YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004:
YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004: ALKUVUODEN LIIKEVAIHTO 1,5 MILJARDIA EUROA. TULOS PARANI.
Liikevaihto kasvoi 61 prosenttia
YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta kasvoi edellisestä vuodesta 61 prosenttia ja oli 1 504,4 milj. euroa (1-6/2003: 932,1 Me). Merkittävä osa liikevaihdon kasvusta johtui 29.8.2003 konserniin liitetystä Building Systems -liiketoiminnasta. ABB:ltä ostettu liiketoiminta tarjoaa talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.
Liikevaihtoa kasvatti myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvu Suomessa.
Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta nousi 19 prosentista 39 prosenttiin. Liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Suomesta, 29 prosenttia muista Pohjoismaista, 5 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.
Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 22 prosentista 32 prosenttiin.
Liikevoitto merkittävästi edellisvuotista parempi
Kaikkien toimialojen tulos oli positiivinen. Konsernin liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 75,1 milj.
euroa (63,5 Me) eli 5,0 prosenttia (6,8 %) liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 60,2 milj. euroa (57,9 Me) ja liikevoittoprosentti 4,0 (6,2 %). Ilman vertailukauden kertaluonteisia eriä (24,3 Me) liikevoiton kasvu oli 79 prosenttia.
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 52,9 milj. euroa (51,5 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 16,5 prosenttia (20,4 %).
Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,61 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 6,66 euroa (6,43 e). Omavaraisuusaste oli 28,1 prosenttia (34,8 %).
Tilauskantaa yli puolitoista miljardia
Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 44 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 569,8 milj. euroon (1 091,8 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa.
Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja nousi 626,6 milj. euroon (256,9 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.
Positiivinen tulos kaikilta toimialoilta
- Viime vuonna tehdyllä isolla strategisella yritysostolla YIT:stä tuli liikevaihdoltaan suurin pohjoiseurooppalainen kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys, toteaa konsernijohtaja Reino Hanhinen.
Integraatioprosessi on edennyt kaikissa maissa suunnitellusti.
Kiinteistötekniset palvelut -toimialan tulos ensimmäiseltä vuosipuoliskolta kääntyi positiiviseksi ja suotuisan kehityksen odotetaan jatkuvan edelleen. Ruotsissa toimivat yhtiöt yhdistetään lokakuun alussa ja muodostavat YIT AB -nimisen yhtiön.
- Rakentamispalveluiden operatiivinen tulos kasvoi merkittävästi edellisvuodesta. Useiden vuosien aikana määrätietoisesti kehitetty asuntotuotannon tehokas palvelu- ja tuotantoketju teki hyvää tulosta asuntojen kysynnän jatkuessa vahvana sekä Suomessa että Baltian maissa ja Venäjällä, toteaa Hanhinen edelleen.
Markkinatilanne
BKT:n kasvu nopeutuu taloudellisten ennustelaitosten mukaan tänä ja ensi vuonna kaikissa Pohjoismaissa 2,5 - 3 prosenttiin.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen positiivinen kehitys tukee yhdessä matalien korkojen kanssa yksityistä kulutusta ja asuntokysyntää. Viennin kasvu on hiljalleen käynnistynyt ja investointien arvioidaan vilkastuvan vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana.
Pohjoismaissa on tämän ja ensi vuoden aikana alkamassa useita suuria liikenneinfrastruktuurihankkeita sekä YIT:n Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen kannalta potentiaalisia teollisuuden sekä petrokemian ja energiasektorin investointihankkeita. Suomessa viides ydinvoimalaitos on lähivuosien merkittävin energiahanke. Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on kaksi kertaa niin nopeaa kuin Pohjoismaissa.
Taloudellinen kasvu on vahvistanut näiden maiden keskiluokkaa ja lisännyt nykyaikaisten asuntojen kysyntää. Baltian maat liittyivät EU:n jäseniksi toukokuun alussa, mikä parantaa niiden talouksien kasvunäkymiä.
YIT:n Kiinteistöteknisten palveluiden, Teollisuuden palveluiden ja Tietoverkkopalveluiden liikevaihdosta yli 60 prosenttia on markkinoiden suhdannevaihteluista riippumatta vakaasti kehittyvää huolto- ja kunnossapitopalvelua. YIT:n Rakentamispalvelut ovat investointivaltaisempia ja erityisesti Suomen asuntorakentaminen hyötyy vallitsevasta eurokorkojärjestelmästä.
Näkymät vuodelle 2004
YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden, asuntojen kysyntä jatkuu vahvana sekä Suomessa että Venäjällä ja teollisuuden investointinäkymät Pohjoismaissa vahvistuvat vuoden lopulla. Tuloksen ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan paranevan merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Kiinteistötekniset palvelut -toimialan vaikutuksen YIT:n osakekohtaiseen tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.
Julkistus 5.8. ja seuraava osavuosikatsaus
Torstaina 5.8. järjestetään lehdistötilaisuus klo 10.00 ja sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 13.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.
Osavuosikatsaus tammi-syyskuulta julkistetaan 2.11.2004.
Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT-Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.
YIT-YHTYMÄ OYJ
Reino Hanhinen konsernijohtaja
Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi
LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2004 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin.
Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi
YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.6.2004
YIT:N KONSERNIRAKENNE
Building Systems -yrityskaupan jälkeen konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut (Building Systems), Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut.
Rakentamispalvelut -toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut -toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi. Teollisuuden palvelut -toimialan muodostivat YIT Installaatioihin kuuluneet YIT Industria Oy ja YIT Service Oy sekä osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab.
Kiinteistötekniset palvelut -toimiala muodostettiin ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta ja YIT Installaatioiden Skandinavia- ja Kiinteistötekniikka-liiketoimintaryhmistä. Lisäksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialaan on liitetty vuoden 2004 alusta lukien YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy YIT Rakennus Oy:stä sekä kiinteistöverkkoliiketoiminta YIT Primatel Oy:stä. Ostettujen Building Systems -liiketoimintojen liikevaihto 29.8. - 31.12.2003 oli 335,1 milj. euroa. YIT Rapido Kiinteistöpalveluiden liikevaihto vuonna 2003 oli 27,7 milj. euroa ja kiinteistöverkkoliiketoiminnan liikevaihto 11,4 milj. euroa.
Seuraavassa vuoden 2003 liikevaihtoa ja tilauskantaa koskevat luvut perustuvat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmiin. Ostettu Building Systems -liiketoiminta on mukana luvuissa 29.8.2003 lähtien.
ALKUVUODEN LIIKEVAIHTO PUOLITOISTA MILJARDIA EUROA
YIT-konsernin liikevaihto tammi-kesäkuulta nousi 1 504,4 milj. euroon (1-6/2003: 932,1 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 61 prosenttia.
Liikevaihdosta 43 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 47 prosenttia Rakentamispalveluista, 6 prosenttia Teollisuuden palveluista ja 4 prosenttia Tietoverkkopalveluista.
Liikevaihto toimialoittain (milj. euroa)
1-6/2004 1-6/2003 Muutos % Kiinteistötekniset 652,9 156,5 *) palvelut Rakentamispalvelut 726,0 624,4 16 Teollisuuden palvelut 91,9 103,8 -11 Tietoverkkopalvelut 55,2 56,4 -2 Muut erät -21,6 -9,0 *) YIT-konserni yhteensä 1 504,4 932,1 61
*) Muutos yli 100 %
YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Kasvava osuus konsernin liikevaihdosta tulee teollisuuden, kiinteistöjen, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus nousi 481,6 milj. euroon (205,9 Me), mikä oli 32 prosenttia (22 %) koko liikevaihdosta.
Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 581,8 milj. euroa (181,6 Me) eli 39 prosenttia (19 %). Liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Suomesta, 29 prosenttia muista Pohjoismaista, 5 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.
YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä sekä kiinteistöteknisiä palveluja ja tietoverkkopalveluja näiden lisäksi kaikissa Pohjoismaissa.
LIIKEVOITTO MERKITTÄVÄSTI EDELLISVUOTISTA PAREMPI
Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 75,1 milj. euroa (63,5 Me) eli 5,0 prosenttia (6,8 %) liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 60,2 milj. euroa (57,9 Me) ja liikevoittoprosentti 4,0 (6,2 %).
Vertailukauden liikevoittoa kasvatti Makroflexin myynnistä syntynyt 30,0 miljoonan euron myyntivoitto. Sitä puolestaan pienensi 5,7 milj.
euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa 2003 antaman päätöksen perusteella. Kiista koski SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöitä. YIT on valittanut päätöksestä. Ilman vertailukauden kertaluonteisia eriä liikevoiton kasvu oli 79 prosenttia.
Liikevoitto (EBIT) toimialoittain (milj. euroa)
1-6/2004 1-6/2003 Muutos % Kiinteistötekniset 0,3 - palvelut Rakentamispalvelut 56,9 57,3 -1 Teollisuuden palvelut 2,3 - Tietoverkkopalvelut 3,5 0,7 *) (YIT Installaatiot) - 5,5 Muut erät -2,8 -5,6 -50 YIT-konserni yhteensä 60,2 57,9 4
*) Muutos yli 100 %
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 52,9 milj. euroa (51,5 Me). Tulos verojen jälkeen oli 35,0 milj. euroa (35,5 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 16,5 prosenttia (20,4 %).
Osakekohtainen tulos oli 0,57 euroa (0,61 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 6,66 euroa (6,43 e). Omavaraisuusaste oli 28,1 prosenttia (34,8 %).
HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖS JÄLKIVEROASIASSA
Helsingin hallinto-oikeus määräsi päätöksessään 27.5.2004 YIT:n maksamaan maaliskuussa 2002 vuodelta 1997 määrätyn 10,9 miljoonan euron jälkiveron viivästysseuraamuksineen. Päätöksen mukaisesti kesäkuussa maksettiin 11,9 milj. euroa. Konserniverokeskuksen verotuksen oikaisulautakunnan päätöksellä vuoden 2003 alussa YIT:lle maksettua veronpalautusta ei ole kirjattu YIT-Yhtymä Oyj:n vuoden 2002 eikä 2003 tulokseen. YIT on hakenut Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen valituslupaa korkeimmalta hallinto-oikeudelta.
TILAUSKANTAA YLI PUOLITOISTA MILJARDIA
Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 44 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 569,8 milj. euroon (1 091,8 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa. Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja nousi 626,6 milj. euroon (256,9 Me), mikä oli 40 prosenttia (24 %) koko tilauskannasta.
Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.
Tilauskanta toimialoittain (milj. euroa)
6/2004 6/2003 Muutos % Kiinteistötekniset 566,5 145,6 *) palvelut Rakentamispalvelut 810,6 784,9 3 Teollisuuden palvelut 73,5 71,3 3 Tietoverkkopalvelut 119,2 90,0 32 YIT-konserni yhteensä 1 569,8 1 091,8 44
*) Muutos yli 100 %
KONSERNIN RAHOITUSASEMA SÄILYI HYVÄNÄ
Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 279,8 milj. euroa (170,1 Me) ja nettovelat 243,1 milj. euroa (139,5 Me). Nettovelkojen kasvu johtui Building Systems -yrityskaupasta, josta maksettiin ABB:lle 191 milj.
euroa. Nettorahoituskulut olivat 7,3 milj. euroa (6,4 Me) eli 0,5 prosenttia (0,7 %) liikevaihdosta. Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 36,8 milj. euroa (30,6 Me).
Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 56 prosenttia (86 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 68 prosenttia (64 %).
Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 212,3 milj. euroa (145,3 Me). Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 2,9 milj. euron (2,4 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin. Myytyjen urakkasaatavien kasvu johtui vapaarahoitteisen asuntotuotannon voimakkaasta kasvusta.
Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 587,6 milj. euroa (1 176,3 Me). Taseen kasvuun vaikuttivat Building Systems - yrityskauppa ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa sekä siihen liittyneet tonttiostot.
INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT
Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-kesäkuussa olivat 17,0 milj. euroa (14,2 Me) eli 1,1 prosenttia (1,5 %) liikevaihdosta.
Rakennuskalustoon investoitiin 3,1 milj. euroa (3,7 Me) ja tietotekniikkaan 2,9 milj. euroa (2,1 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 1,4 milj. euroa (0,5 Me). Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 9,6 milj. euroa (7,9 Me). Building Systems -liiketoimintojen ostosta syntynyttä liikearvoa poistettiin kaudella 8,9 milj. euroa ja konserniliikearvoa 0,8 milj. euroa.
YIT Kiinteistötekniikka Oy sopi 22.6.2004 ostavansa Kvaerner Masa- Yardsin omistamat 40 prosenttia YIT Shipins Oy:n osakkeista. YIT Shipins Oy:n perustivat vuonna 1997 ABB Installaatiot Oy 60 prosentin omistusosuudella ja Kvaerner Masa-Yards Oy 40 prosentin osuudella.
ABB myi Shipinsin osakkeensa YIT:lle Building Systems -liiketoiminnan myynnin yhteydessä kesällä 2003. YIT Shipinsin toimialaa ovat laivojen sähköasennusprojektien kokonaistoimitukset. Yhtiön vuosittainen liikevaihto on noin 10 miljoonaa euroa ja henkilöstömäärä noin 130.
Toukokuussa YIT kasvatti omistusosuutensa Moskovan ympäristössä asuntotuotantoa harjoittavassa ZAO YIT Ramenjessa 51 prosenttiin.
MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA
YIT Building Systems Oy:n ruotsalaiset tytäryhtiöt YIT Building Systems AB ja YIT Calor AB muodostavat yhdessä YIT AB -nimisen yhtiön. Yhdistyminen saatetaan loppuun 30.9.2004 mennessä.
HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ
Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 700 (12 606) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 21 952 (13 087). YIT:n henkilöstöstä 55 prosenttia työskentelee Suomessa, 36 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 9 prosenttia Baltian maissa ja Venäjällä.
Henkilöstö toimialoittain 30.6.2004
Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Kiinteistötekniset palvelut 12 310 56 % Rakentamispalvelut 5 030 23 % Teollisuuden palvelut 2 925 13 % Tietoverkkopalvelut 1 386 6 % Konsernipalvelut 301 2 % YIT-konserni yhteensä 21 952 100 %
Henkilöstö maittain 30.6.2004
Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Suomi 12 171 55 % Ruotsi 4 163 19 % Norja 2 547 12 % Tanska 1 090 5 % Baltian maat 1 177 5 % Venäjä 804 4 % YIT-konserni yhteensä 21 952 100 %
OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET
YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 61 046 750 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä 30 523 375 kappaletta. Yhtiökokouksen päätöksellä osakkeen nimellisarvo muutettiin 26.3.2004 kahdesta eurosta yhdeksi euroksi, jolloin osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistui. Vuoden 2002 C-optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 35 130 eurolla 6.5.2004 ja 78 060 eurolla 28.6.2004.
Kauden lopussa osakepääoma oli 61 159 940 euroa ja osakkeiden määrä 61 159 940 kappaletta.
Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 222 855 kappaleella vuoden 2002 C-optio-oikeuksia keskihintaan 19,48 euroa/kappale.
Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.
Katsauskauden aikana yhtiöllä ei ollut omia osakkeita eikä voimassa olevaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.
MARKKINA-ARVO KASVOI YLI MILJARDIIN EUROON
Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 15,68 euroa (8,01 e). Kauden ylin kurssi oli 17,53 euroa (8,90 e) ja alin 13,51 euroa (7,01 e).
Kauden lopussa päätöskurssi oli 16,74 euroa (8,50 e). Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 356,6 milj. euroa (85,0 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 22 740 475 (10 617 014) kappaletta. Luvut on muutettu osakkeiden nykyistä kaksinkertaista lukumäärää vastaaviksi.
Osakekannan markkina-arvo kasvoi vuodessa yli kaksinkertaiseksi ja oli kauden lopussa 1 023,8 milj. euroa (497,1 Me).
OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄRÄ KASVOI VOIMAKKAASTI
Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 4 928 (3 271) ja sen päättyessä 6 613 (3 540). Yksityissijoittajien määrä kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin 1 500:lla.
Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 19,9 prosenttia (22,1 %) ja sen päättyessä 24,3 prosenttia (20,2 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 1,5 prosenttia (3,3 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 25,8 prosenttia (23,5 %) yhtiön koko osakemäärästä.
Fidelity International Limitedin omistusosuus YIT:n äänimäärästä ja osakepääomasta laski 4,92 prosenttiin 28.4.2004. Tapiola-ryhmän omistusosuus laski 4,98 prosenttiin 22.6.2004.
IAS/IFRS-SÄÄNNÖSTEN KÄYTTÖÖNOTTO
YIT-konsernissa aloitettiin valmistautuminen IAS-tilinpäätökseen joulukuussa 2001. Tuolloin käynnistetyssä projektissa selvitettiin konsernissa käytössä olevan suomalaisen tilinpäätöskäytännön ja IAS- tilinpäätösperiaatteiden väliset erot ja valmisteltiin uudet IFRS- standardien mukaiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Laskentahenkilöstön koulutus aloitettiin keväällä 2003 ja marraskuussa käynnistettiin järjestelmäprojekti muunnosten laskemista varten.
YIT alkaa raportoida IAS/IFRS-säännösten mukaisesti vuoden 2005 alusta. Valmistelevina toimina vuonna 2004 on laskettu ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana voimassa olevien standardien mukaiset IFRS- vertailuluvut avaavasta taseesta 1.1.2004. Vuoden loppuun mennessä muutetaan myös vuoden 2004 välitilinpäätökset IFRS-säännösten mukaisiksi.
Keskeisimpiä muutoksia laskentaperiaatteissa ovat kaksinkertaisen liikevaihdon poistuminen perustajaurakoinnissa sekä muutokset osatuloutuksessa ja 10-vuotisvastuiden kirjaamisessa. IFRS:n mukaan tuottoja ja kuluja ei kirjata miltään osin kahteen kertaan, vaan perustajaurakointihanketta käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella, kun nykyisen käytännön mukaan projektin kate tuloutetaan tuloslaskelmaan joko valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi. 10-vuotisvastuut kirjataan IFRS:n mukaan pakollisina varauksina taseeseen, kun ne nykyisin kirjataan kuluksi toteutuneen perusteella.
Perustajaurakoinnin tulouttamismenettelyssä tapahtuvat muutokset tulevat kasvattamaan taseen korollisia velkoja, mutta alentamaan taseen loppusummaa. Avaavaan taseeseen 1.1.2004 huomioidaan TEL- vakuutuksen työkyvyttömyysosan etuuspohjaisuudesta aiheutuva laskennallinen pitkäaikainen velka, joka pienentää yhtiön omaa pääomaa. Tarkempi selvitys muutoksista annetaan seuraavan vuositilinpäätöksen yhteydessä.
MARKKINATILANNE
Kansainvälisen talouden kasvu on käynnistynyt ja sen ennustetaan kääntävän myös Pohjoismaissa viennin ja investoinnit kasvuun.
Pohjoismaiden yhteenlasketun BKT:n vuotuinen kasvu vuosina 2004-2006 nousee 2-3 prosenttiin eli nopeammaksi kuin koko euroalueella.
Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvuvauhti on Pohjoismaihin nähden kaksinkertainen. Talouskehityksen riskeinä on lähinnä öljyn ja eräiden raaka-aineiden nopean hintakehityksen aiheuttama inflaatioriski, joka vaikuttaisi korkotasoihin, sekä USA:n dollarin mahdollisen heikkenemisen aiheuttama hidastusvaikutus Euroopan talouskehitykseen.
Suomi
YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa.
Suomessa asuntotuotannon sekä liike- ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden investointien kaksi vuotta jatkunut voimakas supistuminen päättyy tänä vuonna ja investointien arvioidaan lisääntyvän vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana yleisen maltillisen suhdannenousun vetämänä.
Suhdannenousua on vaimentanut vuoden alussa tapahtunut euron vahvistuminen.
Suomea Euroconstructissa edustava VTT ennakoi talonrakentamisen kasvavan tänä vuonna 4,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,9 prosenttia.
Asuntoinvestoinnit kasvavat VTT:n mukaan tänä vuonna 10,5 prosenttia, kun muut talonrakennusinvestoinnit pysyvät viime vuoden tasolla.
Vuonna 2005 asuntoinvestointien volyymi säilyy tämän vuoden tasolla, ja aloitusmäärä nousee 33 000 asuntoon. Muut talonrakennusinvestoinnit lisääntyvät 4 prosenttia. Vuonna 2006 VTT ennakoi korkojen nousun pienentävän asuntojen aloitusmäärän 30 500 asuntoon. Myös maa- ja vesirakentaminen lisääntyy meneillään olevien useiden suurhankkeiden johdosta. Julkinen palvelurakentaminen ja toimistorakentaminen supistuvat vielä tänä vuonna.
Korjausrakentaminen kasvaa VTT:n arvion mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana 3-4 prosentin vuosivauhdilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa rakennustuotannon kasvavan vuosina 2004-2008 keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla eli nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Maa- ja vesirakennustuotanto kasvaa talonrakentamista nopeammin suurten liikenne- ja energiainfrastruktuurihankkeiden ansiosta.
Elinkeinoelämän keskusliiton kesäkuun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymät ovat edelleen parantuneet. Tilauskannat ovat jo normaalitasolla ja niiden odotetaan edelleen vahvistuvan.
Kesäkuussa julkistetun investointitiedustelun mukaan tehdasteollisuuden investoinnit vähenevät tänä vuonna 1,5 prosenttia.
Valtiovarainministeriön toukokuun suhdannekatsauksen mukaan kokonaisinvestoinnit vähenivät viime vuonna 2,3 prosenttia. Tänä vuonna ne kasvavat 1,8 prosenttia ja ensi vuonna 2,5 prosenttia.
Seuraavan viiden vuoden aikana kansantalouden investoinnit lisääntyvät ETLA:n arvion mukaan keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa.
BKT kasvaa tänä vuonna valtiovarainministeriön arvion mukaan 2,5 prosenttia ja ensi vuonna 2,8 prosenttia.
Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän vuoden aikana. Operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa jatkuvan ja kasvattavan YIT:n markkinapotentiaalia.
Ruotsi
Ruotsin talous on lähtenyt nousuun viennin vetämänä. Vienti kasvoi viime vuonna 5,9 prosenttia. Nordea ennustaa viennin kasvuksi 7,6 prosenttia tänä vuonna ja 6,8 prosenttia ensi vuonna. BKT kasvaa ennusteen mukaan tänä vuonna 2,7 ja ensi vuonna 3 prosenttia.
Euroconstruct arvioi kesäkuussa Ruotsin asuntoaloitusten säilyvän viime vuoden 23 000 asunnon tasolla ja kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana 25 000 asuntoon. Muu talonrakentaminen saavuttaa tänä vuonna pohjatasonsa ja kääntyy tämän vuoden lopulla nousuun.
Teollisuus- ja opetusrakennusten aloitukset lisääntyivät hieman jo viime vuonna. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu jatkuu tasaisesti noin 2 prosentin vauhdilla. Talonrakennustuotannon arvo kasvaa Euroconstructin mukaan tänä vuonna 1,3 prosenttia ja ensi vuonna 3,5 prosenttia.
Ruotsin tilastokeskuksen investointitiedustelun mukaan yritykset ilmoittivat lisäävänsä investointejaan tänä vuonna 10 prosenttia.
Nordea ennustaa kokonaisinvestointien kasvuksi tänä vuonna 3,5 ja ensi vuonna 6,5 prosenttia. Konjunkturinstitutetin (KI) kesäkuun lopussa julkaistun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymien paraneminen jatkuu. Teollisuuden luottamusindikaattori on korkeimmalla tasollaan kolmeen ja puoleen vuoteen. Rakentamisen suhdannetilanne on alkavan elpymisen vaiheessa.
Uudet tilaukset ovat lisääntyneet ja ala arvioi niiden lisääntyvän edelleen lähikuukausina. BKT:n kasvuksi KI arvioi kesäkuun suhdannekatsauksessaan tänä vuonna 2,9 ja ensi vuonna 2,7 prosenttia.
Viennin kasvuksi KI ennustaa 7,3 tänä vuonna ja 7,0 prosenttia ensi vuonna. Kiinteät investoinnit lisääntyvät tänä vuonna 2,1 ja ensi vuonna 6,8 prosenttia. Useiden suurten teollisuusinvestointien käynnistämisestä on jo päätetty. Teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät rahoitusmahdollisuudet tukevat investointien kasvua. Rakennusinvestointien kasvun käynnistyminen siirtyy vuoden loppupuolelle.
Norja
Norjan tilastokeskuksen SSB:n maaliskuun talouskatsauksen 1/2004 mukaan Norjan taloudessa on viime kesästä lähtien vallinnut noususuhdanne. Norjan valtiovarainministeriö on korottanut tämän vuoden Manner-Norjan BKT -ennusteensa 3,2 prosenttiin ja arvioi kasvun jatkuvan samanlaisena myös vuonna 2005. Investoinnit kasvavat samaa vauhtia kuin BKT ja yksityisen kulutuksen kasvu on 5 prosentin tasolla. Norjan keskuspankin ohjauskoron lasku 7 prosentista 1,75 prosenttiin viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana tukee kulutusta ja investointeja. Prognosesenteret arvioi ohjauskoron nousevan korkeintaan 2,5 prosenttiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Maltillista korkokehitystä tukee inflaation hidastuminen tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna 2 prosenttiin. Norjan tilastokeskuksen SSB:n investointitiedustelun perusteella investointien odotetaan kääntyvän loivaan kasvuun energiahuollossa ja teollisuudessa. Myös palvelusektorin laiteinvestoinnit lisääntyvät. SSB arvioi investointitiedustelunsa perusteella öljy- ja kaasuinvestointien vuotuiseksi kasvuksi 4 prosenttia vuosina 2004-2006.
Euroconstructissa Norjaa edustava Prognosesenteret arvioi aloitettavien asuntojen lukumäärän pysyvän tänä vuonna viimevuotisella tasollaan noin 23 000 asunnossa ja kasvavan ensi vuonna 24 200 asuntoon. SSB kertoi heinäkuun lopulla, että tämän vuoden toukokuun loppuun mennessä oli aloitettu jo 10 306 asuntoa eli 1 800 enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Kaikkiaan talonrakennustöitä on aloitettu 2,7 miljoonaa kerrosneliömetriä eli 14,5 prosenttia enemmän kuin viime vuoden viiden ensimmäisen kuukauden aikana. Muiden kuin asuinrakennusten aloituspinta-ala oli 17,1 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. SSB:n tilauskantatilaston mukaan ensimmäisen neljänneksen lopussa talonrakennusalan yritysten tilauskanta oli 9 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Asuinrakennusten tilauskanta oli 26 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin, kun taas muiden rakennusten tilauskanta oli supistunut. Korjaus- ja kunnossapitotöiden tilauskanta oli sen sijaan kasvanut lähes 30 prosenttia. Norjan tilastokeskuksen suhdannebarometri osoitti huhtikuussa positiivisia kehitysnäkymiä viennissä ja kasvavaa tilauskantaa investointitavaroita valmistavassa teollisuudessa.
Tanska
Nordea ennakoi kesäkuun katsauksessaan Tanskan talouden noususuhdanteen alkaneen yksityisen kulutuksen ja kiinteiden investointien vetämänä. Verohelpotukset lisäävät käytettävissä olevia tuloja vuosina 2004-2007. Taloudellisten tutkimuslaitosten BKT:n kasvuennusteiden keskiarvot tälle vuodelle ovat 2,2 ja ensi vuodelle 2,4 prosenttia. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 3,4 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Euroconstruct arvioi kiinteiden investointien lisääntyvän keskimäärin 4 prosentin vauhdilla vuosina 2004-2006. Myös viennin kasvun arvioidaan vahvistuvan kahden edessä olevan vuoden aikana. Tanskan rakennustyönantajaliitto Dansk Byggeri arvioi kesäkuussa tämän ja ensi vuoden näkymät vakaiksi. Aloitettavien talonrakennusten pinta-ala kasvaa 3 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ylläpitää asuntotuotannon tason vakaana kotitalouksien suotuisan tulokehityksen ja matalien korkojen ansiosta. Tänä vuonna aloitetaan 23 500 ja ensi vuonna 24 500 asunnon rakentaminen. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen vähenee. Korjausrakentaminen kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna vain vähän. Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille.
Baltia ja Venäjä
Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Baltian maiden EU-jäsenyyden toteutuminen toukokuussa ylläpitää kaksinumeroista investointien kasvuvauhtia tämän ja ensi vuoden aikana. EU:n tuet ja jäsenyyden tuomat edut vahvistavat uusien jäsenmaiden talouskasvua useiden vuosien ajan. Nordea ennustaa Venäjän investointien kasvuksi tänä vuonna 15 ja ensi vuonna 12 prosenttia. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää Moskovan ympäristössä, Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.
TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS
KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT
Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto oli 652,9 milj. euroa (156,5 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 59 prosenttia. Liikevaihdosta 36 prosenttia tuli Ruotsista, 33 prosenttia Suomesta, Baltian maista ja Venäjältä, 23 prosenttia Norjasta ja 8 prosenttia Tanskasta.
Kiinteistöteknisten palvelujen liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 12,4 miljoonaa euroa. Building Systems -kaupasta tehtiin 9,7 miljoonan euron liikearvo- ja konserniliikearvopoistot. Toimialan liikevoitoksi (EBIT) muodostui 0,3 milj. euroa.
Tilauskanta kauden lopussa oli 566,5 milj. euroa (145,6 Me). Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 12 310 henkeä, joista 4 152 työskenteli Ruotsissa, 4 111 Suomessa, 2 547 Norjassa, 1 090 Tanskassa ja 410 Baltiassa ja Venäjällä.
Ruotsissa yhtiöt yhdistetään YIT AB:ksi
Ruotsissa toimivien YIT Building Systems AB:n ja YIT Calor AB:n yhteenlaskettu liikevaihto oli 239,0 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 49 prosenttia. Tilauskanta oli 193,6 milj. euroa.
Ruotsin talous on lähtenyt nousuun viennin vetämänä. Useiden suurten teollisuusinvestointien käynnistämisestä on jo päätetty ja teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät rahoitusmahdollisuudet tukevat investointien kasvua. Rakentamisen suhdannetilanne on alkavan elpymisen vaiheessa. Uudet tilaukset ovat lisääntyneet ja ala arvioi niiden lisääntyvän edelleen lähikuukausina. Ruotsin asuntoaloitukset ovat ennusteiden mukaan säilymässä viime vuoden 23 000 asunnon tasolla ja kasvavan kahden seuraavan vuoden aikana 25 000 asuntoon. Muu talonrakentaminen saavuttaa tänä vuonna pohjatasonsa ja kääntyy tämän vuoden lopulla nousuun.
Yrityskaupan jälkeisessä integraatioprosessissa edettiin suunnitelmien mukaisesti ja se on nyt saatu päätökseen. YIT Building Systems AB ja YIT Calor AB yhdistetään 30.9.2004 mennessä ja ne muodostavat yhdessä YIT AB -nimisen yhtiön. Yhdistymisen jälkeen kaikki toiminta Ruotsissa tapahtuu YIT AB:n nimissä. Yhtiöt ovat tehneet läheistä yhteistyötä kustannustehokkuuden ja projektinhallinnan kehittämiseksi ja panostaneet asiakaspalveluun yhteisillä tarjouksilla ja uusia liiketoimintakonsepteja kehittämällä.
Toisella neljänneksellä YIT sai tilauksen uudesta turvallisuusjärjestelmästä Ruotsin valtiopäivien rakennuksiin Tukholmassa. Erittäin korkeat turvallisuusvaatimukset omaavassa projektissa hyödynnetään YIT:n OnGuard -ratkaisua.
NCC:ltä YIT sai tilauksen toimittaa vesi- ja ilmanvaihtoasennukset sekä kaasuasennukset Linköpingin yliopistollisen sairaalan laajennukseen. Työ jatkuu syksyyn 2006 asti. NCC:n kanssa tehdyn pitkäaikaisen yhteistyön johdosta YIT sai lisäksi tilauksen toimittaa kaikki tekniset asennukset lämpövoimalaitokseen Ryaverkenissä.
Stora Ensolle YIT toimittaa putkistoasennukset ja eristykset uuteen tehtaaseen Skoghallissa.
Ruotsin Ilmailuhallinnolle toimitetaan Landvetterin lentokentän valaisujärjestelmän uusinta. Molemmat työt jatkuvat syksyyn 2005.
Suomessa asuntojen saneeraus ja kiinteistöjen kunnossapito vireää
YIT Kiinteistötekniikka Oy:n liikevaihto Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä oli kaudella 215,1 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 66 prosenttia. Tilauskanta oli 205,9 milj.
euroa. Tilauskanta kääntyi kauden aikana loivaan kasvuun alkuvuoden tasaisen jakson jälkeen.
Markkinatilanteessa Suomessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia alkuvuoteen verrattuna. Yleistilanne oli kireä eikä nopeita muutoksia ole odotettavissa. Liiketiloja rakennettiin, mutta toimistojen ja julkisten tilojen kysyntä oli edelleen vähäistä. Uudisasuintuotanto säilyi ja säilynee jatkossakin vahvana samoin kuin asuntojen saneeraus. Kiinteistöjen yllä- ja kunnossapitomarkkinoilla kysyntä oli vireää kaikilla segmenteillä. Julkisella sektorilla uskomme elinkaaritoimitusten lisääntyvän.
Baltian markkinat kehittyvät jatkuvan taloudellisen kasvun ja EU:n tuoman vakauden myötä. Venäjällä kiinteistötekniikan markkinat kehittyvät myönteisesti.
Toisella neljänneksellä aloitettiin talotekniikkatoimitukset mm.
Sisätautisairaalaan Turussa ja Osuuskauppa Keskimaan Aleksandra- hotelliin Jyväskylässä. Sopimukset allekirjoitettiin Outokumpu Stainless Oy:n, Stora Enso Oyj:n Summan tehtaiden ja Birka Linen risteilijän sähköistystöistä sekä Finnjet-aluksen modernisoinnista.
Lisäksi tehtiin kiinteistöjohtamisen sopimuksia Citycon Oyj:n, Tapiola Oy:n ja Pilkington Oy:n kanssa. Liettuassa solmittiin talotekniikkasopimus VP Marketin kanssa Vilnan Akropolis- kauppakeskuksen laajennuksesta, joka kasvattaa marketin Baltian suurimmaksi. YIT:llä on VP Marketin kanssa myös 140 kauppakeskusta ympäri maata kattava huoltosopimus.
Merkittäviä kaudella valmistuneita kohteita olivat Eduskunnan lisärakennuksen talotekniikkatyöt Helsingissä ja LEIPA Georg Leinfelder GmbH:n ilmastointityö Saksassa. YIT:n yhteishankkeena valmistui TietoEnator Oyj:n toimitilat Klovin alueelle Espooseen.
Sisäisenä yhteishankkeena käynnistyi mm. Kartanonkosken koulu Vantaalle ns. ranskalaisena urakkana, jossa asiakas ostaa hankkeen täyden toteutuksen. YIT:n pohjoismaisena yhteistyönä käynnistyi Stora Enson Kvarnsvedenin hanke Ruotsissa. Pietarissa aloitettiin asuntotuotannon talotekninen yhteistyö Rakentamispalveluiden kanssa.
Käynnissä on YIT Keskusten rakentaminen Rovaniemelle, Jyväskylään ja Turkuun sekä lukuinen määrä asuntokohteita eri puolilla Suomea, mukaan lukien Ylläs Chalets -huoneistohotelli. Merkittävänä yhteiskohteena jatkui Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimitilahanke Helsinkiin.
Norjassa kunnossapitomarkkinat kasvussa
YIT Building Systems AS:n liikevaihto oli 148,4 milj. euroa.
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 73 prosenttia.
Tilauskanta oli 80,2 milj. euroa.
Euroconstructissa Norjaa edustava Prognosesenteret arvioi aloitettavien asuntojen lukumäärän pysyvän tänä vuonna viimevuotisella tasollaan noin 23 000 asunnossa ja kasvavan ensi vuonna 24 200 asuntoon. Uusien liiketilojen rakennusmarkkinat ovat 6 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2003. Toimitilojen rakentaminen on edelleen vähäistä, sillä vapaiden toimitilojen määrä on korkea.
Oslossa toimitiloista 10 prosenttia eli lähes miljoona neliömetriä on vapaana.
Modernisointien ja kunnostusten markkinat ovat kasvussa johtuen erityisesti julkisen sektorin hankkeista. Modernisointihankkeissa kiinnitetään huomiota elinkaarikustannuksiin.
Kunnossapitomarkkinoilla on merkittäviä kasvumahdollisuuksia, mikä tukee YIT:n strategiaa.
Toisella neljänneksellä solmittiin sopimus Framo Engineeringin pääkonttorin laajennuksen teknisistä toimituksista sekä Norjan ja Ruotsin rajalle, Svinesundiin, rakennettavan tullirakennuksen sähköasennuksista. Kansainvälinen Foster Wheeler Company tilasi YIT:ltä uuden höyrykattilan rakentamisen lisälaitteineen. Norjan johtavalle munien ja kananlihan toimittajalle Priorille YIT toimittaa ilmanvaihto- ja sähköjärjestelmät.
Patentoidun ClimaCeil sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmän käytön laajentaminen koko konserniin eteni erityisesti Tanskassa.
Teollisuusasiakkaille yhteistyössä YIT:n Teollisuuden palveluiden kanssa järjestetyt tapahtumat saatiin päätökseen. Kehitystyötä jatkettiin mm. Carnegie Mellon -yliopiston kanssa.
Tanskan talouden noususuhdanne alkanut
YIT A/S:n liikevaihto oli 51,3 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 35 prosenttia. Tilauskanta oli 86,8 milj.
euroa.
Nordea ennakoi kesäkuun katsauksessaan Tanskan talouden noususuhdanteen alkaneen yksityisen kulutuksen ja kiinteiden investointien vetämänä. Korkotaso sekä inflaatio ovat alhaisia, hallitus on keventänyt verotusta ja uusia lainamuotoja on tuotu markkinoille. Myös kansainvälinen talous on kasvussa. Taloudessa odotetaan selvää kohentumista vuosina 2004 ja 2005. Korkea öljyn hinta aiheuttaa tiettyä epävarmuutta kotitalouksissa. Myös suurten teollisuushankkeiden käynnistymisessä on epävarmuutta johtuen heikosta valuuttakurssista USA:n dollariin nähden.
Ensimmäisellä vuosineljänneksellä aloitettujen rakennusten pinta-ala kasvoi 7 prosenttia. Asuntojen ja liiketilojen osalta kasvu oli 5 prosenttia ja kulttuuri- ja opetustilojen osalta 16 prosenttia (Dansk Byggeri). Myös yksityinen pientalojen rakentaminen on kasvanut.
Kiinteistöpalveluiden ja kiinteistöhuollon (Facility Management) markkinat kehittyvät edelleen yritysten pyrkiessä kustannussäästöihin ja ulkoistaessa näitä palveluja.
Huhtikuussa YIT sai Århus Shipyardilta tilauksen toimittaa sähköasennukset kolmeen 146-metriseen alukseen.
Matkaviestinoperaattori Orangen kanssa tehtiin uusi kehyssopimus.
Lääkeyhtiö Novo Nordiskilta saatiin jälleen ilmanvaihtoa koskeva tilaus.
YIT:n sisäistä yhteistyötä Facility Management -palvelujen alla on tiivistetty. Johdon koulutusohjelmassa edettiin suunnitelmien mukaisesti.
RAKENTAMISPALVELUT
Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 16 prosenttia edellisvuodesta ja oli 726,0 milj. euroa (624,4 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 2 prosenttia (3 %) ja kansainvälisen liiketoiminnan osuus 17 prosenttia (13 %) liikevaihdosta. Liikevaihtoon sisältyy kaksinkertaista liikevaihtoa (oman tuotannon osakemyyntiä) 107,8 milj. euroa (111,2 Me).
Liikevoitto oli 56,9 milj. euroa (57,3 Me). Vertailukauden liikevoitto sisälsi kertaluonteisia eriä 24,3 milj. euroa.
Tilauskanta oli 3 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 810,6 milj. euroon (784,9 Me). Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 5 030 henkeä.
Kauden aikana jatkettiin toiminnan painopisteen siirtämistä kilpailu- urakoinnista perustajaurakointimuotoiseen asuntorakentamiseen, jonka tilauskanta kasvoi erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa.
Asuntojen kysyntä hyvä koko markkina-alueella
Suomessa asuntokauppa tasaantui kauden loppua kohden alkuvuoden ennätystasolta normaalin kausivaihtelun mukaisesti. Kysyntä jatkui hyvänä koko maassa. Asuntokauppa kävi vilkkaasti erityisesti pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja myytiin kauden aikana 1 382 kappaletta, mikä on 312 kappaletta enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana.
Kysyntää pitivät yllä kuluttajien vahva usko omaan talouteen ja matalana pysynyt korkotaso.
Suomessa aloitettiin kauden aikana 1 453 (1 503) vapaarahoitteisen omistusasunnon rakentaminen. Kauden lopussa rakenteilla oli 3 115 (2 706) vapaarahoitteista omistusasuntoa ja sen aikana valmistui 1 551 (991) vapaarahoitteista omistusasuntoa. Myymättömiä valmiita asuntoja oli kauden lopussa 134 kappaletta.
Kansainvälisessä liiketoiminnassa asuntorakentamisen kasvu jatkui strategian mukaisesti. Kauden aikana käynnistyi 2 821 (247) vapaarahoitteisen uudisasunnon rakentaminen Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa. Asuntoja valmistui 110 (0). Keskeneräisiä rakenteilla olevia vapaarahoitteisia omistusasuntoja oli jakson lopussa 3 562 (973) kappaletta. Kaudella myytiin Venäjällä ja Baltiassa yhteensä 538 (203) asuntoa. Myymättömiä valmiita asuntoja oli kauden lopussa kolme kappaletta.
Venäjällä asuntojen hinnat ovat vuoden aikana nousseet merkittävästi.
Moskovan alueella ja Pietarissa hinnat ovat nousseet noin kolmanneksella.
Suomessa kuntien välisen muuttoliikkeen, kuluttajien uskon oman talouden positiiviseen kehittymiseen ja matalan korkotason arvioidaan säilyvän. Venäjällä ja Baltiassa vahvan talouskasvun ja vilkkaan uudisasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan. Asuntorakentamisen markkinanäkymien arvioidaan pysyvän hyvinä YIT:n kaikilla markkina- alueilla. Kysyntään pystytään vastaamaan hyvällä tonttivarannolla.
YIT:n tonttivaranto 30.6.2004
Rakennusoikeudet ja Tonttivarantoon kaavoitusmahdollisuudet, sidottu pääoma, 1 000 krs-m2 milj. euroa Suomi Asuntotontit 1 362 224 Toimitilatontit 847 54 Yhteensä 2 209 278 Baltia ja Venäjä Asuntotontit 489 19 Yhteensä 2 698 297
Muu talonrakentaminen
Suomessa vapaiden toimitilojen runsas määrä hidasti edelleen uusien toimitilahankkeiden käynnistämistä. Kauppa- ja logistiikkatilojen osalta kysyntä säilyi kohtuullisena. Toimitilahankkeiden kilpailu- urakoiden kilpailutilanne oli kireähkö sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Teollisuuden investointien alhaisuus piti tuotantotilojen rakentamismäärää matalana.
Uusia kilpailu-urakoita talonrakentamisessa olivat toisella neljänneksellä VTI Technologies Oy:n toimitilojen laajennus ja Technopoliksen kolmas vaihe Vantaalla, Näsin sosiaali- ja terveyskeskuksen laajennus Porvoossa, terveyskeskuksen peruskorjaus Keravalla, Asunto Oy Oulun Lyötynportin uudisrakennus TA-Asunnot Oy:lle sekä Laukalnen sahan viides vaihe Stora Ensolle Latviassa.
Toisella neljänneksellä toteutettiin YIT Keskusten kauppa, jossa YIT myi Suomi-yhtiöille kiinteistöt Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä, Kouvolassa ja Lappeenrannassa jääden itse kiinteistöihin vuokralaiseksi.
Infrarakentamista edellisvuotista enemmän
Maa- ja vesirakentamisessa markkinoiden kokonaisvolyymi oli katsauskaudella edellisvuotista suurempi, mutta hintakilpailu jatkui kireänä. Kalliorakentamisen markkinatilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti uusien isojen hankkeiden tullessa tarjousvaiheeseen.
Kauden aikana saatuja uusia kilpailu-urakoita olivat Vuosaaren sataman stabilointityöt, Kujalan kompostointilaitos, Lounais-Suomen vankilan maanalaiset rakenteet sekä Kaaritalon paalutus-, maa- ja perustustyöt Senaattikiinteistöille.
Yleisten teiden kunnossapidon osalta YIT vahvisti asemaansa yksityisten toimijoiden markkinajohtajana. YIT:llä on hoidettavanaan yhdeksän Tiehallinnon tienhoitourakkaa.
Tieliikelaitoksen kanssa käynnistettiin valmistautuminen yksityisrahoitusmallilla toteutettavan E18 -moottoritien rakentamisen esivalintamenettelyyn työyhteenliittymänä.
Kehitystoiminta
Kauden aikana käynnistettyjä merkittäviä kehityshankkeita ja - toimenpiteitä olivat mm. hankinnan kehittäminen ja uudelleenorganisointi, sähköisen asiakaspalautejärjestelmän käyttöönotto sekä YIT Koti -palvelukonseptin vahvistaminen ja brandin laajentaminen kansainväliseen liiketoimintaan. Infrarakentamisessa käynnistettiin YIT Rakennuksen omaan ammattitutkintoon tähtääviä koulutusohjelmia kalliorakentamisen ja kunnossapidon osalta, jotta alaa uhkaavaan työvoimapulaan voidaan vastata.
TEOLLISUUDEN PALVELUT
Teollisuuden palveluiden liikevaihto oli 91,9 milj. euroa (103,8 Me).
Liikevaihto supistui edellisvuodesta 11 prosenttia johtuen pääosin teollisuuden investointien vähenemisestä. Kunnossapidon osalta markkinakehitys oli suotuisaa. Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 65 prosenttia liikevaihdosta. Kansainvälisen liiketoiminnan arvo liikevaihdosta oli 7 prosenttia.
Liiketulos oli 2,3 milj. euroa. Tilauskanta kauden lopussa oli 73,5 milj. euroa (71,3 Me), josta 8,5 milj. euroa oli kansainvälistä työvarantoa. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 2 925 henkilöä.
Kotimarkkinoilla työllistivät pienehköt kunnossapito- ja modernisointiprojektit
Matalan investointiasteen vuoksi projektitoiminta oli katsauskaudella kokonaisuutena varsin vähäistä. Toiminnan painopiste oli kunnossapitoluonteisissa pientöissä. Teollisuuden investointien kysyntä kasvaa selvästi loppuvuonna johtuen nyt tiedossa olevista kohteista.
Puunjalostusteollisuuden suurimpia päättyneitä projekteja olivat Stora Enson Veitsiluodon tehtaan VEPA 2003:n ja Varkaudessa hiertämön uusintaprojekti WARMA:n putkistot.
Teollisuuden Voiman ydinvoimaloissa oli useampia huoltoseisokkeja.
YIT toimitti TVO:lle kolme merkittävää projektitoimitusta, Lauhde-, TIMO- ja Kannake -modernisointiprojektit, sekä tuntiveloitusperusteisia huoltotöitä.
Meriteollisuuden toimituksista keskeisimpiä olivat Kvaerner Masa- Yards Oy:n Turun ja Helsingin telakoilla rakenteilla olevien Color- autolautan ja Fesco-jäänmurtajan putkistoesivalmisteet.
Kunnossapidossa tasainen kysyntä
Teollisuuden kunnossapitotoiminnot jatkuivat ajankohtaan nähden normaalisti. Kauden aikana tehtiin runsaasti seisokkitöitä metsäteollisuudessa ja ydinvoimalaitoksilla. Ulkoistuksissa kysyntä jatkui tasaisena.
Vuoden toisella neljänneksellä Vacon Oyj:n kanssa tehtiin kumppanuussopimus taajuusmuuttajien laitehuollosta ja - kunnossapidosta Suomessa. Yhteistyö on jatkunut vuodesta 1998 lähtien. YIT:llä on Vacon-taajuusmuuttajien kunnossapito- ja huoltopisteitä aikaisemman yhteistyösopimuksen pohjalta Imatralla, Jyväskylässä, Kemissä, Lahdessa, Porissa, Turussa, Vantaalla ja Varkaudessa. Uuden sopimuksen myötä Vacon-laitteiden huoltotoiminta laajeni 1.6.2004 alkaen myös Vaasaan ja Tampereelle.
Raisio Chemicalsin kanssa solmittiin kunnossapidon kumppanuussopimus, joka koskee Lapuan ja Kaipiaisen tehtaita. Kokonaisvastuu Raisio Chemicalsin tehtaiden kunnossapidosta ja sen kehittämisestä siirtyy YIT:lle 1.9.2004 Kaipiaisen tehtaiden osalta ja jatkuu uuden sopimuksen puitteissa Lapuan tehtaiden osalta.
UPM-Kymmenen kanssa jatkettiin valtakunnallista puitesopimusta putkistojen kunnossapidosta ja Stora Enson kanssa jatkettiin paikkakuntakohtaisia vuosisopimuksia. Lisäksi kunnossapidon vuosisopimuksia tehtiin myös muiden merkittävimpien tilaajien kanssa.
Tilauksia alkavista investointihankkeista
Alkavista suuremmista investointihankkeista YIT on saanut Fortumin Diesel-hankkeeseen tulevien maanalaisten putkistojen tilauksen, kesäkuussa aloitetun Stora Enson Summan tehtaiden PK 2:n putkistoprojektin sekä M-realin Kaskisten BTCMP-laitoksen putkisillan putkitukset.
Voimalaitoshankkeisiin tilauksia on tullut erityisesti Ruotsista.
Alstom Power Sweden Ab:lle toimitetaan putkistot korkeapaineturbiinin vaihdon yhteydessä vuosina 2004-06. Demag Delaval Industrial Turbomachinery Ab:lle (SIEMENS) toimitetaan kaasukombilaitoksen putkistot Riikaan ja Billerud Karlsborg AB:lle, Stora Enso Norrsundets Brukille ja SCA Packaging Obbola AB:lle suoritetaan Ruotsissa kattiloiden paineosien uusintoja.
Muita merkittäviä vientitilauksia olivat Andritz Oy:lle Portugalin Caciaan soodakattilan sisäisen kierron putkisto ja korkeapaineputkisto suunnitteluineen, Kvaerner Power Oy:lle USA:an ja Brasiliaan rengaskammiot ja korkeapaineputkistojen osia sekä Foster Wheeler Oy:lle Kiinaan sisäisen kierron putkisto.
Kehitystyötä tulevia hankkeita varten
Viidennen ydinvoimalan tarjoustyövalmistelut jatkuivat intensiivisenä koko kevään ja ensimmäiset suuret tarjouspyynnöt ovat tulossa laskentaan. Olkiluoto 3:n mahdollisiin toimituksiin on varauduttu lisäämällä korkeapaineputkistojen esivalmistuskapasiteettia.
Kehitystoiminnassa painopisteinä olivat automaattihitsaus ja projektinohjausjärjestelmän tehostaminen.
Kevään aikana pidettiin Tehdään se yhdessä -tilaisuuksia Botnia Mill Servicen henkilöstölle eri puolilla Suomea. Tilaisuudet ovat jatkoa kehitystyölle, jonka tavoitteena on ollut luoda yhteistyökykyinen ja toimiva työyhteisö eri toimipaikoille.
TIETOVERKKOPALVELUT
Vuoden 2004 alkupuolisko on ollut edellisvuotista parempi.
Liikevaihto tammi-kesäkuulta oli 55,2 milj. euroa (56,4 Me, vertailukelpoinen 50,7 Me). Vertailukelpoinen liikevaihto on 9 prosenttia korkeampi kuin edellisvuonna. Liikevaihdosta noin 75 prosenttia (60 %) perustui pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja 25 prosenttia (40 %) projektituotantoon. Liikevoitto oli 3,5 milj. euroa (0,7 Me). Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 119,2 milj. euroa (90,0 Me). Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 1 386 henkeä.
Merkittävin liikevaihtoa ja tilauskantaa kasvattanut tekijä oli laajakaistaliittymien määrän kasvu sekä niihin liittyvien tietoteknisten asennuspalvelujen kysyntä. Mobiiliverkkojen investointirakentamisen muuttuminen pieniksi muutostöiksi kasvatti pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin perustuvan toiminnan osuutta liikevaihdosta.
Tuloskehitys oli edellisvuotista parempi, johtuen työvolyymin kasvusta sekä oman toiminnan kehittämis- ja tehostamistoimenpiteistä.
Laajakaistaliittymien lisääntyminen jatkuu
Laajakaistaverkkojen ja -liittymien sekä niiden yhteydessä tarjottavien tietoteknisten lähipalvelujen kysyntä kasvaa ja kehityksen odotetaan jatkuvan lähitulevaisuudessa samankaltaisena.
Laajakaistakehityksen myötä kiinteän televerkon investoinnit ovat lisääntyneet hieman. Liittymien määrän lisääntyessä kasvaa myös verkkojen ylläpitopalvelujen tarve. Tämän ennustetaan näkyvän hieman jo seuraavan jakson aikana.
Asennuspalveluiden tilaukset kasvaneet
Jakson aikana solmittiin uusia asiakassopimuksia teleoperaattorien kanssa. Uudet sopimukset laajentavat asiakaskuntaa ja kasvattavat siten YIT:n asennuspalveluiden tilausvolyymia.
Teletoimialan ankara kilpailutilanne ohjaa operaattoreita keskittymään omaan ydintoimintaansa ja avaa pidemmällä aikavälillä asennusmarkkinoita palveluntarjoajille. Ylläpitotöitä ei toistaiseksi ole ulkoistettu, mutta kiristyvän kilpailutilanteen odotetaan nopeuttavan sen suuntaista kehitystä.
Arvioimme, että operaattorit ja tietoteknisten järjestelmien toimittajat toteuttavat kuluvan vuoden aikana uusia järjestelyjä, joilla on vaikutusta asennusmarkkinoihin. Muutokset vaikuttavat merkittävästi avoimiin markkinoihin vasta muutaman vuoden kuluttua, kun järjestelyihin yleensä liittyvät suoja-ajat päättyvät.
Mobiiliverkkomarkkinoilla hiljaista
Mobiiliverkkomarkkinat ovat taantuneessa tilassa operaattorien kovan hintakilpailun ja menossa olevan teknologiamurroksen takia. 3G- verkkoinvestoinneissa ei uskota tulevan voimakasta piikkiä. Kehitys jatkuu verkkoevoluutiona eli hitaana muutoksena, jota ohjaa palveluiden kehitys ja verkkokapasiteetin tarve.
Uusia palvelukokonaisuuksia ja toiminnan tehostamista
Alkuvuonna kehittämistyö painottui uusien palvelukokonaisuuksien löytämiseen teknisten lähitukipalvelujen alueelle sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan televerkkojen asennusmarkkinoiden avautumista.
YIT:n sisäisessä yhteistyössä painopisteenä on ollut kehittyminen yhteisten asiakkuuksien hyödyntämisessä. Alkuvuonna keskityttiin useilla paikkakunnilla toimiviin asiakkaisiin sekä julkishallintoon.
Kehittämistyötä tehdään sekä yhtiö- että paikallistasolla.
YIT Tietoverkkopalveluiden tietoteknistä alustaa on modernisoitu palveluprosessien tehostamiseksi ja palvelutason parantamiseksi.
Operatiivisen toiminnan kehittämiseksi on käynnistetty yhteistyössä Tekesin kanssa hanke, jolla haetaan tehokkuutta kenttäpalvelujen tuotannonohjaukseen ja logistiikkaan. Oppilaitosyhteistyötä on tiivistetty työvoiman saannin turvaamiseksi tulevina vuosina.
Olemme mukana myös Lapin ja Oulun yliopistojen sekä Tekesin käynnistämässä hankkeessa. Hankkeella pyritään langattomien ja langallisten viestintäteknisten apuvälineiden käytön lisäämiseen ikääntyneiden henkilöiden hoidossa ja mahdollistamaan siten omassa kodissa asuminen mahdollisimman pitkään.
NÄKYMÄT VUODELLE 2004
YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden, asuntojen kysyntä jatkuu vahvana sekä Suomessa että Venäjällä ja teollisuuden investointinäkymät Pohjoismaissa vahvistuvat vuoden lopulla. Tuloksen ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan paranevan merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Kiinteistötekniset palvelut -toimialan vaikutuksen YIT:n osakekohtaiseen tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.
Helsingissä, 4. elokuuta 2004
Hallitus
KONSERNITILINPÄÄTÖS 30.6.2004 (Tilintarkastamaton)
TULOSLASKELMA, milj. e 1-6/2004 1-6/2003 muutos, % 1-12/2003 Liikevaihto 1 504,4 932,1 61 2 389,7 - ulkomaantoiminnan osuus 581,8 181,6 *) 672,5 - oman tuotannon 107,8 111,2 -3 243,1 osakemyynti Liiketoiminnan tuotot ja -1 421,0 -860,3 65 -2 253,3 kulut Poistot ja arvonalentumiset ilman -8,3 -8,3 -17,7 liikearvopoistoja Liikevoitto ennen liikearvo- ja 75,1 63,5 18 118,7 konserniliikearvopoistoja (EBITA) % liikevaihdosta 5,0 % 6,8 % 5,0 % Liikearvojen ja konserniliikearvon poisto -14,9 -5,6 *) -20,1 Liikevoitto (EBIT) 60,2 57,9 4 98,6 % liikevaihdosta 4,0 % 6,2 % 4,1 % Rahoitustuotot ja -kulut, -7,3 -6,4 14 -14,2 netto Voitto ennen 52,9 51,5 3 84,4 satunnaiseriä % liikevaihdosta 3,5 % 5,5 % 3,5 % Satunnaiset tuotot 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 Voitto ennen veroja 52,9 51,5 3 84,4 % liikevaihdosta 3,5 % 5,5 % 3,5 % Katsauskauden voitto 35,0 35,5 -1 48,4 % liikevaihdosta 2,3 % 3,8 % 2,0 %
*) Muutos yli 100 %
Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.
IAS/IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen jälkeen vuoden 2005 alusta osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.
Katsauskauden voitossa on otettu huomioon laskennallinen verovelka ja vähemmistön osuus poistoerosta. Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.
TULOSLASKELMA, milj. e (toinen neljännes verrattuna ensimmäiseen neljännekseen)
4-6/2004 1-3/2004 muutos, % Liikevaihto 791,3 713,1 11 - ulkomaantoiminnan osuus 314,6 267,2 18 - oman tuotannon osakemyynti 43,7 64,1 -32 Liiketoiminnan tuotot ja -747,2 -673,8 11 kulut Poistot ja arvonalentumiset ilman liikearvopoistoja -4,3 -4,0 8 Liikevoitto ennen liikearvo- 39,8 35,3 13 ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) % liikevaihdosta 5,0 % 5,0 % Liikearvojen ja -7,6 -7,3 4 konserniliikearvon poisto Liikevoitto (EBIT) 32,2 28,0 15 % liikevaihdosta 4,1 % 3,9 % Rahoitustuotot ja -kulut, -3,6 -3,7 -3 netto Voitto ennen satunnaiseriä 28,6 24,3 18 % liikevaihdosta 3,6 % 3,4 % Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Voitto ennen veroja 28,6 24,3 18 % liikevaihdosta 3,6 % 3,4 % Katsauskauden voitto 18,6 16,4 13 % liikevaihdosta 2,4 % 2,3 %
TASE, milj. e 30.6.2004 30.6.2003 muutos, 31.12.2003 % VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet - Liikearvo 159,7 0,5 *) 168,9 - Muut aineettomat 12,4 8,7 43 11,8 hyödykkeet Konserniliikearvo 77,9 69,3 12 78,0 Aineelliset hyödykkeet 65,2 57,1 14 66,8 Sijoitukset - Omat osakkeet 0 7,2 0 - Muut sijoitukset 8,5 7,4 15 7,9 Vaihto-omaisuus 402,3 396,5 1 380,8 Saamiset 824,8 599,0 38 781,0 Rahoitusarvopaperit 0,9 10,7 -92 11,9 Rahat ja pankkisaamiset 35,9 19,9 80 48,4 Vastaavaa yhteensä 1 587,6 1 176,3 35 1 555,5 VASTATTAVAA Osakepääoma 61,2 59,6 3 61,0 Muu oma pääoma 346,2 323,3 7 347,3 Vähemmistöosuus 3,6 2,2 64 3,4 Pakolliset varaukset 22,8 8,8 *) 27,3 Pitkäaikainen vieras pääoma 240,9 114,6 *) 210,9 Lyhytaikainen vieras pääoma 912,9 667,8 37 905,6 Vastattavaa yhteensä 1 587,6 1 176,3 35 1 555,5
*) Muutos yli 100 %
RAHOITUSLASKELMA, milj. e 1-6/2004 1-6/2003 muutos, % 1-12/2003 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia 52,9 51,5 3 84,4 eriä Suoriteperusteisten erien 21,9 -12,2 30,7 peruminen Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 74,8 39,3 90 115,1 Käyttöpääoman muutos -41,8 -46,7 -10 25,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja 33,0 -7,4 140,5 veroja Maksetut korot -9,4 -9,0 4 -14,7 Saadut osingot 0 0 0,3 Saadut korot 1,5 0,9 67 2,7 Maksetut verot -17,3 -12,7 36 -31,2 Liiketoiminnan rahavirta 7,8 -28,2 97,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin -16,8 -15,4 9 -230,5 hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden 4,1 33,5 -88 37,5 luovutustuotot Investoinnit sijoituksiin -0,6 0 -2,4 Sijoitusten 0,8 0,1 *) 1,4 luovutustuotot/tappiot Investointien rahavirta -12,5 18,2 -194,0 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0,7 0,7 9,5 Omien osakkeiden hankinta 0 0 12,4 Lainasaamisten muutos 1,9 0,1 *) 0,1 Lyhytaikaisten lainojen 12,2 19,6 -38 23,6 muutos Pitkäaikaisten lainojen 45,4 15,1 *) 117,7 nostot Pitkäaikaisten lainojen -42,3 -7,6 *) -19,2 takaisinmaksut Maksetut osingot -36,8 -26,3 40 -26,3 Rahoituksen rahavirta -18,9 1,6 117,8 Rahavarojen muutos -23,6 -8,4 *) 21,4 Rahavarat katsauskauden 60,3 38,9 55 38,9 alussa Rahavarat katsauskauden 36,7 30,5 20 60,3 lopussa
*) Muutos yli 100 %
TUNNUSLUVUT 6/2004 6/2003 muutos, 12/2003 % Tulos/osake, e 0,57 0,61**) -7 0,82**) Tulos/osake, e, laimennettu 0,57 0,61**) -7 0,82**) Oma pääoma/osake, e 6,66 6,43**) 4 6,69**) Osakkeen keskikurssi kauden 15,68 8,01**) 96 10,35**) aikana, e Osakkeen kurssi kauden 16,74 8,50**) 97 13,45**) lopussa, e Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 1 023,8 497,1 *) 821,1 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 61 058 58 362**) 5 59 104**) kpl Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 61 622 58 890**) 5 59 248**) kpl, laimennettu Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 61 160 58 478**) 5 61 047**) kauden lopussa, 1 000 kpl Korollinen nettovelka kauden 243,1 139,5 74 204,4 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, 16,5 % 20,4 % 16,8 % viimeiset 12 kk, % Omavaraisuusaste, % 28,1 % 34,8 % 28,3 % Velkaantumisaste, % 59,1 % 36,9 % 49,6 % Bruttoinvestoinnit pysyviin 17,0 14,2 20 232,9 vastaaviin, milj. e % liikevaihdosta 1,1 % 1,5 % 9,7 % Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1) 1 569,8 1 091,8 44 1 490,1 - josta ulkomaantoiminnan 626,6 256,9 *) 569,5 tilauskantaa Henkilöstö keskimäärin 21 700 12 606 72 16 212
*) Muutos yli 100 % **) 26.3.2004 rekisteröity osakkeen nimellisarvon puolittaminen huomioitu 1) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista
VASTUUSITOUMUKSET, milj. e 6/2004 6/2003 muutos, 12/2003 % Annetut kiinnitykset lainoihin - Omista sitoumuksista 29,3 29,9 -2 29,8 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - Pantatut arvopaperit 0 0,2 0,2 Leasingvastuut 49,0 18,5 *) 50,7 Muut vastuut - Ostovastuut 166,6 107,4 55 7,3 - Vastuu vaihto- omaisuusyhtiöiden ulkoisista 35,0 0 44,5 veloista - Muut vastuusitoumukset 0,6 0,5 20 1,2 Takaukset - Osakkuusyhtiöiden puolesta 0,8 1,1 -27 0,7 - Muiden puolesta 2,1 8,5 -75 9,0 Vaihto-omaisuusyhtiöiden antamat kiinnitykset konserniyhtiöiden ja omista 2,1 2,1 2,1 veloista Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 2) - Kohde-etuuksien arvot -- Koronvaihtosopimukset 20,0 0 20,0 -- Valuuttatermiinisopimukset 48,3 14,2 *) 70,8 - Käyvät arvot -- Koronvaihtosopimukset 19,7 0 19,7 -- Valuuttatermiinisopimukset 47,9 14,3 *) 72,1
*) Muutos yli 100 % 2) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.
LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN, milj. e
YIT-konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut. Rakentamispalvelut- toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut-toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot Oy jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi: Kiinteistötekniset palvelut ja Teollisuuden palvelut. Vuoden 2003 liikevaihto ja tilauskanta ovat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmia. Ostettu Building Systems -liiketoiminta on mukana Kiinteistöteknisten palvelujen luvuissa 29.8.2003 lähtien.
1-6/2004 1-6/2003 muutos, 1-12/2003 % Kiinteistötekniset palvelut 652,9 156,5 *) 681,0 Rakentamispalvelut 726,0 624,4 16 1 398,5 Teollisuuden palvelut 91,9 103,8 -11 209,7 Tietoverkkopalvelut 55,2 56,4 -2 130,0 Muut erät -21,6 -9,0 *) -29,5 YIT-konserni yhteensä 1 504,4 932,1 61 2 389,7
*) Muutos yli 100 %
LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) TOIMIALOITTAIN, milj. e
1-6/2004 1-6/2003 muutos, 1-12/2003 % Kiinteistötekniset palvelut 12,4 -7,1 Rakentamispalvelut 57,8 58,3 -1 111,1 Teollisuuden palvelut 2,6 9,7 Tietoverkkopalvelut 5,1 2,3 *) 14,0 (YIT Installaatiot) 8,5 Muut erät -2,8 -5,6 -50 -9,0 YIT-konserni yhteensä 75,1 63,5 18 118,7
*) Muutos yli 100 %
LIIKEVOITTO (EBIT) TOIMIALOITTAIN, milj. e
1-6/2004 1-6/2003 muutos, 1-12/2003 % Kiinteistötekniset palvelut 0,3 - -19,7 Rakentamispalvelut 56,9 57,3 -1 107,8 Teollisuuden palvelut 2,3 - 8,8 Tietoverkkopalvelut 3,5 0,7 *) 10,7 (YIT Installaatiot) - 5,5 Muut erät -2,8 -5,6 -50 -9,0 YIT-konserni yhteensä 60,2 57,9 4 98,6
*) Muutos yli 100 %
TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN KAUDEN LOPUSSA, milj. e
6/2004 6/2003 muutos, 12/2003 % Kiinteistötekniset palvelut 566,5 145,6 *) 502,3 Rakentamispalvelut 810,6 784,9 3 817,7 Teollisuuden palvelut 73,5 71,3 3 67,2 Tietoverkkopalvelut 119,2 90,0 32 102,9 YIT-konserni yhteensä 1 569,8 1 091,8 44 1 490,1
*) Muutos yli 100 %
KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2003-II/2004
I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 Liikevaihto, milj. e 431,5 500,6 503,6 954,0 713,1 791,3 Liikevoitto (EBIT), milj. e 6,9 51,0 27,9 12,8 28,0 32,2 - prosenttia 1,6 10,2 5,5 1,3 3,9 4,1 liikevaihdosta Rahoitustuotot ja -kulut, netto, milj. e -3,6 -2,8 -4,0 -3,8 -3,7 -3,6 Voitto ennen veroja, 3,3 48,2 23,9 9,0 24,3 28,6 milj. e - prosenttia 0,8 9,6 4,7 0,9 3,4 3,6 liikevaihdosta Taseen loppusumma kauden lopussa, milj. e 1 067,7 1 176,3 1 323,9 1 555,5 1 520,0 1 587,6 Tulos/osake, e **) 0,03 0,58 0,25 -0,04 0,27 0,30 Oma pääoma/osake, e **) 5,85 6,43 6,73 6,69 6,36 6,66 Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa, e **) 7,35 8,50 11,00 13,45 15,40 16,74 Markkina-arvo kauden 428,6 497,1 662,6 821,1 940,1 1 023,8 lopussa, milj. e Liiketoiminnan rahavirta, milj. e 12,5 -40,7 58,3 67,5 20,2 -12,4 Sijoitetun pääoman tuotto 12 viimeiseltä 17,0 20,4 18,5 16,8 20,8 16,5 kuukaudelta, % Omavaraisuusaste, % 34,7 34,8 33,2 28,3 27,7 28,1 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 122,4 139,5 246,9 204,4 220,5 243,1 Velkaantumisaste, % 35,6 36,9 60,6 49,6 56,3 59,1 Bruttoinvestoinnit, milj. e 5,1 9,1 173,4 45,3 6,1 10,9 Tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1 008,3 1 091,8 1 416,5 1 490,1 1 478,2 1 569,8 Henkilöstö kauden lopussa 12 459 13 087 22 144 21 939 21 654 21 952
**) 26.3.2004 rekisteröity osakkeen nimellisarvon puolittaminen huomioitu
LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, milj. e I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 Kiinteistötekniset 80,8 75,7 85,4 439,1 316,9 336,0 palvelut Rakentamispalvelut 280,6 343,8 337,0 437,1 338,3 387,7 Teollisuuden palvelut 48,4 55,4 50,0 55,9 42,7 49,2 Tietoverkkopalvelut 25,5 30,9 36,6 37,0 24,4 30,8 Muut erät -3,8 -5,2 -5,4 -15,1 -9,2 -12,4 YIT-konserni yhteensä 431,5 500,6 503,6 954,0 713,1 791,3
Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen luvut vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ovat pro forma - laskelmia. Kiinteistöteknisten palvelujen neljännen neljänneksen luku sisältää ostetun Building Systems -liiketoiminnan liikevaihdon neljältä kuukaudelta.
LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, milj. e I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 Kiinteistötekniset -19,7***) -1,3 1,6 palvelut Rakentamispalvelut 9,5 47,8 21,6 28,9 30,1 26,8 Teollisuuden 8,8***) -0,1 2,4 palvelut Tietoverkkopalvelut -1,7 2,4 5,5 4,5 0,6 2,9 (YIT Installaatiot) 1,8 3,7 1,8 Muut erät -2,7 -2,9 -1,0 -2,4 -1,3 -1,5 YIT-konserni 6,9 51,0 27,9 12,8 28,0 32,2 yhteensä
ªªª© ·¬³ íéìê® å óéóältyy vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä YIT Installaatioiden liikevoittoon.
TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN KAUDEN LOPUSSA, milj. e I/ II/ III/ IV/ I/ II/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 Kiinteistötekniset 133,5 145,6 419,9 502,3 557,2 566,5 palvelut Rakentamispalvelut 699,3 784,9 868,7 817,7 735,6 810,6 Teollisuuden 81,0 71,3 62,6 67,2 76,0 73,5 palvelut Tietoverkkopalvelut 94,5 90,0 65,3 102,9 109,4 119,2 YIT-konserni 1 008,3 1 091,8 1 416,5 1 490,1 1 478,2 1 569,8 yhteensä
