YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2003:

to, loka 30, 2003 07.00 CET

YIT-YHTYMÄ OYJ PÖRSSITIEDOTE 30.10.2003 klo 8.00 1 (25) YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2003: Building Systems -liiketoiminnan osto teki YIT:stä johtavan kiinteistöteknisiä palveluja tarjoavan yhtiön Pohjoismaissa

Liikevaihto kasvoi 14 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuulta oli 14 prosenttia suurempi kuin edellisen vuoden vastaavana aikana ja nousi 1 435,7 miljoonaan euroon (1-9/2002: 1 258,1 Me). Ostetun Building Systems -liiketoiminnan lukuja ajalta 29.8. - 30.9.2003 ei ole konsolidoitu YIT-konserniin kolmannella neljänneksellä. Ne liitetään konserniin vuoden 2003 tilinpäätöksessä.

Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan osuus koko liikevaihdosta oli 20 prosenttia (22 %). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 23 prosenttia (23 %).

Tulos ennen satunnaiseriä 75 miljoonaa euroa

Katsauskauden liikevoitto nousi 85,8 miljoonaan euroon (65,0 Me).
Liikevoittoprosentti oli 6,0 (5,2 %). Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä kesäkuussa syntynyttä myyntivoittoa. Liikevoittoa pienentää 5,7 miljoonan euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa antaman päätöksen perusteella SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön saneerausta koskeneessa kiistassa. YIT on valittanut päätöksestä.

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 75,4 miljoonaa euroa (55,9 Me). Tulos verojen jälkeen oli 50,2 miljoonaa euroa (27,1 Me). Vertailukauden tulosta pienensi konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero.
Konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n tekemän oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, YIT ei ole huomioinut verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

Osakekohtainen tulos oli 1,72 euroa (0,94 e; ilman em. jälkiveroa 1,32 e). Building Systems -yrityskaupan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen. YIT:n strategisena tavoitetasona on jakaa osinkona 30 - 50 % osakekohtaisesta tuloksesta verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen.

Osakekohtainen oma pääoma nousi 13,46 euroon (12,00 e). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 18,5 prosenttia (18,2 %). Strateginen tavoitetaso sijoitetun pääoman tuotolle on 18 prosenttia.

Tilauskanta ennätystasolla

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 66 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 416,5 miljoonaan euroon (853,6 Me). Ostetun Building Systems -liiketoiminnan osuus tilauskannasta oli 266,3 miljoonaa euroa.
Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan tilauskanta kasvoi kolmanneksen ja nousi 291,9 miljoonaan euroon (220,1 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Rahoitusasema säilyi hyvänä

Hyvä liiketoiminnan kassavirta sekä Makroflexin ja omien osakkeiden myynnistä saadut tulot pienensivät Building Systems - yrityskaupan vaikutusta konsernin rahoitusasemaan, joka säilyi edelleen hyvänä.

YIT rahoitti Building Systems -yrityskaupan lainarahoituksella.
Kaupan seurauksena yhtiön omavaraisuusaste aleni 33,2 prosenttiin (38,0 %). YIT:n tavoitteena on palauttaa omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006.

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 323,9 miljoonaa euroa (1 000,4 Me). Ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta maksettu kauppahinta sisältyy aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Yritysoston rahoittamiseksi otetut lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan. Taseen kasvuun vaikuttivat myös katsauskaudella tehdyt tonttiostot ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa.

Building Systems -yrityskauppa

YIT osti 4.7.2003 allekirjoitetulla sopimuksella ABB:ltä sen talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja tarjoavat Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1 130 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 9 100.
Yrityskaupan jälkeen YIT:n liikevaihto vuoden 2002 luvuilla laskettuna nousi noin 2 890 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä yli 22 000 henkilöön.

Suomen kilpailuvirasto hyväksyi yrityskaupan Suomen osalta 18.7.2003 ja Konkurrensverket Ruotsin osalta 23.7.2003. Liettuan kilpailuviranomainen hyväksyi kaupan 28.8.2003. Kauppa toteutui 29.8.2003, jolloin 169,2 miljoonan euron kauppasumma maksettiin ja liiketoiminnot siirtyivät YIT:lle. Kauppasumma täsmennetään lopullisesti vuoden loppuun mennessä, kun elokuun lopun tilannetta koskevat tilintarkastetut taselaskelmat ovat valmistuneet.

Yrityskauppa on YIT:n strategian mukainen. Yhtiön päästrategiana on kannattava kasvu. Kiinteistötekniikka on merkittävä strateginen kasvualue kaikissa Pohjoismaissa. YIT:n ja ostetun Building Systemsin liiketoiminnot ja henkilöstön osaaminen täydentävät toisiaan. Päällekkäistä toimintaa on vähän. Yrityskaupan jälkeen konserni voi tarjota asiakkaille entistä parempaa ja kattavampaa palvelua kiinteistön koko elinkaaren aikana.

YIT:n liikevaihdon ja tuloksen riippuvuutta suhdannevaihteluista on määrätietoisesti vähennetty laajentamalla huolto- ja kunnossapitoliiketoimintaa yrityksen eri toimialoilla.
Yrityskaupan jälkeen kunnossapitoliiketoiminnan osuuden konsernin liikevaihdosta arvioidaan nousevan noin 30 prosenttiin. Myös toimiminen eri maissa vähentää suhdanneriippuvuutta.

Yrityskaupan jälkeen YIT:n konsernirakenne muuttui. Konsernin liiketoiminta jaettiin neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut (Building Systems), Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut. Kiinteistötekniset palvelut muodostui ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta, johon liitettiin Suomen YIT Kiinteistötekniikka ja Ruotsin YIT Calor AB.
Vuoden vaihteessa siihen liitetään myös YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy ja YIT Primatel Oy:n kiinteistöverkkoliiketoiminta. Kiinteistötekniset palvelut on konsernin suurin toimiala sekä liikevaihdoltaan että henkilöstöltään. Vuoden 2002 luvuilla laskettuna toimialan liikevaihto on noin 1 520 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä syyskuussa 2003 oli 11 970. YIT on liikevaihdolla mitattuna Pohjoismaiden suurin kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys, jonka toimipaikkaverkko kattaa kaikki Pohjoismaat. Yhteensä YIT:llä on noin 500 toimipistettä Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.

Integraatioprosessi on edennyt eri maissa suunnitelmien mukaisesti. Aluksi varmistettiin perustoimintojen häiriötön jatkuminen liiketoimintojen yhdistymisen jälkeen. Henkilöstön perehdyttäminen alkoi syyskuussa ja jatkuu tiiviinä koko loppuvuoden. Toimenpiteet synergiaetujen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi käynnistettiin heti integraatioprosessin alkuvaiheessa.

Lokakuun alussa käynnistettiin toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saattaa ostettu Building Systems -liiketoiminta kannattavaksi myös Ruotsissa vuodesta 2004 alkaen.
Toimenpideohjelman pääkohdat ovat kiinteiden kustannusten alentaminen ja tappiollisten alueiden toiminnan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.

Markkinatilanne jatkuu vakaana

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa.
Suomessa asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Sekä valtiovarainministeriön rakentamisen suhdanneryhmä että Rakennusteollisuus RT ry ennakoivat lokakuun suhdannekatsauksissaan Suomen rakennusmarkkinoiden pysyvän tänä ja ensi vuonna vakaina. Rakentaminen vähenee hieman tänä vuonna ja kääntyy ensi vuonna hitaaseen kasvuun. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi syyskuussa, että rakennusinvestoinnit vähenevät tänä vuonna Suomessa 1,6 prosenttia ja kasvavat ensi vuonna 1,4 prosenttia. Asuinrakennusinvestoinnit sekä maa- ja vesirakennusinvestoinnit lisääntyvät ja muu talonrakentaminen vähenee. ETLA ennustaa rakennustuotannon kasvavan vuosina 2002 - 2007 keskimäärin 2,6 prosentin vuosivauhdilla eli nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Maa- ja vesirakennustuotanto kasvaa talonrakentamista nopeammin.

Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät ETLAn syyskuun ennusteen mukaan tänä vuonna 5 prosenttia. Kansantalouden kiinteät investoinnit vähenevät Suomessa 2,2 prosenttia vuonna 2003, mutta kääntyvät vuonna 2004 lievään 0,3 prosentin kasvuun. Seuraavan viiden vuoden aikana investoinnit lisääntyvät keskimäärin 2,7 prosenttia vuodessa.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän eivätkä ensi vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.

Sveriges Byggindustrier ennusti lokakuun alussa Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän tänä ja ensi vuonna kaksi prosenttia. Pientalotuotanto kasvaa ja kerrostalotuotanto vähenee samaan tapaan kuin Suomessakin. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Tukholman alueen rakentaminen on vähentynyt selvästi, kun taas Göteborgin ja Malmön suuralueilla rakentaminen on vilkastunut.
Muualla maassa kehitys on ollut vakaa ja varsinkin pientalotuotanto on lisääntynyt. Konjunkturinstitutet arvioi elokuussa Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 1,4 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,1 ja 7 prosenttia

Norjan Byggenaeringens Landsforening arvioi syyskuun katsauksessaan talonrakentamisen volyymin vähentyvän tänä vuonna 3 prosenttia. Ensi vuonna volyymi pysyy ennallaan ja kääntyy 2 prosentin kasvuun vuonna 2005. Asuntotuotanto vähenee viime vuoden 22 980 asunnosta tänä vuonna 21 000 asuntoon, ensi vuonna edelleen 20 000 asuntoon ja kasvaa 21 000 asuntoon vuonna 2005. Muu talonrakentaminen vähenee viime vuoden 3,25 miljoonasta neliömetristä tasolle 3 miljoonaa neliömetriä vuosina 2004 ja 2005. Asuntojen korjausrakentaminen kasvaa kahtena seuraavana vuonna 2 prosentin ja muiden rakennusten korjaaminen 3 prosentin vauhdilla. Tänä vuonna korjausrakentaminen säilyy viime vuoden tasolla. Manner-Norjan investoinnit vähenevät Norjan tilastokeskuksen SSB:n mukaan tänä ja ensi vuonna 2,9 ja 1,9 prosenttia, mutta kääntyvät 7 prosentin kasvuun vuonna 2005.
Snöhvit-kaasukentällä on meneillään tämän hetken suurin off shore -investointi.

Tanskan talous kasvaa maltillisesti yksityisen kulutuksen ja kotimaisen kysynnän vetämänä. Myös viennin kasvun arvioidaan vahvistuvan kahden seuraavan vuoden aikana. Vuodesta 2003 tulee Nordean mukaan tämän matalasuhdanteen heikoin vuosi. Nordea arvioi syyskuussa BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,1 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 2,2 ja 2,5 prosenttia. Kuluttajien luottamuksen uskotaan pysyvän vahvana. Lievää kansainvälisen talouden käännettä parempaan odotetaan tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna sen odotetaan tukevan talouskasvua. Kiinteät investoinnit vähenevät tänä vuonna 1,6 prosenttia ja kääntyvät vuosina 2004 - 2005 2,3 ja 3.9 prosentin kasvuun. Tanskan rakennustyönantajaliitto Dansk Byggeri arvioi tämän ja ensi vuoden näkymät vakaiksi. Rakentaminen vähenee kumpanakin vuonna yhden prosentin. Asuntotuotanto kasvaa tänä vuonna yli 2 000 asunnolla 21 400 asuntoon. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen sen sijaan vähenee 7 - 8 prosenttia.
Korjausrakentaminen säilyy vakaana. Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille.

Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Erityisesti vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.

YIT Building Systemsin liiketoimintojen näkymät perustuvat Suomen ja Ruotsin lisäksi Norjan ja Tanskan rakennus- ja kiinteistöpalvelumarkkinoiden sekä teollisuuden investointien ja telakoiden työkannan kehitysarvioihin.

Vuonna 2002 kaikkien Pohjoismaiden BKT kasvoi yhteensä 1,7 prosenttia. Tänä vuonna kasvu hidastuu keskimäärin 1,3 prosenttiin. Euroconstruct odottaa vuosille 2004 ja 2005 jo ripeämpää 2,5 prosentin vuosikasvua. Rakentaminen jää tänä vuonna samalle tasolle kuin vuonna 2002. Vuosina 2004 ja 2005 Euroconstruct arvioi rakentamisen kasvavan keskimäärin 1 - 1,5 prosenttia vuodessa. Kasvu on kahtena seuraavana vuonna ripeintä Ruotsissa, maltillista Suomessa ja Tanskassa. Norjassa rakentaminen vähenee. Asuntorakentaminen kasvaa, mutta muu talonrakentaminen vähenee. Korjaustoiminta sekä maa- ja vesirakennustoiminta kasvavat. Rakentamisen osana kiinteistötekniikan kysyntä kasvaa vuosina 2004 ja 2005 asuntorakentamisessa ja korjaustoiminnassa ja vähenee muissa rakennuksissa.

Kiinteistönhoidon arvo kehittyy vakaasti. Kasvua syntyy uusista käyttäjäpalveluista. Kiinteistöpalveluiden ulkoistamiskehitys jatkuu.

YIT Building Systemsin ja YIT Teollisuuden palveluiden tarjoamien investointipalvelujen kysyntää varjostaa hitaan talouskasvun ja teollisuuden käyttöasteiden mataluuden aiheuttama teollisuuden investointien ja meriteollisuuden tilauskannan vähäisyys kaikissa Pohjoismaissa. Muiden muassa viidennen ydinvoimalan ja Fortumin Porvoon jalostamon laajennuksen rakentaminen Suomessa sekä Snöhvit- kaasukentän rakentaminen Norjassa tuo mukanaan lähivuosina merkittäviä rakennus- ja kiinteistöteknisiä töitä sekä teollisuusputkisto- ja sähkötöitä. Teollisuuden kunnossapitoliiketoiminnan näkymät ovat hyvät.

YIT Building Systemsin liikevaihdon kehitystä vuositasolla vakauttaa kunnossapitoliiketoiminnan kasvu. Vuoden 2002 lukujen perusteella kunnossapidon osuus YIT Building Systemsin liikevaihdosta oli noin 40 prosenttia.
Näkymät vuodelle 2003

Vahva tilauskanta ja uuden Building Systems -liiketoiminnan liittäminen konserniin kasvattavat merkittävästi vuoden viimeisen neljänneksen liikevaihtoa. Building Systemsin integraatiokustannukset ja Ruotsin toiminnan saneerauskustannukset heikentävät loppuvuoden tulosta. Koko vuoden tuloksen ennen veroja arvioidaan olevan parempi kuin edellisvuonna. Uuden liiketoiminnan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen. Kaupan takia YIT:n omavaraisuusaste aleni. Tavoitteena on palauttaa omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006.

Julkistus 30.10.2003

Torstaina 30.10. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 10.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.

Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön internet-sivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT- Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ

Reino Hanhinen konsernijohtaja Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi toimitusjohtaja Juhani Pitkäkoski, YIT Building Systems Oy, puh.
020 433 3738, juhani.pitkakoski@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2003 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta liiketoimintaryhmittäin ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2003

YIT:stä markkinajohtaja kiinteistötekniikassa Pohjoismaissa

YIT osti 4.7.2003 allekirjoitetulla sopimuksella ABB:ltä sen talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja tarjoavat Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Ostetun liiketoiminnan liikevaihto vuonna 2002 oli noin 1 130 miljoonaa euroa ja henkilöstön määrä noin 9 100. Yrityskaupan jälkeen YIT:n liikevaihto vuoden 2002 luvuilla laskettuna nousi noin 2 890 miljoonaan euroon ja henkilöstön määrä yli 22 000 henkilöön.

Yrityskauppa on YIT:n strategian mukainen. Yhtiön päästrategiana on kannattava kasvu. Kiinteistötekniikassa ja teollisuuden palveluissa kasvua on haettu pohjoismaisilta markkinoilta.
Kiinteistötekniikka on merkittävä kasvualue kaikissa Pohjoismaissa. Kiinteistötekniikan osuus rakennuskustannuksista sekä kiinteistökannan korjaus- ja kunnossapitotöistä kasvaa edelleen. Automaation ja tietoliikenneteknologian osuus kiinteistöteknisissä laitteissa ja järjestelmissä lisääntyy. YIT on kaupan jälkeen liikevaihdolla mitattuna Pohjoismaiden suurin kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys, jonka toimipaikkaverkko kattaa kaikki Pohjoismaat. Yhteensä YIT:llä on noin 500 toimipistettä Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.

YIT:n ja ostetun Building Systemsin liiketoiminnot ja henkilöstön osaaminen täydentävät toisiaan. Päällekkäistä toimintaa on vähän.
Suomessa ja Ruotsissa YIT:n kiinteistötekniikan vesi- ja lämpötekninen osaaminen täydentyy Building Systemsin sähkö- ja ilmastointiosaamisella. Norjassa ja Tanskassa YIT:lle avautuvat kokonaan uudet markkinat. Yrityskaupan jälkeen konserni voi tarjota asiakkaille entistä parempaa ja kattavampaa palvelua kiinteistön koko elinkaaren aikana.

YIT arvioi saavansa yrityskaupasta synergiaetuja vuosittain noin 10 miljoonaa euroa vuodesta 2004 alkaen. Synergiaedut saavutetaan pääosin hankintatoimessa, hallinnossa ja tietotekniikassa sekä teknologian ja liiketoimintamallien siirrossa entisten ja uusien yksiköiden välillä. Toimenpiteet synergiaetujen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi on käynnistetty heti integraatioprosessin alkuvaiheessa.

Integraatiokustannusten arvioidaan olevan noin 6 miljoonaa euroa vuosina 2003 ja 2004. Integraatiokustannukset muodostuvat pääosin tietotekniikasta, ulkoisen asun muutoksesta ja henkilöstön valmennuksesta.

Integraatioprosessi on edennyt eri maissa suunnitelmien mukaisesti. Lokakuun alussa käynnistettiin toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saattaa ostettu Building Systems - liiketoiminta kannattavaksi myös Ruotsissa vuodesta 2004 alkaen.
Toimenpideohjelman pääkohdat ovat kiinteiden kustannusten alentaminen ja tappiollisten alueiden toiminnan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi. Toimenpiteiden kustannusvaikutus on tänä vuonna noin 10 miljoonaa euroa. Niillä tavoitellaan vuosittain noin 20 miljoonan euron säästöjä, jotka toteutuvat täysimääräisinä vuodesta 2005 alkaen.

Konsernirakenne muuttui yrityskaupan myötä

Kiinteistötekniset palvelut muodostui ostetusta Building Systems - liiketoiminnasta, johon liitettiin Suomen YIT Kiinteistötekniikka ja Ruotsin YIT Calor AB. Vuoden vaihteessa siihen liitetään myös YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy ja YIT Primatel Oy:n kiinteistöverkkoliiketoiminta. Kiinteistötekniset palvelut on konsernin suurin toimiala sekä liikevaihdoltaan että henkilöstöltään. Vuoden 2002 luvuilla laskettuna toimialan liikevaihto on noin 1 520 miljoonaa euroa. Henkilöstön määrä syyskuussa oli 11 970.

Rakentamispalveluista vastaa YIT Rakennus Oy. Teollisuuden investointi- ja kunnossapitopalveluja tarjoavat YIT Industria Oy ja YIT Service Oy. Tietoverkkopalveluja tarjoaa YIT Primatel Oy.

YIT on liikevaihdolla mitattuna kaikilla toimialoillaan markkinajohtaja Suomessa. Ruotsissa YIT on markkinajohtaja teollisuusputkistoissa. Kiinteistöteknisissä palveluissa YIT on johtava yritys Pohjoismaissa.

Liikevaihto kasvoi vakaasti

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuulta nousi 1 435,7 miljoonaan euroon (1-9/2002: 1 258,1 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 14 prosenttia. Kasvu perustuu pääosin orgaaniseen kasvuun. Ostetun Building Systemsin liikevaihto ajalta 29.8. - 30.9.2003 oli noin 80 miljoonaa euroa. Yhden kuukauden lukujen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä koko loppuvuoden liikevaihdosta.

Ostetun Building Systems -liiketoiminnan lukuja ajalta 29.8. - 30.9.2003 ei ole konsolidoitu YIT-konserniin kolmannella neljänneksellä, koska liiketoiminnan siirtoon liittyvät tilintarkastetut taselaskelmat elokuun lopulta eivät ole vielä valmistuneet. Ostetun Building Systems -liiketoiminnan luvut liitetään konserniin vuoden 2003 tilinpäätöksessä, jolloin raportointi tapahtuu uuden toimialajaon mukaisesti. Tätä toimialajakoa noudatetaan myöhemmin myös IAS:n tarkoittamana segmenttijakona.

Kolmannen neljänneksen raportoinnissa noudatetaan osavuosikatsauksen taulukko-osassa entistä konsernirakennetta, jossa toiminta oli jaettuna kolmeen alakonserniin: YIT Rakennus, YIT Installaatiot ja YIT Primatel. YIT Primatel on ollut osa YIT- konsernia 1.6.2002 lähtien.

Liikevaihdon jakautuminen (milj. euroa)

1-9/2003 1-9/2002 Muutos YIT Rakennus 961,4 795,6 21 % YIT Installaatiot 395,7 434,8 -9 % YIT Primatel 93,0 49,3 89 % Muut erät -14,4 -21,6 -33 % YIT-konserni yhteensä 1 435,7 1 258,1 14 %

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 324,5 miljoonaan euroon (286,2 Me), mikä oli 23 prosenttia (23 %) koko liikevaihdosta. Konsernin kansainvälisen liiketoiminnan osuus oli 291,5 miljoonaa euroa (274,3 Me) eli 20 prosenttia (22 %) koko liikevaihdosta.

Tulos ennen satunnaiseriä 75 miljoonaa euroa

Katsauskauden liikevoitto nousi 85,8 miljoonaan euroon (65,0 Me).
Liikevoittoprosentti oli 6,0 (5,2 %). Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa.
YIT luopui strategiansa mukaisesti tiivistysmateriaalien ja lämmöneristeiden teollisesta tuotannosta ja myi kesäkuussa Makroflex-yhtiöt ja Makroflex-tavaramerkin. Liikevoittoa pienentää 5,7 miljoonan euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa antaman päätöksen perusteella SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöistä. YIT on valittanut päätöksestä.

Liikevoiton jakautuminen (milj. euroa) 1-9/2003 1-9/2002 Muutos YIT Rakennus 78,9 49,5 59 % YIT Installaatiot 7,3 15,9 -54 % YIT Primatel 6,2 5,6 11 % Muut erät -6,6 -6,0 10 % YIT-konserni yhteensä 85,8 65,0 32 %

Yrityskaupan arvioidaan vaikuttavan positiivisesti osakekohtaiseen tulokseen

Osakekohtainen tulos oli 1,72 euroa (0,94 e; ilman em. jälkiveroa 1,32 e). Building Systems -yrityskaupan vaikutuksen osakekohtaiseen tulokseen arvioidaan olevan positiivinen vuodesta 2004 alkaen. YIT:n strategisena tavoitetasona on jakaa osinkona 30 - 50 prosenttia osakekohtaisesta tuloksesta verojen ja vähemmistöosuuden jälkeen.

YIT rahoitti Building Systems -yrityskaupan lainarahoituksella.
Kaupan seurauksena yhtiön omavaraisuusaste aleni 33,2 prosenttiin (38,0 %). Omavaraisuusaste alenee vielä vuoden lopussa, kun ostetun Building Systemsin tase liitetään konsernitaseeseen. YIT:n tavoitteena on palauttaa omavaraisuusaste strategiselle 40 prosentin tavoitetasolle viimeistään vuonna 2006.

Tilauskanta nousi 1,4 miljardiin euroon

Tilauskanta uuden toimialajaon mukaan (milj. euroa)

9/2003 9/2002 Muutos Kiinteistötekniset palvelut 419,9 122,4 243 % Rakentamispalvelut 868,7 613,6 42 % Teollisuuden palvelut 62,6 80,3 -22 % Tietoverkkopalvelut 65,3 37,3 75 % YIT-konserni yhteensä 1 416,5 853,6 66 %

Konsernin rahoitusasema säilyi edelleen hyvänä

Hyvä liiketoiminnan kassavirta kauden aikana sekä Makroflexin ja omien osakkeiden myynnistä saadut tulot pienensivät Building Systems -yrityskaupan vaikutusta konsernin rahoitusasemaan.
Rahoitusasema säilyi edelleen hyvänä. Katsauskauden päättymisen jälkeen valtaosa käteiskauppahinnan maksua varten nostetusta lyhytaikaisesta lainasta konvertoitiin pitkäaikaiseksi kahdella 50 miljoonan euron suuruisella joukkovelkakirjalainalla.

Korolliset luotot kauden lopussa olivat 281,8 miljoonaa euroa (162,4) ja nettovelat 246,9 miljoonaa euroa (140,0 Me).
Nettorahoituskulut olivat 10,4 miljoonaa euroa (9,1 Me) eli 0,7 prosenttia (0,7 %) liikevaihdosta. Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 34,9 miljoonaa euroa (22,4 Me).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 180,5 miljoonaa euroa (114,0 Me).
Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 3,7 miljoonan euron (3,6 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 56 prosenttia (73 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 34 prosenttia (61 %).

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 323,9 miljoonaa euroa (1 000,4 Me). Ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta maksettu kauppahinta sisältyy aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Taseen kasvuun vaikuttivat myös katsauskaudella tehdyt tonttiostot ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-syyskuussa olivat 187,6 miljoonaa euroa (57,4 Me) eli 13,1 prosenttia (4,6 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 5,4 miljoonaa euroa (6,0 Me) ja tietotekniikkaan 3,2 miljoonaa euroa (4,2 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,5 miljoonaa euroa (0,8 Me).
Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 178,5 miljoonaa euroa (46,4 Me). Summa sisältää myös ostettujen Building Systems -liiketoimintojen kauppahinnat.

Building Systems -liiketoimintojen osto toteutettiin liiketoimintakauppoina Suomessa, Norjassa, Tanskassa, Virossa ja Latviassa. Ruotsissa, Venäjällä ja Liettuassa ostettiin paikallisten yhtiöiden koko osakekanta. Liiketoimintakaupoista syntyi vähennyskelpoista liikearvoa noin 180 miljoonaa euroa.
Liikearvo poistetaan 10 vuodessa lukuun ottamatta Tanskaa, jossa käytetään 7 vuoden poistoaikaa.

Henkilöstön määrä kasvoi edellisvuotisesta runsaat 70 prosenttia

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 13 846 (11 743) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstöä oli 22 144 (12 960).
Kasvua oli vuodessa runsaat 70 prosenttia. Pääosa kasvusta johtui Building Systems -yrityskaupasta. 45 prosenttia (22 %) konsernin henkilöstöstä työskentelee nyt muualla kuin Suomessa.

Henkilöstö toimialoittain 30.9.2003 Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Kiinteistötekniset palvelut 11 970 54 % Rakentamispalvelut 5 259 24 % Teollisuuden palvelut 3 202 14 % Tietoverkkopalvelut 1 441 7 % Konsernipalvelut 272 1 % YIT-konserni yhteensä 22 144 100 %

Henkilöstö maittain 30.9.2003 Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Suomi 12 220 55 % Ruotsi 4 395 20 % Norja 2 730 12 % Baltian maat 1 203 6 % Tanska 976 4 % Venäjä 620 3 % YIT-konserni yhteensä 22 144 100 %

Kurssi nousi ja osakevaihto kasvoi merkittävästi

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 59 492 670 euroa ja liikkeeseen laskettujen osakkeiden lukumäärä 29 746 335 kappaletta. Vuoden 1998 optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 8.5.2003 yhteensä 5 200 eurolla, 26.6.2003 yhteensä 115 502 eurolla ja 21.8.2003 yhteensä 622 320 eurolla. Kauden lopussa osakepääoma oli 60 235 692 euroa ja osakkeiden määrä 30 117 846 kappaletta.

Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 18,53 euroa (16,46 e).
Kauden ylin kurssi oli 22,75 euroa (19,65 e) ja alin 14,01 euroa (13,20 e). Päätöskurssi oli 22,00 euroa (15,39 e). Katsauskauden aikana YIT:n osakkeen kurssikehitys on ollut selvästi Helsingin Pörssin yleistä kurssikehitystä parempi. YIT:n päätöskurssi on noussut 31 prosenttia (vuoden 2002 lopussa 16,79 e). Samana aikana HEXin portfolioindeksi on noussut 4,95 prosenttia ja yleisindeksi laskenut 2,92 prosenttia.

YIT:n osakkeen vaihto on kasvanut merkittävästi edellisvuodesta.
Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 187,6 miljoonaa euroa (119,9 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 10 122 933 (7 281 606) kappaletta. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 48 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 662,6 miljoonaan euroon (447,4 Me).

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 288 080 kappaleella vuoden 1998 A optio-oikeuksia keskihintaan 7,48 euroa/kappale ja 541 930 kappaleella B optio-oikeuksia keskihintaan 6,65 euroa/kappale. A optio-oikeuksien perusteella merkittiin kauden aikana osakkeita yhteensä 101 430 kappaletta ja B optio-oikeuksien perusteella 270 081 kappaletta.

Hallituksella ei ollut katsauskauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirjalainojen tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Omat osakkeet myytiin osana Building Systems -yrityskaupan rahoitusjärjestelyjä

YIT-Yhtymä Oyj:llä oli hallussaan vuoden 2003 alussa omia osakkeita yhteensä 567 500 kappaletta, mikä vastasi 1,9 prosenttia yhtiön koko osake- ja äänimäärästä. Osakkeet oli hankittu Helsingin Pörssistä edellisten vuosien yhtiökokousten päätösten perusteella keskihintaan 12,64 euroa/kappale. Osakkeiden yhteenlaskettu nimellisarvo oli 1 135 000 euroa.

Yhtiökokouksen 13.3.2003 antaman valtuutuksen perusteella YIT:n hallitus päätti 29.8.2003 luovuttaa myytäväksi enintään 567 500 yhtiön hallussa olevaa omaa osaketta osana Building Systems - yrityskaupan rahoitusjärjestelyjä. Kaikki 567 500 osaketta myytiin 5.9.2003 Helsingin Pörssin välityksellä 22,00 euron kappalehintaan. Kaupan kokonaishinta oli 12 485 000 euroa.
Tytäryhtiöt eivät omistaneet kauden aikana emoyhtiön osakkeita.

Osakkeenomistajien määrä kasvussa

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 3 271 (2 969) ja sen päättyessä 3 997 (3 040). Kolmannella neljänneksellä omistajien määrä kasvoi 457:llä. Heistä 354 oli yksityissijoittajia.

Kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 22,1 prosenttia (15,0 %) ja sen päättyessä 20,1 prosenttia (21,2 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 3,6 prosenttia (2,7 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 23,7 prosenttia (23,9 %) yhtiön koko osakemäärästä.

Pohjola-Yhtymä Oyj ilmoitti 21.8.2003, että sen konsernin omistusosuus YIT:stä on laskenut alle 5 prosentin.

Markkinatilanne jatkuu vakaana YIT:n päätoimialoilla

Suomi

Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa syyskuun 2003 suhdannekatsauksessaan Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 1,4 prosenttia vuonna 2003, kun kasvu vuonna 2002 oli 2,2 prosenttia.
Vuodelle 2004 ETLA ennustaa 2,4 prosentin BKT:n kasvua. Palkkoja ja työehtoja koskeva kaksivuotinen tulopoliittinen sopimus ja ostovoiman kasvu ovat pitäneet kotitalouksien luottamuksen taloutensa kehitykseen vakaana. Yksityinen kulutus lisääntyy kotitalouksien ostovoiman kasvun seurauksena tänä ja ensi vuonna 1,4 ja 1,0 prosenttia. Tänä vuonna kansantalouden investoinnit kasvavat 0,4 prosenttia ja ensi vuonna 2,2 prosenttia. Viennin kasvu jää tänä vuonna 0,9 prosenttiin ja nopeutuu vuoden 2004 aikana 2,5 prosenttiin.

ETLA arvioi Suomen BKT:n kasvavan vuoteen 2006 asti keskimäärin 2,8 prosenttia vuodessa ja teollisuustuotannon 3,3 prosenttia vuodessa. Yksityisten palvelualojen tuotanto kasvaa 3,5 prosenttia, mutta julkisen sektorin kasvu jää 1,2 prosenttiin vuodessa. Rakentaminen lisääntyy vuoteen 2006 asti keskimäärin 2,6 prosenttia vuodessa.

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä kasvukeskuksissa.
Asuntotuotannon ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Rakennusteollisuus RT ry ja valtiovarainministeriön suhdanneryhmä arvioivat lokakuun suhdannekatsauksissaan rakentamisen hieman vähenevän tänä vuonna ja kääntyvän ensi vuonna lievään kasvuun. Maaliskuisen suhdannekatsauksen mukaan Suomen rakennusmarkkinat pysyvät tänä ja ensi vuonna vakaina. ETLA arvioi rakennusinvestointien vähenevän tänä vuonna 1,6 ja kasvavan ensi vuonna 1,4 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät Suomessa ETLAn arvion mukaan vuonna 2003 noin 5 prosenttia ja vuonna 2004 noin 3 prosenttia.

Tyhjien teollisuus- ja liikerakennusten määrä Suomen kasvukeskuksissa on tällä hetkellä huomattavasti normaalitasoa alhaisempi. Sen sijaan toimistorakennusten vajaakäyttöaste on useissa kasvukeskuksissa noussut yli viiden prosentin.
Toimistorakennusten aloituksia vähennettiin voimakkaasti vuoden 2001 toisella vuosipuoliskolla, joten tarjonta normalisoituu jo tämän vuoden lopulla. Kulutuksen ja palvelujen kasvu aiheuttaa edelleen julkisten ja kaupallisten palvelurakennusten lisärakentamistarvetta. Julkisten rakennusten rakennusluvat ovat kuitenkin vähenemässä kuntien kireän talouden takia.

Jo pitkään jatkunut muuttoliike ylläpitää edelleen asuntokysyntää Suomen kasvukeskuksissa. Vuonna 2002 vaihtoi 277 000 henkeä asuinkuntaa. Muuttajien määrä oli yli viisi prosenttia Suomen väkiluvusta. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 213 700 henkilöä vaihtoi asuinkuntaa kuluvan vuoden tammi - syyskuun aikana. Määrällisesti eniten muuttovoittoa saivat Pirkanmaan, Uudenmaan ja Kanta-Hämeen maakunnat. Muuttajat ovat pääosin nuorta väestöä, joten näiden alueiden väkiluku kasvaa myös syntyvyyden lisääntymisen takia. Koska asuntokanta on jo täyskäytössä, tarvitaan lisärakentamista.

Asuntokauppa on jatkunut vilkkaana vuoden 2003 aikana.
Edellytykset asuntojen kysynnän jatkumiselle ovat hyvät. Kysyntää tukee EMU-alueen suhteellisen vakaa ja matala korkotaso sekä kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu. Viime vuonna Suomessa aloitettiin yhteensä 28 200 asunnon rakentaminen. Tänä vuonna aloitusmäärä nousee RT:n ennusteen mukaan 30 000 ja ensi vuonna 31 000 asuntoon.

Maa- ja vesirakennustuotanto lisääntyy valtiovarainministeriön ennusteen mukaan tänä ja ensi vuonna 2,5 prosenttia. Maa- ja vesirakennusinvestoinnit vilkastuvat edelleen. Vuosaaren sataman, Kehä III:n, Lahden oikoradan, Turun moottoritien ja uuden ydinvoimalaitoksen vaatimat infrastruktuuri-investoinnit lisäävät rakennustuotantoa useiden lähivuosien aikana. Suomen viidennen ydinvoimalan rakentaminen tuo mukanaan merkittäviä rakennus- ja kiinteistöteknisiä töitä sekä teollisuusputkisto- ja sähkötöitä.
Reaktorirakennuksen lisäksi hanke sisältää mm. turbiinilaitoksen rakentamisen. Pohjoismaisen YIT Building Systemsin osaaminen ja kapasiteetti sopivat voimalaitoksen sähköistyksen, prosessiputkistojen ja säiliöiden valmistamiseen ja asentamiseen.
Voimalaitosten korkeapaineputkistojärjestelmien suunnittelussa, tuottamisessa, asentamisessa ja kunnossapidossa YIT on markkinajohtaja Pohjoismaissa. Kiinteistöihin liittyvän normaalin kiinteistötekniikan lisäksi hankkeessa asennetaan erilaisten laitetilojen ilmanvaihto-, jäähdytys-, palohälytys- ja palosammutusjärjestelmiä.

Ydinvoimalaitoksen markkinapotentiaali on YIT:n kannalta 700 - 800 miljoonaa euroa. Se painottuu putkistotoimituksiin, LVIS- ja automaatiojärjestelmiin sekä rakentamiseen.

Kone- ja laiteinvestoinnit supistuvat tänä vuonna ETLAn arvion mukaan 5 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia. Tulevalla viisivuotiskaudella kone- ja laiteinvestointien määrä kasvaa 2 prosenttia vuodessa. Jakson lopulla ydinvoimalan asennustyöt kasvattavat investointimäärää merkittävästi. Suomen teollisuuden investoinnit vähenivät Teollisuuden ja Työnantajien (TT) investointitiedustelun mukaan viime vuonna 18,1 prosenttia ja supistuvat tänä vuonna 7,0 prosenttia.

Uuden Building Systems -liiketoiminnan näkymät

Euroconstructin kesäkuun raportin mukaan Pohjoismaiden rakennusmarkkinoiden koko oli 75 miljardia euroa eli 7,5 prosenttia koko Länsi-Euroopan rakennusmarkkinoista. Siihen sisältyivät myös kiinteistötekniikan uudisrakennus- ja korjausmarkkinat. Väestö- ja varallisuuseroista huolimatta rakennusmarkkinat olivat vuonna 2002 eri Pohjoismaissa likimäärin yhtä suuret. Korjaus- ja kunnossapitomarkkinat olivat 29 miljardia euroa. Asuntojen uudisrakentamisen arvo oli 12,2 miljardia euroa, muiden talonrakennustöiden arvo 16,1 miljardia euroa sekä maa- ja vesirakentamisen arvo 17,5 miljardia euroa.

Kiinteistötekniikan kysyntä kasvaa vuosina 2004 ja 2005 asuntorakentamisessa ja korjaustoiminnassa ja vähenee muissa rakennustyypeissä. Kiinteistönhoidon arvo kehittyy vakaasti.
Kasvua syntyy uusista käyttäjäpalveluista. Kiinteistöpalveluiden ulkoistamiskehitys jatkuu.

Ruotsi

Ruotsin BKT kasvaa Konjunkturinstitutin elokuun katsauksen mukaan tänä vuonna 1,3 prosenttia, 2,5 prosenttia ensi ja 2,7 prosenttia seuraavana vuonna. Tavaroiden ja palvelujen vienti kasvaa tänä vuonna jo 3,8 prosenttia sekä 6,5 ja 7,1 prosenttia vuosina 2004 ja 2005. Kotitalouksien kulutuksen arvioidaan vilkastuvan syksyllä siten, että tänä vuonna kasvuksi tulee 2 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 3,3 ja 2,8 prosenttia.

YIT:n Ruotsin liiketoimintojen potentiaaliset markkinat perustuvat pääosin talonrakennustuotannon ja talojen kunnossapidon sekä teollisuuden investointien kehitykseen. Sveriges Byggindustrier ennusti lokakuussa Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän sekä tänä että ensi vuonna 2 prosenttia. Euroconstruct sen sijaan ennusti kesäkuussa Ruotsin talonrakennustuotannon vähentyvän tänä vuonna 0,2 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,2 ja 2 prosenttia. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu kompensoi uudisrakentamisen vähentymisen vaikutusta kiinteistötekniikkamarkkinoihin. Konjunkturinstitutet arvioi kesäkuussa Ruotsin kiinteiden investointien vähenevän tänä vuonna 1,4 prosenttia ja kasvavan kahtena seuraavana vuonna 3,1 ja 7 prosenttia.

Norja

Norjan tilastokeskus SSB arvioi kesäkuussa BKT:n kasvavan tänä vuonna 0,4 prosenttia ja vuosina 2004 ja 2005 2,9 ja 1,9 prosenttia. Talouden kasvua tukevat viimeaikaiset korkojen laskut.
Manner-Norjan investoinnit vähenevät SSB:n mukaan tänä ja ensi vuonna 2,9 ja 1,9 prosenttia, mutta kääntyvät 7 prosentin kasvuun vuonna 2005. Snöhvit-kaasukentällä on meneillään tämän hetken suurin off shore -investointi.

Tanska

Tanskan rakennustyönantajaliitto Dansk Byggeri arvioi tämän ja ensi vuoden näkymät vakaiksi. Rakentaminen vähenee kumpanakin vuonna yhden prosentin. Asuntotuotanto kasvaa tänä vuonna yli 2 000 asunnolla 21 400 asuntoon. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen sen sijaan vähenee 7 - 8 prosenttia. Korjausrakentaminen säilyy vakaana. Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille.

Baltia ja Venäjä

YIT Rakennuksen kansainvälistymisstrategia perustuu paikallisten tytäryhtiöiden toimintaan Baltian maissa ja Venäjällä. Näissä maissa sekä BKT:n että rakentamisen kasvu on useita prosenttiyksikköjä nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Investointeja vilkastuttaa jo nyt Baltian maiden valmistautuminen toukokuun alussa 2004 toteutuvaan EU-jäsenyyteen. Infrastruktuuri- ja toimitilarakentamisen lisäksi myös vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä on vahvistunut Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa. YIT:n tilauskanta on kasvanut alueella nopeasti kansainväliseen rahoitukseen perustuvien hankkeiden ja asuntotuotannon käynnistämisen ansiosta.

Baltian maiden yhteenlaskettu BKT oli noin 30 miljardia euroa vuonna 2002. Kasvua oli 6 prosenttia. Euroconstruct arvioi kesäkuussa kasvun jatkuvan keskimäärin 5 - 7 prosenttia vuosina 2004 ja 2005. Rakennustuotannon arvo oli noin 3,5 miljardia euroa.

Viron BKT kasvoi viime vuonna 6,0 prosenttia ja oli yhteensä 6,5 miljardia euroa. Nordea arvioi syyskuussa tämän vuoden kasvun yltävän 4,8 prosenttiin ja jatkuvan 5 - 6 prosentin vauhdilla kahtena seuraavana vuonna. VTT arvioi rakennusmarkkinoiden kooksi vuonna 2002 noin 1,35 miljardia euroa. Viron tilastokeskuksen mukaan viime vuonna valmistui noin 1 100 asuntoa ja muu talonrakentaminen kasvoi noin 30 prosenttia.

Latvian BKT kasvoi viime vuonna 6,1 prosenttia ja oli yhteensä 8,9 miljardia euroa. Nordea arvioi tämän vuoden kasvuksi 6,5 prosenttia ja kahden seuraavan vuoden kasvuksi 6 prosenttia.
Rakentamisen arvo kasvoi yli 10 prosenttia noin 1 miljardiin euroon. Euroconstruct ennustaa saman kasvuvauhdin jatkuvan kahtena seuraavana vuonna. Latvian tilastokeskuksen mukaan asuntotuotanto kasvoi viime vuonna vain 0,5 prosenttia. Valmistuneiden asuntojen määrä jäi siten alle tuhannen.

Liettuan BKT kasvoi viime vuonna 6,7 prosenttia ja oli yhteensä 14,2 miljardia euroa. BKT:n kasvun arvioidaan jatkuvan tänä vuonna 6,2 prosentin ja kahden seuraavan vuoden aikana 6,8 ja 6 prosentin vauhtia. VTT arvioi rakentamisen arvoksi 1,3 miljardia euroa vuonna 2002. Liettuan Tilastokeskuksen mukaan asuntoja valmistui lähes 4 200 eli 700 asuntoa enemmän kuin vuonna 2001.

Venäjän BKT kasvoi Nordean mukaan viime vuonna 4,3 prosenttia.
Tämän vuoden kasvuarvio on 5,7 prosenttia ja kahdelle seuraavalle vuodelle 5 ja 4,5 prosenttia. Investoinnit kasvavat BKT:tä nopeammin noin 6 - 8 prosentin vauhdilla. Poliittinen vakaus ja korkea öljyn hinta on tukenut kansantalouden kehitystä.
Keskiluokan vaurastuminen on lisännyt asuntojen kysyntää suurkaupungeissa. YIT:n rakentamisen painopiste Venäjällä on Pietarin alueella.

Strategiassa painotus kassavirtaan ja kustannustehokkuuteen

YIT:n päästrategia on edelleen kannattava kasvu. Lähiajan erityisiä painopistealueita strategiassa ovat kassavirta ja kustannustehokkuus. Kasvutavoite Building Systems -yrityskaupan jälkeen on 5 - 10 prosenttia vuodessa. YIT tähtää markkinoita nopeampaan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan pidentämällä määrätietoisesti palveluketjuaan investointihankkeiden koko elinkaarelle suunnittelusta ja toteutuksesta huoltoon ja ylläpitoon sekä käytön aikaisiin palveluihin.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
YIT-Yhtymän toimialarakenne mahdollistaa sisällöltään ja laajuudeltaan vaihtelevien investointi- ja ylläpitopalvelujen tarjoamisen teollisuus-, energia-, kiinteistö- ja tietoliikennesektoreiden asiakkaille. Strategisia kasvualueita ovat Pohjoismaiden kiinteistötekniikan ja teollisuuden investointi- ja kunnossapitomarkkinat, kiinteistöpalvelut ja tietoverkkopalvelut sekä Baltian ja Venäjän rakennusmarkkinat. YIT on johdonmukaisesti toteuttanut strategiaansa. Viimeaikaisia merkittäviä askeleita ovat YIT Calor AB:n osto vuonna 2001, YIT Primatelin liittäminen konserniin kesäkuun alussa 2002 ja pohjoismaisen Building Systems -liiketoiminnan hankinta tänä vuonna.

Toimialojen tuloskehitys

Kiinteistötekniset palvelut (YIT Building Systems)

Kiinteistötekniset palvelut -toimiala syntyi, kun ostettuun Building Systems -liiketoimintaan liitettiin YIT Calor AB Ruotsissa ja YIT:n Kiinteistötekniikka-liiketoimintaryhmä Suomessa. Toimiala jakaantuu Ruotsin, Suomen, Norjan ja Tanskan toimintoihin. Suomen toiminnot sisältävät myös Baltian maiden ja Venäjän toiminnot.

Ostetun Building Systemsin liikevaihto ajalta 29.8. - 30.9.2003 oli noin 80 miljoonaa euroa. Yhden kuukauden lukujen perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä koko loppuvuoden liikevaihdosta.
Ostetun Building Systems -liiketoiminnan lukuja ajalta 29.8. - 30.9.2003 ei ole konsolidoitu YIT-konserniin kolmannella neljänneksellä, koska liiketoiminnan siirtoon liittyvät tilintarkastetut taselaskelmat elokuun lopulta eivät ole vielä valmistuneet. Luvut raportoidaan vuoden 2003 tilinpäätöksen yhteydessä. Integraatiokustannuksista ja Ruotsin toiminnan saneerauskustannuksista johtuen toimialan tuloksen ajalta 29.8. - 31.12.2003 arvioidaan olevan tappiollinen.

YIT Calor AB:n ja YIT Kiinteistötekniikan liiketoiminnan luvut kolmannelta neljännekseltä sisältyvät taulukko-osassa YIT Installaatioiden lukuihin. Uuden toimialan tilauskanta syyskuun lopussa oli 419,9 miljoonaa euroa. Ostetun Building Systems - liiketoiminnan tilauskanta siitä oli 266,3 miljoonaa euroa.

YIT Building Systems tarjoaa asiakkailleen erilaisia kiinteistötekniikan asennus- ja ylläpitopalveluja, teollisuuden palveluja sekä tietoverkkopalveluja. Kiinteistötekniikassa YIT Building Systems on taloteknisten palvelujen ja järjestelmien kokonaistoimittaja ja ylläpitopalvelujen tuottaja kiinteistön koko elinkaarelle. Sen tarjoamat kiinteistöpalvelut sisältävät kiinteistöjen huollon ja ylläpidon sekä toimitilapalvelut.
Teollisuuden palvelut koskevat pääosin sähkö-, ilmanvaihto- ja automaatioasennuksia ja niihin liittyviä palveluja. Tietoverkkojen osalta YIT Building Systems tarjoaa muissa Pohjoismaissa samankaltaisia palveluita kuin YIT Primatel tarjoaa Suomessa.
Building Systemsin liikevaihdosta noin 40 prosenttia tulee ylläpitoluonteisista palveluista.

Kiinteistöteknisten palveluiden asiakkaita ovat rakentajat, ammattimaiset kiinteistöjen omistajat, julkisyhteisöt sekä kauppa ja teollisuus. Sekä kiinteistöjen omistajat, julkisyhteisöt että teollisuus ulkoistavat palveluja enenevässä määrin, mikä tarjoaa YIT:lle uusia mahdollisuuksia. Samalla myös pitkäaikaiset kumppanuudet yleistyvät. Julkishallinnossa yleistyvät myös Public Private Partnership -tyyppiset ratkaisut. Niiden osalta YIT tiivistää konsernin sisäistä yhteistyötä ja levittää kehitettäviä malleja kaikkiin Pohjoismaihin ja Baltiaan.

Integraatio käynnistynyt suunnitelmien mukaisesti

Integraatio on lähtenyt eri maissa käyntiin suunnitelmien mukaisesti. Aluksi varmistettiin perustoimintojen häiriötön jatkuminen liiketoimintojen siirtyessä 29.8.2003. Jokaisessa maassa toimivat integraatiotiimit, joiden tehtävänä on huolehtia yhdistymisen vaatimista toimenpiteistä omalla vastuualueellaan (esim. asiakkaat, markkinointi, toimittajat, IT, talous, henkilöstöhallinto, toimitilat ja viestintä). Integraatio pyritään saamaan päätökseen pääosin ensi vuoden alkupuolella.

Integraation merkittävimpiä osa-alueita on henkilöstön perehdyttäminen ja mukaanotto. Kaikki Building Systemsin työntekijät osallistuvat päivän mittaiseen tilaisuuteen, jossa käydään läpi YIT:n yhteistä arvomaailmaa, toiminnan ja osaamisen kehittämiseen liittyviä asioita sekä henkilöstöasioita.
Esimerkiksi Suomessa käynnistyi syyskuun loppupuolella YIT-päivien kiertue, joka koostuu 21 henkilöstötilaisuudesta ympäri maata.

Toimenpiteet synergiaetujen tunnistamiseksi ja hyödyntämiseksi käynnistettiin heti integraatioprosessin alkuvaiheessa. Osassa tukipalveluja on jo pystytty saamaan aikaan merkittäviä säästöjä kasvaneiden volyymien johdosta. Hankintojen synergiamahdollisuuksien etsiminen on käynnistetty ja neuvottelut toimittajien kanssa ovat alkamassa.

Tapaamisissa eri toimialojen paikallisen johdon kesken on käsitelty mahdollisia liiketoiminnan synergioita. Yksiköt pyrkivät löytämään alueellisia yhteistyömahdollisuuksia ja synnyttämään parhaita käytäntöjä. Samalla käynnistetään alueen yhteisten toimitilamahdollisuuksien kartoitus.

Toimenpiteet Ruotsin Building Systemsin kannattavuuden parantamiseksi käynnistettiin

Ruotsissa käynnistettiin lokakuun alussa toimenpideohjelma, jonka tavoitteena on saattaa ostettu Building Systems -liiketoiminta kannattavaksi myös Ruotsissa vuodesta 2004 alkaen.
Toimenpideohjelman pääkohtia ovat kiinteiden kustannusten alentaminen ja tappiollisten alueiden toiminnan sopeuttaminen kysyntää vastaavaksi.

Building Systemsin markkinat ovat heikentyneet Ruotsissa ja kysyntä on vähentynyt useilla paikkakunnilla. Tästä johtuen Building Systemsin useiden tappiollisten alueiden toimintaa täytyy sopeuttaa kysyntää vastaavaksi. Kiinteiden kustannusten alentaminen kohdistuu pääosin toimihenkilöihin, toimitilojen vuokrakustannuksiin sekä hallinnollisiin ja IT-järjestelmiin.

Toimenpideohjelma koskee yhteensä noin 400 henkilöä. Toiminnan sopeuttamisesta aiheutuvat kustannukset, arviolta 10 miljoonaa euroa, kohdistuvat pääasiassa tälle vuodelle. Toimenpiteillä pyritään aikaansaamaan kustannussäästöjä yhteensä noin 20 miljoonaa euroa vuodessa. Toimenpiteet alkavat vaikuttaa ensi vuodesta lähtien ja vaikutukset toteutuvat täysimääräisinä vuonna 2005. Tavoitteena on saada toiminta takaisin kannattavalle kasvu- uralle. Tämä toimenpideohjelma ei koske YIT:n ruotsalaista tytäryhtiötä YIT Calor AB:tä.

Rakentamispalvelut

Rakentamispalvelut-toimiala vastaa rakenteeltaan entistä YIT Rakennus -alakonsernia. Rakentamispalveluiden liikevaihto tammi- syyskuussa kasvoi 21 prosenttia edellisestä vuodesta ja nousi 961,4 miljoonaan euroon (795,6 Me). Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta oli 137,1 miljoonaa euroa (114,4 Me). Liikevoitto kasvoi 59 prosenttia ja nousi 78,9 miljoonaan euroon (49,5 Me).
Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa. Liikevoittoa pienentää 5,7 miljoonan euron suuruisen tappion kirjaus SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön saneerausta koskevassa kiistassa.

Tilauskanta oli 42 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 868,7 miljoonaan euroon (613,6 Me). Kansainvälisen toiminnan osuus tilauskannasta oli 23 prosenttia eli 197,0 miljoonaa euroa

(143,1 Me).

Talonrakennuksen liikevaihto oli kolmanneksen edellisvuotista suurempi ja nousi 603,9 miljoonaan euroon (451,0 Me).
Talonrakennus vastaa konsernin asuntorakentamisesta Suomessa.
Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sen toimialaan kuuluu myös muu talonrakentaminen. Noin 85 prosenttia liikevaihdosta tuli asuntorakentamisesta. 43,3 miljoonan euron (36,8 Me) liikevoitto oli 18 prosenttia parempi kuin vuotta aiemmin. Tilauskanta kauden lopussa oli kolmanneksen suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 365,4 miljoonaan euroon (273,8 Me).

Asuntokauppa jatkui vilkkaana pääkaupunkiseudulla ja muissa kasvukeskuksissa. Omistusasuntojen kysynnän vilkkauteen vaikutti muuttoliikkeen ohella ennätyksellisen alhainen korkotaso, kotitalouksien kasvanut tulotaso ja kuluttajien usko oman taloutensa positiiviseen kehittymiseen.

Tuotanto painottui entistä enemmän vapaarahoitteisiin omistusasuntoihin. Katsauskaudella käynnistettiin yhteensä 2 509 (1-9/2002: 2 006) asunnon rakentaminen. Niistä 2 227 (1 212) oli vapaarahoitteista tuotantoa. YIT:n tavoitteena on nostaa vapaarahoitteisten asuntojen aloitusmäärä tänä vuonna noin 2 800 asuntoon, kun viime vuonna aloituksia oli noin 2 200. Kauden aikana valmistui 2 309 (2 488) asuntoa, joista 1 444 (964) oli vapaarahoitteista tuotantoa. Kauden lopussa rakenteilla oli yhteensä 3 534 (2 746) asuntoa, joista 2 977 (1 734) oli vapaarahoitteisia. Myymättömiä valmiita asuntoja oli 119 kappaletta.

YIT panostaa uusien korkeatasoisten asuntoalueiden suunnitteluun ja rakentamiseen. Naantalin kaupunki ja YIT aloittivat katsauskaudella Naantalin keskustan itäpuolelle rakennettavan uuden Kuparinrannan kaupunginosan suunnittelu- ja kaavoitustyöt.
Laajuudeltaan 70 hehtaarin alueelle tulee noin 500 asuntoa.
Ensimmäisten asuntojen on määrä valmistua vuonna 2005.

Hista Maatalousyhtymä ja YIT allekirjoittivat elokuussa sopimuksen Espoossa sijaitsevan Histan kartanon ja sitä ympäröivän noin 500 hehtaarin laajuisen alueen kehittämisestä. Alueelle tulevan asuinalueen suunnittelussa hyödynnetään uutta yhdyskuntarakentamisen mallia.

Kiinteistöpalveluiden 135,5 miljoonan euron (147,0 Me) liikevaihto oli 8 prosenttia edellisvuotista pienempi. Liikevoitto oli 4,7 miljoonaa euroa (9,7 Me). Tulokseen on kirjattu 5,7 miljoonaa euroa tappiota Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa SOK:n pääkonttorikiinteistön saneerausta koskevassa kiistassa antaman päätöksen perusteella. YIT on valittanut päätöksestä. Tilauskanta kauden lopussa oli runsaan kolmanneksen edellisvuotista suurempi ja nousi 192,8 miljoonaan euroon (138,7 Me).

Kiinteistöpalvelut tarjoaa asiakkailleen työympäristöratkaisuja ja sijoituskiinteistöjä sekä toimitila-, korjausrakentamis- ja projektinjohtopalveluja pääkaupunkiseudulla, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä. Kiinteistöjohtamis- ja kiinteistönhoitopalveluja se tarjoaa maanlaajuisesti.

YIT, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Nordisk Renting Oy allekirjoittivat syyskuussa sopimuskokonaisuuden, jonka mukaan YIT rakentaa Laurean tarpeisiin uudet tilat Vantaan Tikkurilaan.
Nordisk Renting toimii hankkeessa sijoittajana ja vuokraa omistamansa tilat Laurealle 30 vuodeksi. Hankkeen kokonaisarvo on 32 miljoonaa euroa.

YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy ja Kunta-asunnot Oy allekirjoittivat syyskuussa sopimuksen, jonka mukaan YIT huolehtii Kunta-asuntojen omistamien kiinteistöjen taloushallintopalveluista ensi vuoden alusta lähtien. Sopimuksen piiriin kuuluu yli 6 000 eri puolilla Suomea sijaitsevaa asuntoa.

Infrapalveluiden 85,6 miljoonan euron (84,4 Me) liikevaihto oli hieman suurempi kuin edellisenä vuonna. 1,9 miljoonan euron (3,4 Me) liikevoitto jäi edellisvuotista pienemmäksi. Tilauskanta kauden lopussa oli merkittävästi edellisvuotista suurempi ja nousi 113,5 miljoonaa euroon (58,0 Me).

Infrapalvelut tarjoaa infrastruktuurin rakentamis- ja kunnossapitopalveluja. Katsauskaudella saatiin useita suuria infrarakentamisen urakoita. Muun muassa Kerava-Lahti oikoradan pisin silta Keravan Kytömaalle ja mittava paalutusurakka Mäntsälään, Vuosaaren sataman ratapihan louhintaurakka, Mussalon konttiterminaalin laajennus Kotkan Satama Oy:lle ja Kilpilahden öljynjalostamoinvestointiin liittyvä louhintaurakka Fortum Oyj:lle nostivat Infrapalveluiden tilauskannan ennätystasolle.

Kunnossapidossa YIT voitti Oulunsalon kunnan infrastruktuurin hoidon kokonaissopimuksen jo toistamiseen, tällä kertaa neljäksi vuodeksi. Oulun kaupungin alue Rajakylä-Pateniemi-Herukka ja Helsingin kaupungin alue Pihlajamäki-Viikki ovat uusia hoitourakoita, jotka YIT sai tehtäväkseen tarjouskilpailun jälkeen.

Infrastruktuurin rakentamisen ja kunnossapidon markkinat säilynevät nykyisellä, suhteellisen vilkkaalla tasolla suurten investointihankkeiden vuoksi sekä infrastruktuurin hoidon ja ylläpidon markkinoiden edelleen avautuessa.

YIT Rakennuksen Kansainvälisen toiminnan liikevaihto kasvoi 20 prosenttia edellisestä vuodesta ja nousi 137,1 miljoonaan euroon (114,4 Me). Liikevoitto oli 31,9 miljoonaa euroa (3,2 Me).
Liikevoitto sisältää noin 30 miljoonaa euroa Makroflexin myynnistä syntynyttä myyntivoittoa.

Tilauskanta kauden lopussa oli merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna ja nousi 197,0 miljoonaan euroon (143,1 Me).

Kasvuun vaikuttivat käynnissä olevat ja useat käynnistyneet urakat sekä vapaarahoitteinen asuntotuotanto Baltiassa ja Venäjällä.
Vapaarahoitteisia asuntoja oli katsauskaudella rakenteilla 850 kappaletta.

Kansainvälinen toiminta tarjoaa rakentamis- ja kunnossapitopalveluita Baltian maissa ja Venäjällä. Vesi- ja ympäristötekniikkaprojekteja toteutetaan Pohjois- ja Itä- Euroopassa sekä eräissä Kauko- ja Lähi-idän maissa.

Teollisuuden palvelut

Uuden Teollisuuden palvelut -toimialan muodostavat investointipalveluja tarjoava YIT Industria Oy ja kunnossapitopalveluja tarjoava YIT Service Oy sekä paperiteollisuuden kunnossapitopalveluihin erikoistunut osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab. Osavuosikatsauksen taulukko-osassa näiden yhtiöiden liiketoiminnan luvut sisältyvät YIT Installaatioihin.

Katsauskauden liikevaihto oli 153,8 miljoonaa euroa (181,2 Me).
Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 55 prosenttia (53 %). Kansainvälisen toiminnan osuus liikevaihdosta nousi 14 prosenttiin (12 %). Liikevaihto supistui edellisvuodesta 15 prosenttia johtuen pääasiassa teollisuuden investointien vähenemisestä. Teollisuudessa odotetaan kysynnän edelleen laskevan loppuvuoden aikana.

Työvaranto syyskuun lopussa oli 62,6 miljoonaa euroa, josta 5,3 miljoonaa euroa oli kansainvälistä työvarantoa.

Teollisuuden investointipalveluiden liikevaihto oli 100,2 miljoonaa euroa (126,1 Me), josta korjaus- ja korvausinvestointien osuus oli 30 prosenttia (37 %). Työvaranto laski kolmannen neljänneksen aikana ja oli kauden lopussa 25,1 miljoonaa euroa (45,6 Me). Syynä sekä liikevaihdon että tilauskannan laskuun ovat suurten metalli- ja puunjalostusteollisuuden investointiprojektien huomattava väheneminen, voimarakentamisen heikko kysyntä sekä meriteollisuuden kysynnän voimakas lasku.

Katsauskaudella tehtiin lähinnä kunnossapito- ja uusintaprojekteja. Suurimpia päättyneitä projekteja olivat Borås Energi AB:n voimalan päähöyryputkiston uusiminen, UPM:n Kaukaan tehtaille tehty soodakattilan muutos ja konepajatoimitukset, Stendalin soodakattilan ulkopuolinen putkisto ja Foster Wheeler Energi Oy:lle Narvaan toimitettu sisäisen kierron putkisto ja ulkopuolinen kattilaputkisto. Kotimaan toimituksista valmistuivat mm. Avesta Polarit Stainless Oy:lle tehdyt kylmävalssaamon ja valuhallin putkistot.

Kysyntänäkymät vaihtelevat liiketoiminta-alueittain.
Prosessiteollisuuden kysyntä laskee ja on kohtuullisen alhaisella tasolla ensi vuoden alkupuoliskolla, mutta näyttäisi piristyvän loppuvuotta kohden muutamien suurehkojen hankkeiden käynnistymisestä johtuen. Voimateollisuudessa kysyntä on ollut sekä Suomessa että Skandinaviassa alhaisella tasolla jo pitkään pieniä kysyntäpiikkejä lukuun ottamatta. Kysyntä näyttäisi pysyvän alhaisella tasolla edelleen, kunnes viides ydinvoimalahanke käynnistyy. Meriteollisuudessa kysyntä on rajusti laskeva, ja nousua on näköpiirissä ensi vuoden jälkipuoliskolla.

Kolmannen neljänneksen aikana saatuja merkittävimpiä töitä ovat Wisapower Oy:n uuden voimalan korkeapaineputkisto ja Andritz Oy:lle samaan projektiin tehtävät ulkoinen korkeapaineputkisto ja soodakattilan prosessiputkisto. Soodakattilan muutostyöt tehdään Kappa Kraftliner AB:lle Piteåhon ja SCA Packaking Obbola AB:lle.
Stora Ensolle toimitetaan Kemin PK3:n uusintaan liittyvät putkistot. Merkittävistä alkavista säiliöprojekteista mainittakoon Iggesund Paperboardin tilaama massatorni Workingtoniin Iso- Britanniaan

Teollisuuden kunnossapidon liikevaihto oli 76,4 miljoonaa euroa (77,3 Me). Työvaranto oli kauden lopussa 59,2 miljoonaa euroa (54,8 Me). Liiketoimintaryhmä tarjoaa kunnossapitopalveluita teollisuuden tuotantolaitoksille yksittäisistä töistä kokonaisvaltaiseen prosessien käynnissäpitoon asti.

Kesäkausi oli aikaisempien vuosien tapaan vilkas. Merkittävimmät kesäseisokkityöt olivat Oy Metsä-Botnia AB:n tehtailla Joutsenossa ja Kemissä. Teollisuudessa kunnossapitotoimintojen ulkoistukset ovat jatkuneet.

Osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab:n toiminta on edennyt suotuisasti. Sen liikevaihto ja tilauskanta ovat kasvaneet uusien toimitussopimuksien myötä.

Tietoverkkopalvelut

Tietoverkkopalveluja tuottava YIT Primatel konsultoi ja suunnittelee tiedonsiirron ratkaisuja, rakentaa ja ylläpitää tietoliikenneverkkoja sekä toimittaa teleliittymiä ja -palveluja operaattorien asiakkaille. YIT Primatelin liikevaihto tammi- syyskuulta oli 93,0 miljoonaa euroa (6-9/2002: 49,3 Me).
Liikevaihdosta vajaa 60 prosenttia perustuu pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja runsas 40 prosenttia projektituotantoon.
Liikevoitto oli 6,2 miljoonaa euroa (5,6 Me). Kolmannella neljänneksellä sekä liikevaihdon että liikevoiton kehitys oli toimialalle tyypillisen kausivaihtelun takia huomattavasti alkuvuotta parempi.

Tilauskanta kauden lopussa oli 65,3 miljoonaa euroa (37,3 Me).
Operaattorit eivät ole ulkoistaneet rakentamis- ja ylläpitotöitä odotetussa määrin. Operaattorit ovat sen sijaan laajentaneet toimintaansa uusille maantieteellisille alueille, mikä avaa uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Building Systems -liiketoimintojen integraation yhteydessä YIT Primatelin kiinteistöverkko-liiketoiminta liitetään osaksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialaa. Pyrkimyksenä on tarjota asiakkaille suurempia toimituskokonaisuuksia ja saavuttaa synergiaetuja. Mobiiliverkkojen osalta asiakkaille tarjotaan kokonaistoimituksia yhdessä Kiinteistöteknisten palveluiden kanssa erityisesti teletilahankkeissa.

Tietoliikennealan epävarmuus jatkuu edelleen.
Televerkkoinvestoinnit ovat edelleen alhaisella tasolla.
Merkittävämpää kasvua on nähtävissä lähitulevaisuudessa langattomien lähiverkkojen kysynnässä. Laajakaistaliittymien määrä kasvaa edelleen.

Tapahtumat katsauskauden jälkeen

YIT laski liikkeeseen 1.10.2003 kaksi 50 miljoonan euron suuruista joukkovelkakirjalainaa. Vaihtuvakorkoisen joukkovelkakirjalainan laina-aika on neljä vuotta ja sen emissiohinnaksi tuli 100 ja tuotoksi kolmen kuukauden euribor + 0,65 prosenttia.
Kiinteäkorkoisen joukkovelkakirjalainan laina-aika on kuusi vuotta ja sen emissiohinnaksi tuli 101,03 ja tuotoksi 4,55 prosenttia.

YIT ilmoitti 3.10.2003 käynnistäneensä toimenpideohjelman Ruotsin Building Systems -liiketoiminnan kannattavuuden parantamiseksi.

Tapiola-ryhmä ilmoitti 8.10.2003, että Keskinäinen Vakuutusyhtiö Tapiolan omistusosuus YIT:stä oli laskenut alle 5 prosentin.

Näkymät vuodelle 2003

Helsingissä, 29. lokakuuta 2003

Hallitus KONSERNITILINPÄÄTÖS 30.9.2003 (Tilintarkastamaton)

TULOSLASKELMA 1.1. - 30.9. (milj. euroa) 1-9/2003 1-9/2002 muutos, 1-12/2002 % Liikevaihto 1 435,7 1 258,1 14 1 763,0 - josta ulkomaantoimintaa 291,5 274,3 6 386,9 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -1 328,2 -1 172,0 13 -1 643,5 Poistot ja arvonalentumiset -12,3 -12,4 -1 -16,9 Konserniliikearvon poisto -9,4 -8,7 8 -12,8 Liikevoitto 85,8 65,0 32 89,8 % liikevaihdosta 6,0 % 5,2 % .. 5,1 % Rahoitustuotot ja - kulut, netto -10,4 -9,1 14 -12,2 Voitto ennen satunnaiseriä 75,4 55,9 35 77,6 % liikevaihdosta 5,3 % 4,4 % .. 4,4 % Satunnaiset tuotot 0 0 .. 0 Satunnaiset kulut 0 0 .. 0 Voitto ennen veroja 75,4 55,9 35 77,6 % liikevaihdosta 5,3 % 4,4 % .. 4,4 % Katsauskauden voitto 50,2 27,1 85 43,0 % liikevaihdosta 3,5 % 2,2 % .. 2,4 %

Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.
Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

Vertailukauden voittoa pienentää konserniverokeskuksen maaliskuussa 2002 määräämä 10,9 miljoonan euron jälkivero. YIT valitti veropäätöksestä ja konserniverokeskuksen oikaisulautakunta hyväksyi YIT:n oikaisuvaatimuksen joulukuussa. Koska asian käsittely jatkuu hallinto-oikeudessa, verohallinnon tammikuussa 2003 maksamaa jälkiveron palautusta ei ole huomioitu vuoden 2002 eikä katsauskauden tuloksessa.

YIT osti 4.7.2003 allekirjoitetulla sopimuksella ABB:ltä sen Building Systems -liiketoiminnot Suomessa, Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Baltian maissa ja Venäjällä. Kauppa toteutui 29.8.2003, jolloin 169,2 miljoonan euron kauppasumma maksettiin ja liiketoiminnot siirtyivät YIT:lle. Kauppasumma täsmennetään lopullisesti vuoden 2003 loppuun mennessä, kun elokuun lopun tilannetta koskevat tilintarkastetut taselaskelmat ovat valmistuneet.

Ostetun Building Systems -liiketoiminnan lukuja ajalta 29.8. - 30.9.2003 ei ole konsolidoitu YIT-konserniin kolmannella neljänneksellä. Ostetun Building Systems -liiketoiminnan luvut liitetään konserniin vuoden 2003 tilinpäätöksessä, jolloin raportointi tapahtuu uuden toimialajaon mukaisesti. Tätä toimialajakoa noudatetaan myöhemmin myös IAS:n tarkoittamana segmenttijakona.

TULOSLASKELMA 7-9/2003 verrattuna edelliseen neljännekseen (milj.
euroa)

7-9/2003 4-6/2003 muutos, % Liikevaihto 503,6 500,6 1 - josta ulkomaantoimintaa 109,9 97,1 13 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -467,9 -442,6 6 Poistot ja arvonalentumiset -4,0 -4,2 -5 Konserniliikearvon poisto -3,8 -2,8 36 Liikevoitto 27,9 51,0 -45 % liikevaihdosta 5,5 % 10,2 % .. Rahoitustuotot ja - kulut, netto -4,0 -2,8 43 Voitto ennen satunnaiseriä 23,9 48,2 -50 % liikevaihdosta 4,7 % 9,6 % .. Satunnaiset tuotot 0 0 .. Satunnaiset kulut 0 0 .. Voitto ennen veroja 23,9 48,2 -50 % liikevaihdosta 4,7 % 9,6 % .. Katsauskauden voitto 14,7 33,9 -57 % liikevaihdosta 2,9 % 6,8 % .. TASE (milj. euroa) 30.9.2003 30.9.2002 muutos, 31.12.2002 VASTAAVAA % Aineettomat hyödykkeet 148,3 8,5 1 645 9,7 Konserniliikearvo 66,2 74,7 -11 71,8 Aineelliset hyödykkeet 57,9 72,7 -20 61,9 Sijoitukset - Omat osakkeet 0 7,2 .. 7,2 - Muut sijoitukset 35,3 6,6 435 7,1 Vaihto-omaisuus 395,4 306,1 29 338,1 Saamiset 585,9 502,2 17 503,5 Rahoitusarvopaperit 9,4 3,6 161 10,7 Rahat ja pankkisaamiset 25,5 18,8 36 28,2 Vastaavaa yhteensä 1 323,9 1 000,4 32 1 038,2 VASTATTAVAA Osakepääoma 60,2 59,3 2 59,5 Muu oma pääoma 345,1 296,6 16 313,7 Vähemmistöosuus 2,4 2,8 -14 2,9 Pakolliset varaukset 8,8 11,5 -23 14,2 Pitkäaikainen vieras pääoma 113,5 134,9 -16 138,2 Lyhytaikainen vieras pääoma 793,9 495,3 60 509,7 Vastattavaa yhteensä 1 323,9 1 000,4 32 1 038,2

Ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta maksettu kauppahinta sisältyy aineettomiin ja aineellisiin hyödykkeisiin. Yritysoston rahoittamiseksi otetut lainat sisältyvät pitkä- ja lyhytaikaiseen vieraaseen pääomaan.

RAHOITUSLASKELMA (milj. euroa) 1-9/2003 1-9/2002 muutos, 1-12/2002 Liiketoiminnan rahavirta % Voitto ennen satunnaisia eriä 75,4 55,9 35 77,6 Suoriteperusteisten erien peruminen -1,5 27,6 -105 42,3 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 73,9 83,5 -11 119,9 Käyttöpääoman muutos -12,6 -1,6 688 7,0 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 61,3 81,9 -25 126,9 Maksetut korot -12,1 -11,2 8 -13,9 Saadut osingot 0,3 0,1 200 0,1 Saadut korot 1,0 1,0 0 1,4 Maksetut verot -20,4 -27,0 -24 -37,9 Liiketoiminnan rahavirta 30,1 44,8 -33 76,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -159,4 -58,0 175 -60,3 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 34,7 5,6 520 12,4 Investoinnit sijoituksiin -28,7 -0,1 28 600 -0,3 Sijoitusten luovutustuotot/tappiot 0,3 0 .. -0,4 Investointien rahavirta -153,1 -52,5 192 -48,6 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 4,5 2,9 55 4,3 Omien osakkeiden myynti 12,4 -0,7 .. -0,7 Lainasaamisten muutos -5,2 0,8 .. 0,8 Lyhytaikaisten lainojen muutos 126,9 25,5 398 -0,3 Pitkäaikaisten lainojen nostot 15,5 0,4 3 775 10,4 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -8,9 -11,3 -21 -16,1 Maksetut osingot -26,3 -24,5 7 -24,5 Rahoituksen rahavirta 118,9 -6,9 .. -26,1 Rahavarojen muutos -4,1 -14,6 -72 1,9 Rahavarat katsauskauden alussa 38,9 37,0 5 37,0 Rahavarat katsauskauden lopussa 34,8 22,4 55 38,9

TUNNUSLUVUT 9/2003 9/2002 muutos, 12/2002 % Tulos/osake, euroa 1) 1,72 0,94 83 1,49 Tulos/osake, euroa, laimennettu 1,68 1,47 Tulos/osake, euroa, ilman jälkiveroa 1,32 30 1,86 Oma pääoma/osake, euroa 13,46 12,00 12 12,54 Osakkeen keskikurssi kauden aikana, euroa 18,53 16,46 13 16,40 Osakkeen kurssi kauden lopussa, euroa 22,00 15,39 43 16,79 Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. euroa 662,6 447,4 48 489,9 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 29 288 28 927 1 28 970 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu 29 839 29 257 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 30 118 29 067 4 29 179 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. euroa 246,9 140,0 76 104,1 Sijoitetun pääoman tuotto 2) 18,5 % 18,2 % .. 17,8 % Omavaraisuusaste 33,2 % 38,0 % .. 38,2 % Velkaantumisaste 60,6 % 39,8 % .. 28,2 % Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. euroa 187,6 57,4 227 60,6 - % liikevaihdosta 13,1 % 4,6 % .. 3,4 % Tilauskanta kauden lopussa, 1 416,5 853,6 66 938,8 milj. euroa 3) - josta ulkomaantoiminnan 291,9 220,1 33 255,0 tilauskantaa Henkilöstö keskimäärin 13 846 11 743 18 11 990

1) Jälkivero heikentää erityisesti tämän tunnusluvun vertailtavuutta.
2) Laskettu ajalta 1.10.2002 - 30.9.2003 käyttäen taseen 30.9.2002 ja 30.9.2003 lukuja.
3) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

VASTUUSITOUMUKSET (milj. 9/2003 9/2002 muutos, 12/2002 euroa) %

Annetut kiinnitykset lainoihin - Omista sitoumuksista 29,8 32,8 -9 32,8 Annetut pantit lainoihin - Omista sitoumuksista 0 7,3 .. 0 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - Yrityskiinnitykset 0 0 .. 0,7 - Pantatut arvopaperit 0,2 0,2 0 0,3 Leasingvastuut 19,6 17,0 15 18,3 Muut vastuut - Takaisinostovastuut 4) 129,7 100,0 30 91,3 - Muut vastuusitoumukset 0,5 0,7 -29 0,6 Takaukset - Osakkuusyhtiöiden puolesta 0,9 0,6 50 0,6 - Muiden puolesta 17,3 6,5 166 7,2 Vaihto-omaisuusyhtiöiden antamat kiinnitykset konserniyhtiöiden ja omista sitoumuksista 2,1 0 .. 0 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 5) - Valuuttatermiinisopimukset -- Kohde-etuuksien arvot 75,7 17,6 330 16,6 -- Käyvät arvot 74,4 18,0 313 17,2

4) Takaisinostovastuut rahoitusyhtiöille myydyistä urakkasaatavista.
5) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN (milj. euroa)

YIT-konsernin rakenne muuttui 29.8.2003 toteutuneen Building Systems -yrityskaupan jälkeen. Konsernin liiketoiminta jakautuu neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut.
Koska toimialojen organisointi on vielä osittain kesken, alla olevissa taulukoissa luvut esitetään ennen yrityskauppaa voimassa olleen konsernirakenteen mukaisesti. Vuoden 2003 tilinpäätöksessä raportointi tapahtuu uuden konsernirakenteen mukaisesti.

1-9/2003 1-9/2002 muutos, 10/2002- 1- % 9/2003 12/2002 Talonrakennus 603,9 451,0 34 772,3 619,4 Kiinteistöpalvelut 135,5 147,0 -8 195,3 206,8 Infrapalvelut 85,6 84,4 1 120,0 118,8 Kansainvälinen toiminta 137,1 114,4 20 191,1 168,4 Muut erät (YIT Rakennus) -0,7 -1,2 -42 -1,1 -1,6 YIT Rakennus yhteensä 961,4 795,6 21 1 277,6 1 111,8 YIT Installaatiot 395,7 434,8 -9 542,6 581,7 YIT Primatel 6) 93,0 49,3 89 139,5 95,8 Muut erät (konserni) -14,4 -21,6 -33 -19,1 -26,3 YIT-konserni yhteensä 1 435,7 1 258,1 14 1 940,6 1 763,0

LIIKEVOITTO LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN (milj. euroa)

1-9/2003 1-9/2002 muutos, 10/2002- 1- % 9/2003 12/2002 Talonrakennus 43,3 36,8 18 55,8 49,3 Kiinteistöpalvelut 4,7 9,7 -52 8,1 13,1 Infrapalvelut 1,9 3,2 -41 2,8 4,1 Kansainvälinen toiminta 31,9 3,2 897 34,9 6,2 Muut erät (YIT Rakennus) -2,9 -3,4 -15 -1,9 -2,4 YIT Rakennus yhteensä 78,9 49,5 59 99,7 70,3 YIT Installaatiot 7,3 15,9 -54 12,5 21,1 YIT Primatel 6) 6,2 5,6 11 6,6 6,0 Muut erät (konserni) -6,6 -6,0 10 -8,2 -7,6 YIT-konserni yhteensä 85,8 65,0 32 110,6 89,8

TILAUSKANTA LIIKETOIMINTARYHMITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. euroa)

9/2003 9/2002 muutos, 12/2002

% Talonrakennus 365,4 273,8 33 292,6 Kiinteistöpalvelut 192,8 138,7 39 117,6 Infrapalvelut 113,5 58,0 96 50,5 Kansainvälinen toiminta 197,0 143,1 38 158,6 YIT Rakennus yhteensä 868,7 613,6 42 619,3 YIT Installaatiot 482,5 202,7 138 225,5 YIT Primatel 6) 65,3 37,3 75 94,0 YIT-konserni yhteensä 1 416,5 853,6 66 938,8

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2002 - III/2003 (milj.
euroa)

LIIKEVAIHTO I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2002 2002 2002 2002 2003 2003 2003 Talonrakennus 154,4 164,4 132,2 168,4 187,2 208,0 208,7 Kiinteistöpalvelut 41,5 65,4 40,1 59,8 37,5 51,0 47,0 Infrapalvelut 17,6 31,1 35,7 34,4 21,7 30,7 33,2 Kansainvälinen toiminta 36,3 39,4 38,7 54,0 34,4 54,3 48,4 Muut erät (YIT Rakennus) -0,4 -0,4 -0,3 -0,4 -0,2 -0,2 -0,3 YIT Rakennus yhteensä 249,4 299,9 246,4 316,2 280,6 343,8 337,0 YIT Installaatiot 144,9 150,7 139,2 146,9 129,2 131,1 135,4 YIT Primatel 6) 12,5 36,8 46,5 25,5 30,9 36,6 Muut erät (konserni) -7,9 -9,0 -4,8 -4,7 -3,8 -5,2 -5,4 YIT-konserni yhteensä 386,4 454,1 417,6 504,9 431,5 500,6 503,6 LIIKEVOITTO I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2002 2002 2002 2002 2003 2003 2003 Talonrakennus 12,1 12,5 12,2 12,5 13,7 14,9 14,7 Kiinteistöpalvelut 1,5 5,9 2,3 3,4 -2,1 2,7 4,1 Infrapalvelut 0,1 1,4 1,7 0,9 0,0 0,9 1,0 Kansainvälinen

toiminta 1,0 1,7 0,5 3,0 -0,5 30,5 1,9 Muut erät (YIT Rakennus) -2,1 -1,7 0,4 1,0 -1,6 -1,2 -0,1 YIT Rakennus yhteensä 12,6 19,8 17,1 20,8 9,5 47,8 21,6 YIT Installaatiot 4,2 5,0 6,7 5,2 1,8 3,7 1,8 YIT Primatel 6) 2,0 3,6 0,4 -1,7 2,4 5,5 Muut erät (konserni) -2,0 -2,4 -1,6 -1,6 -2,7 -2,9 -1,0 YIT-konserni yhteensä 14,8 24,4 25,8 24,8 6,9 51,0 27,9 TILAUSKANTA I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2002 2002 2002 2002 2003 2003 2003 Talonrakennus 256,2 283,5 273,8 292,6 329,1 389,2 365,4 Kiinteistöpalvelut 141,0 129,0 138,7 117,6 138,4 172,2 192,8 Infrapalvelut 71,2 67,8 58,0 50,5 56,8 51,3 113,5 Kansainvälinen toiminta 78,7 124,3 143,1 158,6 175,0 172,2 197,0 YIT Rakennus yhteensä 547,1 604,6 613,6 619,3 699,3 784,9 868,7 YIT Installaatiot 216,4 221,7 202,7 225,5 214,5 216,9 482,5 YIT Primatel 6) 53,6 37,3 94,0 94,5 90,0 65,3 YIT-konserni yhteensä 763,5 879,9 853,6 938,8 1008,3 1091,8 1416,5

6) YIT-konserniin 1.6.2002.

YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2003:

Tilaa