudisrakentamisen vähentymisen vaikutusta kiinteistötekniikkamarkkinoihin. Konjunkturinstitutet puolestaan arvioi kesäkuussa Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 1,5 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,4 ja 6,6 prosenttia. Nykyisen YIT Installaatiot Oy:n Skandinavian liiketoiminnan näkymät perustuvat pääosin Ruotsin talonrakennusinvestointien ja talojen kunnossapidon sekä teollisuuden investointien kehitykseen.

Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Erityisesti vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.

YIT Building Systemsin liiketoimintojen näkymät perustuvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Norjan ja Tanskan rakennus- ja kiinteistöpalvelumarkkinoiden sekä teollisuuden investointien ja telakoiden työkannan kehitysarvioihin.

Vuonna 2002 kaikkien Pohjoismaiden BKT kasvoi yhteensä 1,7 prosenttia. Tänä vuonna kasvu hidastuu keskimäärin 1,3 prosenttiin. Euroconstruct odottaa vuosille 2004 ja 2005 jo ripeämpää 2,5 prosentin vuosikasvua. Rakentaminen jää tänä vuonna samalle tasolle kuin vuonna 2002. Vuosina 2004 ja 2005 Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan keskimäärin 1 - 1,5 prosenttia vuodessa. Kasvu on kahtena seuraavana vuonna ripeintä Ruotsissa, maltillista Suomessa ja Tanskassa. Norjassa rakentaminen vähenee. Asuntorakentaminen kasvaa, mutta muu talonrakentaminen vähenee. Korjaustoiminta sekä maa- ja vesirakennustoiminta kasvavat. Rakentamisen osana kiinteistötekniikan kysyntä kasvaa vuosina 2004 ja 2005 asuntorakentamisessa ja korjaustoiminnassa ja vähenee muissa rakennuksissa.

Kiinteistönhoidon arvo kehittyy vakaasti. Kasvua syntyy uusista käyttäjäpalveluista. Kiinteistöpalveluiden ulkoistamiskehitys jatkuu.

YIT Building Systemsin ja YIT Teollisuuden tarjoamien investointipalvelujen kysyntää varjostaa hitaan talouskasvun ja teollisuuden käyttöasteiden mataluuden aiheuttama teollisuuden investointien ja meriteollisuuden tilauskannan vähäisyys kaikissa Pohjoismaissa. Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa lähivuosina merkittäviä rakennus- ja kiinteistöteknisiä sekä teollisuusputkisto- ja sähkötöitä. Teollisuuden kunnossapitoliiketoiminnan näkymät ovat hyvät.

YIT Building Systemsin liikevaihdon kehitystä vuositasolla vakauttaa kunnossapitoliiketoiminnan kasvu. Vuoden 2002 lukujen perusteella kunnossapidon osuus YIT Building Systemsin liikevaihdosta oli 39 prosenttia.
Näkymät vuodelle 2003 hyvät

Vahvan tilauskannan ja Building Systemsin oston ansiosta YIT:n liikevaihto kasvaa voimakkaasti. Tuloksen ennen veroja arvioidaan paranevan vuonna 2003.

YIT:n vapaarahoitteisen asuntotuotannon ja kunnossapitoliiketoiminnan kasvu kompensoi muiden toimialojen suhdanneluonteisen heikentymisen. Uuden YIT Building Systems -liiketoiminnan liittäminen konserniin kasvattaa liikevaihtoa merkittävästi vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana.
Integraatiokustannukset rasittavat kannattavuutta tämän vuoden aikana. Uuden liiketoiminnan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen. Kaupan takia YIT:n omavaraisuusaste alenee. Tavoitteena on palauttaa

omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006.

Julkistus 1.8. ja seuraava osavuosikatsaus

Perjantaina 1.8. järjestetään lehdistötilaisuus klo 10.30 ja sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 13.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.

Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkistetaan 30.10.2003.
Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi.
Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT-Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ



Reino Hanhinen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2003 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta liiketoimintaryhmittäin ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi



YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2003

Liikevaihto kasvoi vakaasti

YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta nousi 932,1 miljoonaan euroon (1-6/2002: 840,5 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 11 prosenttia. Liikevaihdosta 66 prosenttia (64 %) tuli rakentamispalveluja tarjoavan YIT Rakennus -alakonsernin liiketoiminnasta. 28 prosenttia (35 %) liikevaihdosta tuli teollisuuden investointi- ja kunnossapitopalveluja sekä kiinteistöteknisiä palveluja tarjoavan YIT Installaatiot - alakonsernin liiketoiminnasta. Televerkkopalveluja tarjoavan YIT Primatelin osuus liikevaihdosta oli 6 prosenttia (1 %). YIT Primatel on ollut osa YIT-konsernia 1.6.2002 lähtien.

Liikevaihto alakonserneittain (milj. euroa)

1-6/2003 1-6/2002 Muutos YIT Rakennus -alakonserni 624,4 549,2 14 % YIT Installaatiot 260,3 295,6 -12 % -alakonserni YIT Primatel -alakonserni 56,4 12,5 351 % Muut erät -9,0 -16,8 -46 % YIT-konserni yhteensä 932,1 840,5 11 %

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Liikevaihdon ja tuloksen riippuvuutta suhdannevaihteluista on määrätietoisesti vähennetty laajentamalla kiinteistöjen, teollisuuden, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa.
Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus nousi 205,9 miljoonaan euroon (165,2 Me), mikä oli 22 prosenttia (20 %) koko liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 181,6 miljoonaa euroa (185,7 Me) eli 19 prosenttia (22 %). YIT:n kansainvälisen laajentumisen strategiana rakentamis - ja televerkkopalveluissa on markkina-aseman vahvistaminen Baltian maissa ja Venäjällä. Teollisuuden palveluissa ja kiinteistöteknisissä palveluissa markkina-asemaa vahvistetaan Pohjoismaissa.

Kertaluonteiset erät paransivat tulosta

Katsauskauden liikevoitto nousi 57,9 miljoonaan euroon (39,2 Me).
Liikevoittoprosentti oli 6,2 (4,7 %). Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa.
YIT luopui strategiansa mukaisesti tiivistysmateriaalien ja lämmöneristeiden teollisesta tuotannosta ja myi kesäkuussa Suomessa ja Virossa toimivat Makroflex-yhtiönsä ja Makroflex- tavaramerkin Henkel-konsernille. Liikevoittoa pienentää 5,7 miljoonan euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa antaman päätöksen perusteella SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöistä. YIT on valittanut päätöksestä.

Liikevoitto alakonserneittain (milj. euroa) 1-6/2003 1-6/2002 Muutos YIT Rakennus -alakonserni 57,3 32,4 77 % YIT Installaatiot 5,5 9,2 -40 % -alakonserni YIT Primatel -alakonserni 0,7 2,0 -65 % Muut erät -5,6 -4,4 27 % YIT-konserni yhteensä 57,9 39,2 48 %

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 51,5 miljoonaa euroa (33,4 Me). Tulos verojen jälkeen oli 35,5 miljoonaa euroa (11,9 Me). Vertailukauden tulosta pienensi konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, YIT ei ole huomioinut verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

Osakekohtainen tulos nousi 1,22 euroon (0,41 e). Ilman edellä mainittua jälkiveroa laskettu vertailukauden osakekohtainen tulos oli 0,79 euroa. Osakekohtainen oma pääoma nousi 12,85 euroon (11,48 e). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 20,4 prosenttia (18,1 %).
Omavaraisuusaste kauden päättyessä oli 34,8 prosenttia (35,5 %).

Tilauskanta ennätyksellisen korkealla

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli neljänneksen suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 091,8 miljoonaan euroon (879,9 Me). Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan tilauskanta kasvoi 30 prosenttia ja nousi 256,9 miljoonaan euroon (198,3 Me), mikä oli 24 prosenttia (23 %) koko tilauskannasta. Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta alakonserneittain (milj. euroa)

6/2003 6/2002 Muutos YIT Rakennus -alakonserni 784,9 604,6 30 % YIT Installaatiot 216,9 221,7 - 2 % -alakonserni YIT Primatel -alakonserni 90,0 53,6 68 % YIT-konserni yhteensä 1 091,8 879,9 24 %

Konsernin rahoitusasema hyvä

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä.
Korolliset luotot kauden lopussa olivat 170,1 miljoonaa euroa (175,6 Me) ja nettovelat 139,5 miljoonaa euroa (156,3 Me).
Nettorahoituskulut olivat 6,4 miljoonaa euroa (5,8 Me) eli 0,7 prosenttia (0,7 %) liikevaihdosta. Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 30,6 miljoonaa euroa (19,3 Me).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 145,3 miljoonaa euroa (116,4 Me).
Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 2,4 miljoonan euron (2,3 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 86 prosenttia (68 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 64 prosenttia (59 %).

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 176,3 miljoonaa euroa (1 024,5 Me). Taseen kasvuun vaikuttivat mm. katsauskaudella tehdyt suuret tonttiostot ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-kesäkuussa olivat 14,2 miljoonaa euroa (52,3 Me) eli 1,5 prosenttia (6,2 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 3,7 miljoonaa euroa (5,2 Me) ja tietotekniikkaan 2,1 miljoonaa euroa (2,7 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,4 Me).
Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 7,9 miljoonaa euroa (44,0 Me).
Vertailukauden lukuun sisältyi Primatel Oy:n yrityskaupasta syntynyttä konserniliikearvoa 33,0 miljoonaa euroa.

YIT Primatel Oy osti toukokuussa Draka NK Cablesin verkonrakennusliiketoiminnan. Kesäkuussa YIT Service Oy osti varkautelaisen teollisuuden automaatio- ja instrumentointiasennuksia tarjoavan ETT-Teollisuusautomaatio Oy:n.

YIT myi kesäkuussa Suomessa toimivan Makroflex Oy:n ja Virossa toimivan AS Makroflexin koko osakekannan sekä Makroflex- tavaramerkin Henkel-konsernille. Kauppahinta oli 36 miljoonaa euroa. Makroflex-yhtiöiden liikevaihto vuonna 2002 oli yhteensä noin 34 miljoonaa euroa ja yhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin 100 henkilöä.

Henkilöstön määrä kasvussa

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 12 606 (10 989) henkilöä. Kauden lopussa määrä oli 13 087 (12 708).
Henkilöstöstä 47 prosenttia oli YIT Installaatioiden, 40 prosenttia YIT Rakennuksen, 11 prosenttia YIT Primatelin ja 2 prosenttia emoyhtiön ja yhtiöitettyjen palveluyksiköiden palveluksessa. Kesätyöntekijöitä oli kesäkuun lopussa noin 800.

Suomen ulkopuolella toimivissa yksiköissä työskenteli kauden lopussa 3 004 (2 675) henkilöä eli 23 prosenttia koko henkilöstöstä.

Osakepääoma ja osakkeet

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 59 492 670 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä 29 746 335 kappaletta. Vuoden 1998 optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 8.5.2003 yhteensä 5 200 eurolla ja 26.6.2003 yhteensä 115 502 eurolla.
Kauden lopussa osakepääoma oli 59 613 372 euroa ja osakkeiden määrä 29 806 686 kappaletta.

Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 16,02 euroa (16,39 e).
Kauden ylin kurssi oli 17,80 euroa (19,65 e) ja alin 14,01 euroa (13,20 e). Kauden lopussa päätöskurssi oli 17,00 euroa (18,50 e).
Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 85,0 miljoonaa euroa (100,1 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 5 308 507 (6 107 847) kappaletta. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 497,1 miljoonaa euroa (537,7 Me).

YIT-Yhtymä Oyj:llä oli hallussaan vuoden 2003 alussa omia osakkeita yhteensä 567 500 kappaletta, mikä vastasi 1,9 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Osakkeet oli hankittu Helsingin Pörssistä edellisten vuosien yhtiökokousten päätösten perusteella keskihintaan 12,64 euroa/kappale. Osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo oli 1 135 000 euroa. Katsauskauden aikana ei ostettu eikä luovutettu omia osakkeita. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 82 200 kappaleella vuoden 1998 A optio-oikeuksia keskihintaan 4,34 euroa/kappale ja 145 200 kappaleella B optio-oikeuksia keskihintaan 4,14 euroa/kappale. A optio-oikeuksien perusteella merkittiin osakkeita yhteensä 11 100 kappaletta ja B optio-oikeuksien perusteella 49 251 kappaletta.

Hallituksella ei ollut katsauskauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirjalainojen tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Osakkeista lähes neljännes ulkomaisessa omistuksessa

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 3 271 (2 969) ja sen päättyessä 3 540 (2 950).

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 22,1 prosenttia (15,0 %) ja sen päättyessä 20,2 prosenttia (21,5 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 3,3 prosenttia (2,4 %), joten ulkomaisessa omistuksessa oli yhteensä 23,5 prosenttia (23,9 %) yhtiön koko osakemäärästä.

Markkinatilanne jatkuu vakaana YIT:n päätoimialoilla

Suomi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa kesäkuun 2003 suhdannekatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 1,6 prosenttia vuonna 2003, kun kasvu vuonna 2002 oli 2,2 prosenttia.
Vuodelle 2004 ETLA ennustaa 2,8 prosentin BKT:n kasvua. Palkkoja ja työehtoja koskeva kaksivuotinen tulopoliittinen sopimus ja ostovoiman kasvu ovat pitäneet kotitalouksien luottamuksen taloutensa kehitykseen vakaana. Yksityinen kulutus lisääntyy kotitalouksien ostovoiman kasvun seurauksena tänä ja ensi vuonna 2,7 ja 3,3 prosenttia. Tänä vuonna kansantalouden investoinnit vähenevät vajaan prosentin ja kasvavat ensi vuonna 1,8 prosenttia.
Viennin kasvu jää tänä vuonna yhteen prosenttiin ja nopeutuu vuoden 2004 aikana 3,2 prosenttiin.

ETLA arvioi Suomen BKT:n kasvavan vuoteen 2006 asti keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa ja teollisuustuotannon 3,3 prosenttia vuodessa. Yksityisten palvelualojen tuotanto kasvaa 3,5 prosenttia, mutta julkisen sektorin kasvu jää 1,2 prosenttiin vuodessa. Rakentaminen lisääntyy vuoteen 2006 asti keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa.

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä kasvukeskuksissa.
Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Rakennusteollisuus RT ry:n maaliskuisen suhdannekatsauksen mukaan Suomen rakennusmarkkinat pysyvät tänä ja ensi vuonna vakaina. ETLA arvioi rakennustuotannon kasvavan tänä vuonna 1,5 ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät Suomessa ETLAn arvion mukaan vuonna 2003 noin kolme prosenttia ja lisääntyvät vuonna 2004 kolme prosenttia.

Tyhjien teollisuus- ja liikerakennusten määrä Suomen kasvukeskuksissa on tällä hetkellä huomattavasti normaalitasoa alhaisempi. Sen sijaan toimistorakennusten vajaakäyttöaste on useissa kasvukeskuksissa noussut yli viiden prosentin.
Toimistorakennusten aloituksia vähennettiin voimakkaasti vuoden 2001 toisella vuosipuoliskolla, joten tarjonta normalisoituu jo tämän vuoden lopulla. Kulutuksen ja palvelujen kasvu aiheuttaa edelleen julkisten ja kaupallisten palvelurakennusten lisärakentamistarvetta.

Jo pitkään jatkunut muuttoliike ylläpitää edelleen asuntokysyntää Suomen kasvukeskuksissa. Vuonna 2002 vaihtoi 277 000 henkeä asuinkuntaa. Muuttajien määrä oli yli viisi prosenttia Suomen väkiluvusta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 122 800 henkilöä vaihtoi asuinkuntaa kuluvan vuoden ensimmäisen puoliskon aikana. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Pirkanmaan, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnat. Muuttajat ovat pääosin nuorta väestöä, joten näiden alueiden väkiluku kasvaa myös syntyvyyden lisääntymisen takia. Koska asuntokanta on jo täyskäytössä, tarvitaan lisärakentamista.

Asuntokauppa on jatkunut vilkkaana vuoden 2003 alkupuoliskon aikana. Edellytykset asuntojen kysynnän maltillisen kasvun jatkumiselle ovat hyvät. Kysyntää tukee EMU-alueen suhteellisen vakaa ja matala korkotaso sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu. Viime vuonna Suomessa aloitettiin yhteensä 27 600 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloitusmäärä nousee RT:n ennusteen mukaan 28 500 ja ensi vuonna 29 000 asuntoon.

Maa- ja vesirakennustuotanto lisääntyy VTT:n kesäkuun ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna 2,7 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit vilkastuvat useiden lähivuosien aikana.
Vuosaaren sataman, Turun moottoritien, Kehä III:n, Lahden oikoradan ja uuden ydinvoimalaitoksen vaatimat infrastruktuuri- investoinnit lisäävät rakennustuotantoa useiden lähivuosien aikana. Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen aiheuttaa merkittäviä rakennus- ja kiinteistöteknisiä sekä teollisuusputkisto- ja sähkötöitä. Voimalaitoksen lisäksi alueelle rakennetaan toimisto- ja sosiaalitiloja sekä asuntoja ja varastoja. Pohjoismaisen YIT Building Systemsin osaaminen ja kapasiteetti sopivat voimalaitoksen sähköistyksen, prosessiputkistojen ja säiliöiden valmistamiseen ja asentamiseen.
Voimalaitosten korkeapaineputkistojärjestelmien suunnittelussa, tuottamisessa, asentamisessa ja kunnossapidossa YIT on markkinajohtaja Pohjoismaissa. Kiinteistöihin liittyvän normaalin kiinteistötekniikan lisäksi hankkeessa asennetaan erilaisten laitetilojen ilmanvaihto-, jäähdytys-, palohälytys- ja palosammutusjärjestelmiä.

Ydinvoimalaitoksen markkinapotentiaali on YIT:n kannalta 700 - 800 miljoonaa euroa. Se painottuu putkistotoimituksiin, LVIS- ja automaatiojärjestelmiin sekä rakentamiseen.

Kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat tänä vuonna ETLA:n arvion mukaan 5 prosenttia ja kääntyvät ensi vuonna 1,5 prosentin kasvuun. Tulevalla viisivuotiskaudella kone- ja laiteinvestointien määrä kasvaa 2 prosenttia vuodessa. Jakson lopulla ydinvoimalan asennustyöt kasvattavat investointimäärää merkittävästi. Suomen teollisuuden investoinnit vähenivät Teollisuuden ja Työnantajien (TT) investointitiedustelun mukaan viime vuonna 18,1 prosenttia ja supistuvat tänä vuonna 7,0 prosenttia.

Rakennusalan vakaat näkymät tukevat myös kiinteistötekniikkaurakoinnin kysyntää etenkin kasvukeskuksissa.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän eivätkä ensi vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.

Uuden Building Systems -liiketoiminnan näkymät

YIT Building Systemsin liiketoimintojen näkymät perustuvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Norjan ja Tanskan rakennus- ja kiinteistöpalvelumarkkinoiden sekä teollisuuden investointien ja telakoiden työkannan kehitysarvioihin.

Euroconstructin kesäkuun raportin mukaan Pohjoismaiden rakennusmarkkinoiden koko oli 75 miljardia euroa eli 7,5 prosenttia koko Länsi-Euroopan rakennusmarkkinoista. Siihen sisältyivät myös kiinteistötekniikan uudisrakennus- ja korjausmarkkinat. Väestö- ja varallisuuseroista huolimatta rakennusmarkkinat olivat vuonna 2002 eri Pohjoismaissa likimäärin yhtä suuret. Korjaus- ja kunnossapitomarkkinat olivat 29 miljardia euroa. Asuntojen uudisrakentamisen arvo oli 12,2 miljardia euroa, muiden talonrakennustöiden arvo 16,1 miljardia euroa sekä maa- ja vesirakentamisen arvo 17,5 miljardia euroa.

Vuonna 2002 kaikkien Pohjoismaiden BKT kasvoi yhteensä 1,7 prosenttia. Tänä vuonna kasvu hidastuu keskimäärin 1,3 prosenttiin. Euroconstruct odottaa vuosille 2004 ja 2005 jo ripeämpää 2,5 prosentin vuosikasvua. Rakentaminen jää tänä vuonna samalle tasolle kuin vuonna 2002. Vuosina 2004 ja 2005 Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Kasvu on ripeintä Ruotsissa, maltillista Suomessa ja Tanskassa. Norjassa rakentaminen vähenee.

Kiinteistötekniikan kysyntä kasvaa vuosina 2004 ja 2005 asuntorakentamisessa ja korjaustoiminnassa ja vähenee muissa rakennustyypeissä.

Kiinteistönhoidon arvo kehittyy vakaasti. Kasvua syntyy uusista käyttäjäpalveluista. Kiinteistöpalveluiden ulkoistamiskehitys jatkuu.

YIT Building Systemsin ja YIT Teollisuuden tarjoamien investointipalvelujen kysyntää varjostaa hitaan talouskasvun ja teollisuuden käyttöasteiden mataluuden aiheuttama teollisuuden investointien ja meriteollisuuden tilauskannan vähäisyys kaikissa Pohjoismaissa. Teollisuuden kunnossapitoliiketoiminnan näkymät sen sijaan ovat hyvät.

YIT Building Systemsin liikevaihdon kehitystä vuositasolla vakauttaa kunnossapitoliiketoiminnan kasvu. Vuoden 2002 lukujen perusteella kunnossapidon osuus YIT Building Systemsin liikevaihdosta oli 39 prosenttia.

Ruotsi

Ruotsin BKT kasvaa Konjunkturinstitutin kesäkuun puolivälissä ilmestyneen katsauksen mukaan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja 2,5 prosenttia sekä ensi että seuraavana vuonna. Tavaravienti kasvaa tänä vuonna jo 3,9 prosenttia ja keskimäärin noin 7 prosenttia vuosina 2004 ja 2005. Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan vilkastuvan syksyllä siten, että tänä vuonna kasvuksi tulee 1,8 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 3,2 ja 2,4 prosenttia.

YIT:n Ruotsin liiketoimintojen potentiaaliset markkinat perustuvat pääosin talonrakennustuotannon ja talojen kunnossapidon sekä teollisuuden investointien kehitykseen. Sveriges Byggindustrier ennusti toukokuussa Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän tänä vuonna neljä ja ensi vuonna kolme prosenttia. Euroconstruct sen sijaan ennusti kesäkuussa Ruotsin talonrakennustuotannon vähentyvän tänä vuonna 0,2 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,2 ja 2 prosenttia. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu kompensoi uudisrakentamisen vähentymisen vaikutusta kiinteistötekniikkamarkkinoihin. Konjunkturinstitutet arvioi kesäkuussa Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 1,5 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,4 ja 6,6 prosenttia.

Norja

Muihin Pohjoismaihin verrattuna korkea korkotaso ja vahva valuutta ovat pitäneet Norjan BKT:n kasvun maltillisena. Tämän vuoden kasvuksi Prognosesenteret ennustaa yhtä prosenttia ja kahdelle seuraavalle vuodelle 2,3 ja 1,8 prosenttia. Manner-Norjan kehitys on hieman nopeampaa. Lyhyet korot ovat viime joulukuun jälkeen laskeneet 1,6 prosenttiyksikköä ja uusia koron alennuksia odotetaan. Koronlaskun arvioidaan elvyttävän talouden kehitystä.

Investoinnit kasvavat tänä vuonna 2,6 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 4,6 ja 2 prosenttia. Manner-Norjan investointien ennustetaan vähentyvän tänä vuonna 4 prosenttia ja kääntyvän kahtena seuraavana vuonna 0,5 ja 2 prosentin kasvuun. Muuttoliike ja väestön kasvu suuntaavat talouden ja rakentamisen aktiviteettia Oslon seudulle. Käytettävissä olevia tuloja vähentää dramaattinen sähkön hintojen nousu ja epävarmuus työmarkkinoilla. Työttömyys on kasvussa, mutta työttömyysaste on kohtuullisella 5 prosentin tasolla. Yksityinen kulutus ja investoinnit tukevat talouden kehitystä vuosina 2003 - 2005.

Infrastruktuuri-investointeja lisää Norjan kaikkien aikojen suurin öljy- ja kaasuinvestointi Snöhvit Pohjois-Norjassa.
Asuntotuotannon pienenemisen ennustetaan jatkuvan viime vuoden 23 000 asunnosta noin tuhannella asunnolla vuodessa jaksolla 2003 - 2005. Muiden talojen uudisrakentaminen vähenee vuosina 2003 - 2005 3,4, 12,8 ja 3,2 prosenttia Euroconstructin kesäkuun ennusteen mukaan. Korjausrakentamisen kasvun ansiosta talonrakentaminen vähenee vuosina 2003 - 2004 2,7 ja 4 prosenttia. Lasku taittuu vuonna 2005.

Tanska

Tanskan talous kasvaa maltillisesti yksityisen kulutuksen ja kotimaisen kysynnän vetämänä. BKT:n arvioidaan kasvan tänä vuonna 1,5 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna keskimäärin 2,5 prosenttia vuodessa. Kuluttajien luottamuksen uskotaan pysyvän vahvana. Lievää kansainvälisen talouden käännettä parempaan odotetaan tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna sen odotetaan tukevan talouskasvua. Euroconstruct arvioi uusien asuntojen rakentamisen kasvavan 5 prosentin vauhdilla tänä ja kahtena seuraavana vuonna. Muu talonrakentaminen vähenee edelleen tänä ja ensi vuonna, mutta kääntyy hitaaseen kasvuun vuonna 2005. Kun korjausrakentaminen kasvaa vain yhden prosentin vuosivauhdilla, säilyy koko talonrakentamisen arvo viime vuoden tasolla ja kääntyy kahden seuraavan vuoden aikana 1,4 ja 2 prosentin kasvuun.
Julkisten palvelurakennusten kasvu tasaantuu tai kääntyy laskuun tänä vuonna "verojäädytyksen" aiheuttamien budjettirajoitusten seurauksena. Toimistorakentaminen vähenee, mutta jää korkealle tasolle verrattuna edellisen vuosikymmenen tuotantoon.
Teollisuusrakentaminen vähenee, mutta kääntyy vuoden 2004 aikana kasvuun. Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille.

Baltia ja Venäjä

YIT Rakennuksen kansainvälistymisstrategia perustuu paikallisten tytäryhtiöiden toimintaan Baltian maissa ja Venäjällä. Näissä maissa sekä BKT:n että rakentamisen kasvu on useita prosenttiyksikköjä nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Investointeja vilkastuttaa jo nyt Baltian maiden valmistautuminen toukokuun alussa 2004 toteutuvaan EU-jäsenyyteen. Infrastruktuuri- ja toimitilarakentamisen lisäksi myös vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa. YIT:n tilauskanta on kasvanut alueella nopeasti kansainväliseen rahoitukseen perustuvien hankkeiden ja asuntotuotannon käynnistämisen ansiosta.

Baltian maiden yhteenlaskettu BKT oli noin 30 miljardia euroa vuonna 2002. Kasvua oli 6 prosenttia. Euroconstruct arvioi kesäkuussa kasvun jatkuvan keskimäärin 5 - 7 prosenttia vuosina 2004 ja 2005. Rakennustuotannon arvo oli noin 3,5 miljardia euroa.

Viron BKT kasvoi viime vuonna 6,8 prosenttia ja oli yhteensä 6,5 miljardia euroa. Viron tilastokeskus arvioi heinäkuun alussa tämän vuoden kasvun yltävän 7 prosenttiin. Kasvun odotetaan jatkuvan samalla vauhdilla kahden seuraavan vuoden aikana. VTT arvioi rakennusmarkkinoiden kooksi vuonna 2002 noin 1,35 miljardia euroa.
Viron tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valmistui noin 1 100 asuntoa ja muu talonrakentaminen kasvoi noin 30 prosenttia.

Latvian BKT kasvoi viime vuonna 6,1 prosenttia ja oli yhteensä 8,9 miljardia euroa. Kahden seuraavan vuoden kasvuksi ennustetaan 6 - 7 prosenttia. Rakentamisen arvo kasvoi yli 10 prosenttia noin 1 miljardiin euroon. Euroconstruct ennustaa saman kasvuvauhdin jatkuvan kahtena seuraavana vuonna. Latvian tilastokeskuksen mukaan asuntotuotanto kasvoi viime vuonna vain 0,5 prosenttia.
Valmistuneiden asuntojen määrä jäi siten alle tuhannen.

Liettuan BKT kasvoi viime vuonna 6,1 prosenttia ja oli yhteensä 14,2 miljardia euroa. BKT:n kasvun arvioidaan jatkuva 6 - 7 prosentin vauhdilla kahden seuraavan vuoden aikana. VTT arvioi rakentamisen arvoksi 1,3 miljardia euroa vuonna 2002. Liettuan Tilastokeskuksen mukaan asuntoja valmistui lähes 4 200 eli 700 asuntoa enemmän kuin vuonna 2001.

Venäjän Taloudellisen kehityksen ja kaupan ministeriö Minekononrazvitya korotti heinäkuussa Venäjän BKT:n ennustettaan tälle vuodelle 5,9 prosenttiin ja ensi vuodelle 5, 2 prosenttiin.
Investointien kasvuennustetta korotettiin 9,2 prosenttiin vuodelle 2003 ja 8 prosenttiin vuodelle 2004. Tämän vuoden alkupuoliskolla BKT kasvoi 7,2 prosenttia, teollisuustuotanto 6,8 prosenttia ja investoinnit 11,9 prosenttia. YIT:n rakentamisen painopiste Venäjällä on Pietarin alueella.

YIT:n markkinastrategia.

YIT:n päästrategia on kannattava kasvu. YIT tähtää markkinoita nopeampaan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan pidentämällä määrätietoisesti palveluketjuaan investointihankkeiden koko elinkaarelle suunnittelusta ja toteutuksesta huoltoon ja ylläpitoon sekä käytön aikaisiin palveluihin.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
YIT-Yhtymän toimialarakenne mahdollistaa sisällöltään ja laajuudeltaan vaihtelevien investointi- ja ylläpitopalvelujen tarjoamisen teollisuus-, energia-, kiinteistö- ja tietoliikennesektoreiden asiakkaille. Strategisia kasvualueita ovat Pohjoismaiden kiinteistötekniikan ja teollisuuden investointi- ja kunnossapitomarkkinat ja kiinteistöpalvelut sekä Baltian ja Venäjän rakennusmarkkinat. YIT on johdonmukaisesti toteuttanut strategiaansa. Viimeaikaisia merkittäviä askeleita ovat Calor AB:n osto vuonna 2001, YIT Primatelin liittäminen konserniin kesäkuun alussa 2002 ja pohjoismaisen Building Systems -liiketoiminnan hankinta tänä vuonna.

Alakonsernien tuloskehitys

YIT Rakennus -alakonserni

YIT Rakennuksen liikevaihto ensimmäisellä vuosipuoliskolla kasvoi 14 prosenttia edellisestä vuodesta ja nousi 624,4 miljoonaan euroon (549,2 Me). Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 88,7 miljoonaa euroa (75,7 Me). Liikevoitto kasvoi 77 prosenttia ja oli 57,3 miljoonaa euroa (32,4 Me). Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa. Liikevoittoa pienentää 5,7 miljoonan euron suuruisen tappion kirjaus SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön saneerausta koskevassa kiistassa.

Tilauskanta oli 30 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 784,9 miljoonaan euroon (604,6 Me). Kansainvälisen toiminnan osuus tilauskannasta oli 22 prosenttia eli 172,2 miljoonaa euroa (124,3 Me).

Talonrakennuksen liikevaihto oli 24 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 395,2 miljoonaan euroon (318,8 Me).
Talonrakennus vastaa konsernin asuntorakentamisesta Suomessa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sen toimialaan kuuluu myös muu talonrakentaminen. Noin 85 prosenttia liikevaihdosta tuli asuntorakentamisesta. 28,6 miljoonan euron (24,6 Me) liikevoitto oli 16 prosenttia parempi kuin vuotta aiemmin. Tilauskanta kauden lopussa oli runsaan kolmanneksen suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 389,2 miljoonaan euroon (283,5 Me).

Asuntokauppa jatkui vilkkaana pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Omistusasuntojen kysynnän vilkkauteen vaikutti muuttoliikkeen ohella ennätyksellisen alhainen korkotaso, kotitalouksien kasvanut tulotaso ja kuluttajien usko oman taloutensa positiiviseen kehittymiseen.

Tuotanto painottui entistä enemmän vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Katsauskaudella käynnistettiin yhteensä 1 727 (1-6/2002: 1 507) asunnon rakentaminen. Niistä 1 503 (849) oli vapaarahoitteista tuotantoa. YIT aikoo nostaa vapaarahoitteisten asuntojen aloitusmäärän tänä vuonna noin 2 800 asuntoon, kun viime vuonna aloituksia oli noin 2 200. Kauden aikana valmistui 1 431 (1 690) asuntoa, joista 991 (491) oli vapaarahoitteista tuotantoa.
Kauden lopussa rakenteilla oli yhteensä 3 630 (3 045) asuntoa, joista 2 706 (1 844) oli vapaarahoitteisia. Myymättömiä valmiita asuntoja oli noin 100 kappaletta.

Oulun Etu-Lyötyn asemakaava vahvistui huhtikuussa ja YIT on käynnistänyt alueella asuin- ja toimitilahankkeen, jonka kokonaisarvo on noin 150 miljoonaa euroa. Alueen rakentaminen kestää noin viisi vuotta.

Helsingin Vanhankaupunginkosken asemakaava tuli lainvoimaiseksi kesäkuussa ja YIT osti Fortumilta Vanhankaupunginkosken teollisuuskiinteistön, jonka alueelle on tarkoitus rakentaa noin 400 asuntoa. Hankkeen kokonaisarvo on noin 110 miljoonaa euroa.
Ensimmäisten kohteiden rakentaminen alkaa elokuussa 2003.

YIT ja Paulig sopivat kesäkuussa, että YIT ostaa Pauligilta Helsingin Vuosaaressa sijaitsevan tontin, jolle on tarkoitus rakentaa 26-kerroksinen Suomen korkein asuinrakennus. Rakennukseen tulee noin 140 korkeatasoista asuntoa.

Kiinteistöpalveluiden 88,5 miljoonan euron (106,9 Me) liikevaihto oli 17 prosenttia edellisvuotista pienempi. Liikevoitto oli 0,6 miljoonaa euroa (7,4 Me). Tulokseen on kirjattu 5,7 miljoonaa euroa tappiota Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa SOK:n pääkonttorikiinteistön saneerausta koskevassa kiistassa antaman päätöksen perusteella. YIT on valittanut päätöksestä. Tilauskanta kauden lopussa oli kolmanneksen edellisvuotista suurempi ja nousi 172,2 miljoonaan euroon (129,0 Me).

Kiinteistöpalvelut tarjoaa asiakkailleen työympäristöratkaisuja ja sijoituskiinteistöjä sekä toimitila-, korjausrakentamis- ja projektinjohtopalveluja pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä. Kiinteistöjohtamis- ja kiinteistönhoitopalveluja se tarjoaa maanlaajuisesti.

Kesäkuussa ryhmään perustettiin uusi yksikkö vastaamaan kiinteistökehityksestä sekä toimitila- ja korjausrakentamisesta pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Tavoitteena on vahvistaa palvelujen tarjontaa tällä nopeasti kehittyvällä alueella. Yksikön toimialueella YIT voitti alkuvuoden aikana kolme urakkakilpailua: Keravan yhteiskoulun laajennus ja saneeraus, Keravan terveyskeskus (projektinjohtourakka) sekä Klaukkalan kirkko ja seurakuntakeskus.

Toukokuussa allekirjoitettiin Kapiteeli Oy:n kanssa urakkasopimus Helsingin Ruoholahdessa sijaitsevan ns. Salmisaarentalon saneeraamisesta. Kohde on Suomen suurin peruskorjaushanke. YIT:n toteuttaman rakennustöiden projektinjohtourakan arvo on noin 26 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa allekirjoitettiin sopimus toimitilojen toteuttamisesta Ilmatieteen laitokselle ja Merentutkimuslaitokselle Helsingin Kumpulaan. Hanke sisältää toimitilojen suunnittelun, toteutuksen, rahoituksen ja omistuksen järjestämisen sekä elinkaarivastuun.
Kokonaisuus vuokrataan Senaatti-kiinteistöille 30 vuoden vuokrasopimuksella. Investoinnin kokonaishinta on noin 37 miljoonaa euroa.

YIT myi kesäkuussa Tapiola-ryhmälle Espoossa sijaitsevan Business Park Mankkaan ensimmäisen toimistorakennuksen. Helmikuussa aloitettu rakennus on vuokrattu kokonaisuudessaan TietoEnatorille.
Kauppahinta oli noin 22 miljoonaa euroa.

Kesäkuussa allekirjoitettiin sopimus Pohjola-konsernin ja Suomi- yhtiöiden omistamien kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden manageerauksen ulkoistamisesta YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy:lle.

Infrapalveluiden 52,4 miljoonan euron (48,7 Me) liikevaihto oli 8 prosenttia suurempi kuin edellisenä vuonna. Liikevoitto oli 0,9 miljoonaa euroa (1,5 Me). Tilauskanta kauden lopussa jäi edellisvuotista pienemmäksi ja oli 51,3 miljoonaa euroa (67,8 Me).

Infrapalvelut tarjoaa infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Kunnossapidossa YIT:n markkina-asema vahvistui. Alkuvuoden aikana Tiehallinto kilpailutti kaikkiaan 28 yleisten teiden hoitourakkaa, joista YIT voitti neljä. YIT:llä on ensi syksystä lähtien vastuullaan kaikkiaan yhdeksän yleisten teiden hoitoaluetta, mikä on lähes kymmenesosa Suomen tiestöstä.
Lisäksi YIT sai alkuvuoden tarjouskilpailuissa hoidettavakseen Helsingistä alueen Lauttasaari-Munkkiniemi sekä Lahdesta alueet Ahtiala-Kytölä ja Renkomäki-Kujala. Alkuvuonna saadut kunnossapidon urakat ovat yhteisarvoltaan yli 30 miljoonaa euroa.

Merkittäviä rakennusurakoita alkuvuodelta ovat mm. vesitorni Kankaanpään kaupungille, Ollinsalmen silta Tiehallinnolle Joutsaan, Helsingin Vuosaareen Aurinkolahden asuntoalueen rantakiveykset sekä Vuosaaren sataman liikennejärjestelyihin liittyvä Kallvikintien rakentaminen.

Infrastruktuurin rakentamisen ja kunnossapidon markkinat ovat lähivuosina kasvussa isojen infraprojektien ansiosta. Joidenkin projektien aloitukset ovat jonkin verran viivästymässä pitkittyneiden lupaprosessien ja tehtyjen valitusten vuoksi.

YIT Rakennuksen Kansainvälisen toiminnan liikevaihto kasvoi edellisestä vuodesta ja nousi 88,7 miljoonaan euroon (75,7 Me).
Liikevoitto oli 30,0 miljoonaa euroa (2,7 Me). Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa. Tulosta heikensivät suurten Venäjällä käynnistymisvaiheessa olevien hankkeiden siirtymiset. Niiden rakentaminen on päässyt vauhtiin vasta alkukesästä.

Tilauskanta kauden lopussa oli merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 172,2 miljoonaan euroon (124,3 Me).
Kasvuun vaikuttivat useat käynnistyneet urakat sekä vapaarahoitteinen asuntorakentaminen Baltiassa ja Venäjällä.

Kansainvälinen toiminta tarjoaa rakentamis- ja kunnossapitopalveluita Baltian maissa ja Venäjällä. Vesi- ja ympäristötekniikkaprojekteja toteutetaan Pohjois- ja Itä- Euroopassa sekä eräissä Kauko- ja Lähi-idän maissa.

YIT Installaatiot -alakonserni

Ensimmäisellä vuosipuoliskolla YIT Installaatioiden liikevaihto jäi 12 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi ja oli 260,3 miljoonaa euroa (295,6 Me). Liikevaihdon supistuminen johtui pääasiassa teollisuuden investointien vähenemisestä. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 54 prosentista 60 prosenttiin. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 37 prosenttia (39 %).

5,5 miljoonan euron liikevoitto (9,2 Me) jäi edellisvuotista pienemmäksi. Tilauskanta kauden lopussa oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 216,9 miljoonaa euroa (221,7 Me). Siitä kansainvälisen liiketoiminnan tilauskantaa oli 83,3 miljoonaa euroa (93,7 Me).

Suomen viidennen ydinvoimalan rakentamiseen liittyviin erilaisiin yhteistyö- ja kehittämishankkeisiin ja tarjoustoimintaan osallistuttiin aktiivisesti kauden aikana. Kaudella käynnistettiin mm. Tekes-rahoitteinen hanke, jossa kartoitetaan tulevan ydinvoimalaitoksen rakentamisen hitsausteknisiä vaatimuksia.

Kiinteistötekniikan liikevaihto oli 12 prosenttia edellisvuotista pienempi eli 67,2 miljoonaa euroa (76,5 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli hiukan yli puolet. Tulos laski edellisestä vuodesta. Tilauskanta kauden lopussa oli neljänneksen edellisvuotista suurempi ja nousi 63,4 miljoonaan euroon (50,8 Me).

Kiinteistötekniikka tarjoaa Suomessa lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointia, huoltopalveluita sekä kiinteistötekniikan kokonaispalveluita. Myös sprinkleri- ja muut sammutusjärjestelmät ja sähköiset turvapalvelut kuuluvat liiketoimintaryhmän palveluvalikoimaan.

Kiinteistöteknisten töiden kysyntä asuntojen uudistuotannossa kasvoi edelleen pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa.
Myös liikerakentamisessa kysyntä oli vilkasta. Korjausrakentamis- ja kunnossapitotoiminnoissa kysyntä pysyi hyvällä tasolla.
Toimitilarakentamisessa kysyntä sen sijaan oli hiljaista. Kysynnän arvioidaan jatkuvan vakaana asuntojen uudistuotannossa ja liikerakentamisessa. Korjausrakentamisessa ja kunnossapidossa kysynnän arvioidaan hiukan vahvistuvan. Toimitilarakentaminen säilynee alhaisella tasolla vuoden loppupuolelle asti.

Kauden aikana käynnistettiin useita merkittäviä YIT-konsernin yhteishankkeita, joissa Kiinteistötekniikka on mukana. Niistä mainittakoon mm. Digipolis Kemissä, YIT Keskus ja Etu-Lyötyn alue Oulussa, Business Park Mankkaa Espoossa sekä Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimitilat Helsingissä. Muita merkittäviä käynnistettyjä hankkeita olivat mm. Valimotie 27:n teollisuus- ja toimistohanke Helsingissä, Prisma-tavaratalo Oulussa ja Keskon supermarket Mäntsälässä.

Teollisuuden investointipalveluiden liikevaihto jäi 19 prosenttia edellisvuotista pienemmäksi ja oli 69,5 miljoonaa euroa (85,9 Me).
Liikevaihdon supistuminen johtui pääasiassa teollisuuden investointiprojektien vähäisyydestä niin Suomessa, Ruotsissa kuin Keski-Euroopassakin. Erityisesti meriteollisuudessa kysyntä on laskenut huomattavasti. Liikevaihdosta lähes 30 prosenttia tuli kunnossapito- ja korjausliiketoiminnasta. Teollisuuden putkistojen kunnossapidossa kysyntä on laskenut, mutta säilynyt kuitenkin kohtalaisella tasolla. Tulos laski edellisestä vuodesta.
Tilauskanta kauden päättyessä oli selvästi edellisvuotista pienempi ja jäi 33,8 miljoonaan euroon (59,7 Me).

Liiketoimintaryhmä tarjoaa putkisto- ja säiliötoimituksia teollisuuden investointeihin. Projekteja toteutetaan yksittäisistä töistä kokonaisvaltaisiin toimituksiin. Kaudella käynnistetyistä projekteista suurin on Stora Enson Veitsiluodon tehtaiden VEPA 2003 -projektiin liittyvä putkistotoimitus. Putkiston kunnossapidosta jatkettiin UPM-Kymmenen kanssa valtakunnallista puitesopimusta ja Stora Enson kanssa paikkakuntakohtaisia vuosisopimuksia. Myös uusia merkittäviä kunnossapidon vuosisopimuksia solmittiin kauden aikana.

Energiateollisuuden projekteista merkittävimpiä olivat Wisa 800 REC -projektiin Pietarsaaressa eri tilaajille toimitetut putkistot. Konepajaprojekteista suurin oli Foster Wheeler Oy:n Narvan voimalaitokseen toimitetut kattilan sisäisen kierron putkistot. Meriteollisuuden projekteista merkittävimpiä olivat putkistojen toimitukset Mäntyluoto Works Oy:lle Poriin.

Teollisuuden kunnossapidon liikevaihto oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna eli 49,8 miljoonaa euroa (51,5 Me). Tulos oli edellisvuotista parempi. Tilauskanta kauden lopussa oli suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 59,5 miljoonaan euroon (54,9 Me).

Liiketoimintaryhmä tarjoaa kunnossapitopalveluita teollisuuden tuotantolaitoksille yksittäisistä töistä kokonaisvaltaiseen prosessien käynnissäpitoon asti. Kauden aikana tehtiin runsaasti seisokkitöitä metsäteollisuudessa ja kemian teollisuudessa sekä ydinvoimalaitoksilla.

Kevään ja alkukesän aikana panostettiin erityisesti henkilöstön valmennukseen eri puolilla Suomea. Palveluverkostoa täydennettiin ostamalla Varkaudessa toimiva automaatio- ja instrumentointiasennuksia sekä kokoonpano- ja huoltopalveluja tarjoava ETT-Teollisuusautomaatio Oy.

Skandinavia -liiketoimintaryhmän liikevaihto oli jonkin verran edellisvuotista pienempi eli 90,3 miljoonaa euroa (98,4 Me). Kolme neljäsosaa liikevaihdosta tuli huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta (63 % vertailujaksolla). Ryhmän panostukset huolto- ja kunnossapitotoimintaan ovat tehneet siitä vähemmän riippuvaisen uudistuotannon määrän vaihteluista. Tulos oli samaa tasoa kuin edellisenä vuonna. Tilauskanta kauden lopussa oli edellisvuotista suurempi ja nousi 82,2 miljoonaan euroon (72,0 Me).

Skandinavia -liiketoimintaryhmään kuuluu ruotsalaisen Calor- konsernin lisäksi YIT Industrier AS Norjassa. Ryhmä tarjoaa kiinteistöteknisiä palveluja sekä teollisuuden investointi- ja kunnossapitopalveluja Ruotsissa ja Norjassa.

Sekä Ruotsin että Norjan asuntomarkkinat ovat hiljentyneet ja markkinoilla vallitsee epävarmuus tilanteen kehittymisestä. Useita vuosia kasvussa olleen asuntorakentamisen odotetaan vähenevän tänä ja ensi vuonna. Toimitila- ja liikerakentamisessa kysyntä on heikentynyt. Myös julkinen sektori vähentää rakentamista.

Teollisuuden investoinnit ovat olleet varovaisia, mutta Ruotsissa käynnistyy vuoden loppupuolella muutamia isoja projekteja.
Norjassa teollisuustuotannon taso on säilynyt hyvänä ja näkymät loppuvuodelle näyttävät vakailta.

Merkittäviä uusia hankkeita kaudella olivat mm.
pumppujärjestelmätoimitus Bromman puhdistuslaitokseen sekä LVI- ja varajärjestelmätoimitus Uppsalan jätteenpolttolaitokseen. Ruotsin ydinvoimalaitosten ylläpitoinvestoinnit ovat kasvussa. Calor uusii osan Oskarshamn 2 -laitoksen merivesijäähdytysjärjestelmästä.

YIT Primatel -alakonserni

YIT Primatelin liikevaihto tammi-kesäkuulta oli 56,4 miljoonaa euroa (kesäkuu 2002: 12,5 Me). Liikevaihdosta vajaa 60 prosenttia perustuu pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja runsas 40 prosenttia projektituotantoon. Liikevoitto oli 0,7 miljoonaa euroa (2,0 Me).
Tuloksessa on huomioitu liikearvopoistot. YIT Primatelin liikevaihdossa ja tuloksessa on voimakas kausivaihtelu ja sen koko vuoden tuloksen odotetaan kehittyvän alkuvuotta paremmin.
Tilauskanta kauden lopussa oli 90,0 miljoonaa euroa (53,6 Me).

Kaapeliyhtiö Draka NK Cables Oy ja YIT Primatel Oy sopivat toukokuussa yhteistyöstä Suomessa ja lähialueilla. Sopimukseen sisältyi myös Draka NK Cablesin verkonrakennusliiketoiminnan myynti YIT Primatelille. Telepäätelaitteiden korjaustoimintaan erikoistunut Sivifori Oy ja YIT Primatel Oy solmivat kesäkuussa yhteistyösopimuksen. Samalla YIT Primatelin päätelaitekorjaamoliiketoiminta myytiin Siviforille.

Yhteistyö operaattoreiden kanssa laajeni edelleen. Tietoteknisten lähipalvelujen markkinat ovat alkaneet kehittyä ja yhteistoimintaverkostot ovat muotoutumassa.
Operaattorikumppaneiden kanssa kehitettiin yhteistä laajakaistaliittymä-tuotetta. Tavoitteena on, että liittymätoimituksen yhteydessä saatetaan myös asiakkaan työasema toimintavalmiustilaan. Cygate Networks Oy:n kanssa solmittiin yhteistyösopimus yritysverkkojen rakentamis- ja ylläpitopalvelujen tuottamisesta valtakunnallisesti. TeliaSoneran kanssa solmittiin sopimus NMT 450 -verkon purkamisesta.

Tietoliikennealan epävarmuus jatkuu edelleen. Merkittävämpää kasvua on nähtävissä lähitulevaisuudessa langattomien lähiverkkojen kysynnässä. Laajakaistaliittymien määrä kasvaa edelleen.

Tapahtumat katsauskauden jälkeen

YIT osti 4.7.2003 allekirjoitetulla sopimuksella ABB:ltä sen talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluita tarjoavat Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Yrityskaupan arvo on 203 miljoonaa euroa. Kaupan voimaanastuminen edellyttää kilpailuviranomaisten hyväksyntää. Kilpailuvirasto hyväksyi yrityskaupan Suomen osalta 18.7.2003 ja Konkurrensverket Ruotsin osalta 23.7.2003. Kaupan arvioidaan toteutuvan 1.9.2003 mennessä.

Ostettavan Building Systems -liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1 130 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä toukokuussa 2003 oli 9 080. Yrityskaupan jälkeen YIT:n liikevaihto vuoden 2002 luvuilla laskettuna nousee noin 2 890 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä lähes 21 700 henkilöön. YIT:stä tulee johtava kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yhtiö, jonka palveluketju kattaa kaikki Pohjoismaat. YIT kehittää kiinteistöteknisiä palveluja osana ydinliiketoimintaansa.

Yrityskaupan myötä YIT:n konsernirakenne muuttuu. Ostettava liiketoiminta muodostaa yhdessä YIT:n nykyisten yksiköiden YIT Kiinteistötekniikan ja Calor AB:n kanssa konsernin suurimman toimialan, Kiinteistötekniset palvelut (YIT Building Systems).
Muut kolme toimialaa ovat Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Televerkkopalvelut.

Yrityskauppa on YIT:n strategian mukainen. Kiinteistötekniikka on merkittävä strateginen kasvualue kaikissa Pohjoismaissa. YIT:n ja ostettavan Building Systemsin liiketoiminnot ja henkilöstön osaaminen täydentävät toisiaan. Päällekkäistä toimintaa on vähän. Yrityskaupan jälkeen yhtiö voi tarjota asiakkaille entistä parempaa ja kattavampaa palvelua kiinteistön koko elinkaaren aikana. YIT:n liikevaihdon ja tuloksen riippuvuutta suhdannevaihteluista on määrätietoisesti vähennetty laajentamalla huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa yrityksen eri toimialoilla.
Yrityskaupan jälkeen kunnossapitoliiketoiminnan osuuden konsernin liikevaihdosta arvioidaan nousevan noin 30 prosenttiin.

YIT rahoittaa yrityskaupan lainarahoituksella. Kaupan seurauksena yhtiön omavaraisuusaste alenee. Tavoitteena on palauttaa omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006. Kaupan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen.
Building Systems -liiketoiminnalle ominaista on hyvä kassavirta, vähäiset investointitarpeet sekä hyvä sijoitetun pääoman tuotto.

YIT arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja vuosittain noin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2004 alkaen. Synergiaedut saavutetaan pääosin hankintatoimessa, hallinnossa ja tietotekniikassa sekä teknologian siirrossa nykyisten ja uusien yksiköiden välillä.
Integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa euroa vuosina 2003 ja 2004. Integraatiokustannukset muodostuvat pääosin tietotekniikasta, ulkoisen asun muutoksesta ja henkilöstön valmennuksesta. Ruotsissa toimenpiteet liiketoimintojen kannattavuuden parantamiseksi jatkuvat. Tavoitteena on saavuttaa positiivinen tulos vuonna 2004.

Suomen Kilpailuvirasto ilmoitti 15.7.2003 hyväksyvänsä Makroflex- yhtiöiden ja -tuotemerkin kaupan. Viron kilpailuviranomaiset hyväksyivät kaupan 16.7.2003 ja kauppa toteutui 18.7.2003.

Näkymät vuodelle 2003 hyvät

Vahvan tilauskannan ja Building Systemsin oston ansiosta YIT:n liikevaihto kasvaa voimakkaasti. Tuloksen ennen veroja arvioidaan paranevan vuonna 2003.

YIT:n vapaarahoitteisen asuntotuotannon ja kunnossapitoliike- toiminnan kasvu kompensoi muiden toimialojen suhdanneluonteisen heikentymisen. Uuden YIT Building Systems -liiketoiminnan liittäminen konserniin kasvattaa liikevaihtoa merkittävästi vuoden neljän viimeisen kuukauden aikana.
Integraatiokustannukset rasittavat kannattavuutta tämän vuoden aikana. Uuden liiketoiminnan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen. Kaupan takia YIT:n omavaraisuusaste alenee. Tavoitteena on palauttaa omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006.

Helsingissä, 31. heinäkuuta 2003

Hallitus



KONSERNITILINPÄÄTÖS 30.6.2003 (Tilintarkastamaton)

TULOSLASKELMA (milj. euroa) 1.1. - 30.6.
1-6/2003 1-6/2002 muutos, 1-12/2002 % Liikevaihto 932,1 840,5 11 1 763,0 - josta 181,6 185,7 -2 386,9 ulkomaantoimintaa Liiketoiminnan tuotot ja -860,3 -788,0 9 -1 643,5 kulut Poistot ja -8,3 -8,0 4 -16,9 arvonalentumiset Konserniliikearvon -5,6 -5,3 6 -12,8 poisto Liikevoitto 57,9 39,2 48 89,8 % liikevaihdosta 6,2 % 4,7 % .. 5,1 % Rahoitustuotot ja - -6,4 -5,8 10 -12,2 kulut, netto Voitto ennen 51,5 33,4 54 77,6 satunnaiseriä % liikevaihdosta 5,5 % 4,0 % .. 4,4 % Satunnaiset tuotot 0 0 .. 0 Satunnaiset kulut 0 0 .. 0 Voitto ennen veroja 51,5 33,4 54 77,6 % liikevaihdosta 5,5 % 4,0 % .. 4,4 % Katsauskauden voitto 35,5 11,9 198 43,0 % liikevaihdosta 3,8 % 1,4 % .. 2,4 %

Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.

Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

Vertailukauden voittoa pienentää konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta ei ole huomioitu vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

TULOSLASKELMA (milj. euroa) 4-6/2003 verrattuna edelliseen neljännekseen

4-6/2003 1-3/2003 muutos, % Liikevaihto 500,6 431,5 16 - josta 97,1 84,5 15 ulkomaantoimintaa Liiketoiminnan tuotot ja -442,6 -417,7 6 kulut Poistot ja -4,2 -4,1 2 arvonalentumiset Konserniliikearvon -2,8 -2,8 0 poisto Liikevoitto 51,0 6,9 639 % liikevaihdosta 10,2 % 1,6 % .. Rahoitustuotot ja - -2,8 -3,6 -22 kulut, netto Voitto ennen 48,2 3,3 1 360 satunnaiseriä % liikevaihdosta 9,6 % 0,8 % .. Satunnaiset tuotot 0 0 .. Satunnaiset kulut 0 0 .. Voitto ennen veroja 48,2 3,3 1 360 % liikevaihdosta 9,6 % 0,8 % .. Katsauskauden voitto 33,9 1,6 2 019 % liikevaihdosta 6,8 % 0,4 % .. TASE (milj. euroa) 30.6.2003 30.6.2002 muutos, 31.12.2002 VASTAAVAA % Aineettomat hyödykkeet 9,2 7,7 19 9,7 Konserniliikearvo 69,3 78,4 -12 71,8 Aineelliset hyödykkeet 57,1 74,4 -23 61,9 Sijoitukset - Omat osakkeet 7,2 7,2 0 7,2 - Muut sijoitukset 7,4 6,4 16 7,1 Vaihto-omaisuus 396,5 280,2 42 338,1 Saamiset 599,0 550,8 9 503,5 Rahoitusarvopaperit 10,7 1,9 463 10,7 Rahat ja pankkisaamiset 19,9 17,5 14 28,2 Vastaavaa yhteensä 1 176,3 1 024,5 15 1 038,2 VASTATTAVAA Osakepääoma 59,6 59,3 1 59,5 Muu oma pääoma 323,3 281,5 15 313,7 Vähemmistöosuus 2,2 2,6 -15 2,9 Pakolliset varaukset 8,8 11,4 -23 14,2 Pitkäaikainen vieras pääoma 114,6 139,6 -18 138,2 Lyhytaikainen vieras pääoma 667,8 530,1 26 509,7 Vastattavaa yhteensä 1 176,3 1 024,5 15 1 038,2

RAHOITUSLASKELMA (milj. euroa)

1-6/2003 1-6/2002 muutos, 1-12/2002 Liiketoiminnan rahavirta % Voitto ennen satunnaisia 51,5 33,4 54 77,6 eriä Suoriteperusteisten erien -12,2 17,5 -170 42,3 peruminen Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 39,3 50,9 -23 119,9 Käyttöpääoman muutos -46,7 6,0 -878 7,0 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja -7,4 56,9 -113 126,9 veroja Maksetut korot -9,0 -9,2 -2 -13,9 Saadut osingot 0 0,1 .. 0,1 Saadut korot 0,9 0,8 13 1,4 Maksetut verot -12,7 -23,3 -45 -37,9 Liiketoiminnan rahavirta -28,2 25,3 -211 76,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -15,4 -52,2 -71 -60,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 33,5 3,0 1 017 12,4 Investoinnit sijoituksiin 0 0 .. -0,3 Sijoitusten 0,1 0 .. -0,4 luovutustuotot/tappiot Investointien rahavirta 18,2 -49,2 -137 -48,6 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0,7 2,9 -76 4,3 Omien osakkeiden hankinta 0 -0,7 .. -0,7 Lainasaamisten muutos 0,1 0,8 -88 0,8 Lyhytaikaisten lainojen 19,6 34,2 -43 -0,3 muutos Pitkäaikaisten lainojen 15,1 2,9 421 10,4 nostot Pitkäaikaisten lainojen -7,6 -9,4 -19 -16,1 takaisinmaksut Maksetut osingot -26,3 -24,5 7 -24,5 Rahoituksen rahavirta 1,6 6,2 -74 -26,1 Rahavarojen muutos -8,4 -17,7 -53 1,9 Rahavarat katsauskauden 38,9 37,0 5 37,0 alussa Rahavarat katsauskauden 30,5 19,3 58 38,9 lopussa

TUNNUSLUVUT 6/2003 6/2002 muutos, 12/2002 % Tulos/osake, euroa 1) 1,22 0,41 198 1,49 Tulos/osake, euroa, 1,21 1,47 laimennettu Tulos/osake, euroa, ilman 0,79 1,86 jälkiveroa Oma pääoma/osake, euroa 12,85 11,48 12 12,54 Osakkeen keskikurssi kauden aikana, euroa 16,02 16,39 -2 16,40 Osakkeen kurssi kauden 17,00 18,50 -8 16,79 lopussa, euroa Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 497,1 537,7 -8 489,9 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 29 181 28 857 1 28 970 kpl Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 29 445 29 257 kpl, laimennettu Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 29 239 29 066 1 29 179 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. euroa 139,5 156,3 -11 104,1 Sijoitetun pääoman tuotto 2) 20,4 % 18,1 % .. 17,8 % Omavaraisuusaste 34,8 % 35,5 % .. 38,2 % Velkaantumisaste 36,9 % 46,5 % .. 28,2 % Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. euroa 14,2 52,3 -73 60,6 - % liikevaihdosta 1,5 % 6,2 % .. 3,4 % Tilauskanta kauden lopussa, 1 091,8 879,9 24 938,8 milj. euroa 3) - josta ulkomaantoiminnan 256,9 198,3 30 255,0 tilauskantaa Henkilöstö keskimäärin 12 606 10 989 15 11 990

1) Jälkivero heikentää erityisesti tämän tunnusluvun vertailtavuutta.
2) Laskettu ajalta 1.7.2002 - 30.6.2003 käyttäen taseen 30.6.2002 ja 30.6.2003 lukuja.
3) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

VASTUUSITOUMUKSET (milj. 6/2003 6/2002 muutos, 12/2002

euroa) %

Annetut kiinnitykset lainoihin - Omista sitoumuksista 29,9 33,2 -10 32,8 Annetut pantit lainoihin - Omista sitoumuksista 0 7,3 .. 0 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - Yrityskiinnitykset 0 0,3 .. 0,7 - Pantatut arvopaperit 0,2 0,2 0 0,3 Leasingvastuut 18,5 18,2 2 18,3 Muut vastuut - Takaisinostovastuut 4) 107,4 103,7 4 91,3 - Muut vastuusitoumukset 0,5 0,5 0 0,6 Takaukset - Osakkuusyhtiöiden puolesta 1,1 0,6 83 0,6 - Muiden puolesta 8,5 6,9 23 7,2 Vaihto-omaisuusyhtiöiden antamat kiinnitykset konserniyhtiöiden ja omista 2,1 0 .. 0 sitoumuksista Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 5) - Valuuttatermiinisopimukset -- Kohde-etuuksien arvot 14,2 15,6 -9 16,6 -- Käyvät arvot 14,3 16,2 -12 17,2

4) Takaisinostovastuut rahoitusyhtiöille myydyistä urakkasaatavista.
5) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN (milj. euroa)

1-6/2003 1-6/2002 muutos, 7/2002- 1- % 6/2003 12/2002 Talonrakennus 395,2 318,8 24 695,8 619,4 Kiinteistöpalvelut 88,5 106,9 -17 188,4 206,8 Infrapalvelut 52,4 48,7 8 122,5 118,8 Kansainvälinen 88,7 75,7 17 181,4 168,4 toiminta Muut erät (YIT -0,4 -0,9 -56 -1,1 -1,6 Rakennus) YIT Rakennus - alakonserni 624,4 549,2 14 1 187,0 1 111,8 yhteensä YIT Installaatiot - 260,3 295,6 -12 546,4 581,7 alakonserni YIT Primatel - 56,4 12,5 351 139,7 95,8 alakonserni 6) Muut erät -9,0 -16,8 -46 -18,5 -26,3 (konserni) YIT-konserni 932,1 840,5 11 1 854,6 1 763,0 yhteensä 6) YIT-konserniin 1.6.2002

LIIKEVOITTO LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN (milj. euroa)

1-6/2003 1-6/2002 muutos, 7/2002- 1- % 6/2003 12/2002 Talonrakennus 28,6 24,6 16 53,3 49,3 Kiinteistöpalvelut 0,6 7,4 -92 6,3 13,1 Infrapalvelut 0,9 1,5 -40 3,5 4,1 Kansainvälinen 30,0 2,7 1 011 33,5 6,2 toiminta Muut erät (YIT -2,8 -3,8 -26 -1,4 -2,4 Rakennus) YIT Rakennus - alakonserni 57,3 32,4 77 95,2 70,3 yhteensä YIT Installaatiot - 5,5 9,2 -40 17,4 21,1 alakonserni YIT Primatel - 0,7 2,0 -65 4,7 6,0 alakonserni 6) Muut erät -5,6 -4,4 27 -8,8 -7,6 (konserni) YIT-konserni 57,9 39,2 48 108,5 89,8 yhteensä

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

TILAUSKANTA LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. euroa)

6/2003 6/2002 muutos, 12/2002 % Talonrakennus 389,2 283,5 37 292,6 Kiinteistöpalvelut 172,2 129,0 33 117,6 Infrapalvelut 51,3 67,8 -24 50,5 Kansainvälinen 172,2 124,3 39 158,6 toiminta YIT Rakennus 784,9 604,6 30 619,3 -alakonserni yhteensä YIT Installaatiot 216,9 221,7 -2 225,5 -alakonserni YIT Primatel 90,0 53,6 68 94,0 -alakonserni 6) YIT-konserni yhteensä 1 091,8 879,9 24 938,8

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2002 - II/2003 (milj.
euroa)

LIIKEVAIHTO I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2002 2002 2002 2002 2003 2003 Talonrakennus 154,4 164,4 132,2 168,4 187,2 208,0 Kiinteistöpalvelut 41,5 65,4 40,1 59,8 37,5 51,0 Infrapalvelut 17,6 31,1 35,7 34,4 21,7 30,7 Kansainvälinen 36,3 39,4 38,7 54,0 34,4 54,3 toiminta Muut erät (YIT -0,4 -0,4 -0,3 -0,4 -0,2 -0,2 Rakennus) YIT Rakennus 249,4 299,9 246,4 316,2 280,6 343,8 yhteensä YIT Installaatiot 144,9 150,7 139,2 146,9 129,2 131,1 YIT Primatel 6) 12,5 36,8 46,5 25,5 30,9 Muut erät -7,9 -9,0 -4,8 -4,7 -3,8 -5,2 (konserni) YIT-konserni 386,4 454,1 417,6 504,9 431,5 500,6 yhteensä LIIKEVOITTO I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2002 2002 2002 2002 2003 2003 Talonrakennus 12,1 12,5 12,2 12,5 13,7 14,9 Kiinteistöpalvelut 1,5 5,9 2,3 3,4 -2,1 2,7 Infrapalvelut 0,1 1,4 1,7 0,9 0,0 0,9 Kansainvälinen 1,0 1,7 0,5 3,0 -0,5 30,5 toiminta Muut erät (YIT -2,1 -1,7 0,4 1,0 -1,6 -1,2 Rakennus) YIT Rakennus 12,6 19,8 17,1 20,8 9,5 47,8 yhteensä YIT Installaatiot 4,2 5,0 6,7 5,2 1,8 3,7 YIT Primatel 6) 2,0 3,6 0,4 -1,7 2,4 Muut erät -2,0 -2,4 -1,6 -1,6 -2,7 -2,9 (konserni) YIT-konserni 14,8 24,4 25,8 24,8 6,9 51,0 yhteensä

TILAUSKANTA I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2002 2002 2002 2002 2003 2003 Talonrakennus 256,2 283,5 273,8 292,6 329,1 389,2 Kiinteistöpalvelut 141,0 129,0 138,7 117,6 138,4 172,2 Infrapalvelut 71,2 67,8 58,0 50,5 56,8 51,3 Kansainvälinen 78,7 124,3 143,1 158,6 175,0 172,2 toiminta YIT Rakennus 547,1 604,6 613,6 619,3 699,3 784,9 yhteensä YIT Installaatiot 216,4 221,7 202,7 225,5 214,5 216,9 YIT Primatel 6) 53,6 37,3 94,0 94,5 90,0 YIT-konserni 763,5 879,9 853,6 938,8 1 008,3 1 091,8 yhteensä

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa