YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004: LIIKEVAIHTO KASVOI 55 PROSENTTIA JA LIIKEVOITTO PARANI MERKI

YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004: LIIKEVAIHTO KASVOI 55 PROSENTTIA JA LIIKEVOITTO PARANI MERKITTÄVÄSTI


YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuulta kasvoi edellisestä vuodesta 55 prosenttia ja oli 2 223,9 milj. euroa (1-9/2003: 1 435,7 Me). Merkittävä osa liikevaihdon kasvusta johtui 29.8.2003 konserniin liitetystä Building Systems -liiketoiminnasta. ABB:ltä ostettu liiketoiminta tarjoaa talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä.
Liikevaihtoa kasvatti myös asuntotuotannon kasvu Venäjällä ja Baltiassa.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta nousi 20 prosentista 39 prosenttiin. Liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Suomesta, 30 prosenttia muista Pohjoismaista, 5 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 23 prosentista 32 prosenttiin.

Liikevoitto kasvoi merkittävästi

Kaikkien toimialojen tulos oli positiivinen. Konsernin liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 119,8 milj.
euroa (95,2 Me) eli 5,4 prosenttia (6,6 %) liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 97,2 milj. euroa (85,8 Me) ja liikevoittoprosentti 4,4 (6,0 %). Ilman vertailukauden kertaluonteisia eriä (24,3 Me) liikevoiton kasvu oli 58 prosenttia.
Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 85,1 milj. euroa (75,4 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 15,8 prosenttia (18,5 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,96 euroa (0,86 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 7,05 euroa (6,73 e). Omavaraisuusaste oli 29,5 prosenttia (33,2 %).

Tilauskanta puolitoista miljardia

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa nousi 1 521,0 milj. euroon (1 416,5 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa. Kansainvälisen toiminnan tilauskanta oli 596,8 milj.
euroa (291,9 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tulos parantui jokaisella neljänneksellä

- Viime vuonna tehdyllä isolla strategisella yritysostolla YIT:stä tuli liikevaihdoltaan suurin pohjoiseurooppalainen kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys. Tämän vuoden jokainen neljännes on ollut vuorollaan YIT:n historian paras operatiivisen tuloksen suhteen, totesi konsernijohtaja Reino Hanhinen.

- Toimialoista erityisesti Rakentamispalvelut on tänä vuonna tehnyt hyvää tulosta. Teollisuuden palveluiden kannattavuus on pysynyt positiivisena viime vuosien investointitaantuman aikana. YIT on investoinut putkistoesivalmistuksen kapasiteetin lisäykseen tämän vuosikymmenen lopun suuria teollisuuden ja energiasektorin investointihankkeita ajatellen. Ensi vuonna Teollisuuden palvelut ja Kiinteistötekniset palvelut tulevat jo voimakkaammin mukaan tuloksentekoon Rakentamis- ja Tietoverkkopalvelujen rinnalle, totesi Hanhinen edelleen.

Kolmannen neljänneksen tulosta rasitti kertaluontoinen 4 milj. euron tappio Kiinteistöteknisten palvelujen sotalaivaprojektista. Projekti siirtyi Building Systemsin kaupan mukana ABB:ltä. Projektista tuleva tappio on kirjattu kokonaisuudessaan tämän vuoden kolmannen neljänneksen tulokseen. Siitä huolimatta vuosineljänneksen liikevoitto oli kaikkien aikojen paras.

Markkinatilanne

BKT:n kasvu nopeutuu taloudellisten ennustelaitosten mukaan tänä ja ensi vuonna kaikissa Pohjoismaissa 2,5 - 3,5 prosenttiin eli nopeammaksi kuin koko EU:n alueella. Kasvu tasaantuu 2 - 3 prosenttiin vuonna 2006. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen positiivinen kehitys Pohjoismaissa tukee yhdessä hitaasti nousevien korkojen kanssa yksityistä kulutusta ja asuntokysyntää. Viennin kasvu on käynnistynyt ja investointien arvioidaan vilkastuvan vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana.

Pohjoismaissa on tämän ja ensi vuoden aikana alkamassa useita suuria liikenneinfrastruktuurihankkeita sekä YIT:n Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen kannalta potentiaalisia teollisuuden sekä petrokemian ja energiasektorin investointihankkeita. Suomessa viides ydinvoimalaitos on lähivuosien merkittävin energiahanke. Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa.
Taloudellinen kasvu on vahvistanut näiden maiden keskiluokkaa ja lisännyt nykyaikaisten asuntojen kysyntää. Viron, Latvian ja Liettuan EU:n jäsenyys parantaa talouksien kasvunäkymiä pitkälläkin aikavälillä.

YIT:n Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihdosta yli 55 prosenttia ja Teollisuuden palveluiden ja Tietoverkkopalveluiden liikevaihdosta yli 65 prosenttia on markkinoiden suhdannevaihteluista riippumatta vakaasti kehittyvää huolto- ja kunnossapitopalvelua.
YIT:n Rakentamispalvelut on muita toimialoja investointivaltaisempi ja erityisesti Suomen asuntorakentaminen hyötyy eurokorkojen vakaudesta.

Näkymät vuodelle 2004

YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden. Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja paranee merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Asuntorakentaminen jatkaa Suomessa vahvaa tuloksentekoa kysyntähuipun jälkeen tasaantuneella volyymilla. Venäjällä ja Baltiassa asuntotuotannon kasvu jatkuu. Kiinteistötekniset palvelut - toimialan vaikutuksen YIT:n osakekohtaiseen tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.

Julkistus 2.11.

Tiistaina 2.11. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 13.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.

Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT-Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ



Reino Hanhinen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2004 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2004

YIT:N KONSERNIRAKENNE

Building Systems -yrityskaupan jälkeen konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut (Building Systems), Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut.

Rakentamispalvelut -toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut -toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi. Teollisuuden palvelut -toimialan muodostivat YIT Installaatioihin kuuluneet YIT Industria Oy ja YIT Service Oy sekä osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab.

Kiinteistötekniset palvelut -toimiala muodostettiin ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta ja YIT Installaatioiden Skandinavia- ja Kiinteistötekniikka-liiketoimintaryhmistä. Lisäksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialaan liitettiin vuoden 2004 alussa YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy YIT Rakennus Oy:stä sekä kiinteistöverkkoliiketoiminta YIT Primatel Oy:stä. Ostettujen Building Systems -liiketoimintojen liikevaihto 29.8. - 31.12.2003 oli 335,1 milj. euroa. YIT Rapido Kiinteistöpalveluiden liikevaihto vuonna 2003 oli 27,7 milj. euroa ja kiinteistöverkkoliiketoiminnan liikevaihto 11,4 milj. euroa.

Seuraavassa vuoden 2003 liikevaihtoa ja tilauskantaa koskevat luvut perustuvat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmiin.

YIT:N TALOUDELLISET TAVOITETASOT MUUTTUIVAT

YIT-Yhtymä Oyj:n hallitus tarkensi 23.9.2004 taloudellisia tavoitetasoja strategiakaudelle 2005 - 2007 siten, että sijoitetun pääoman tuoton tavoitetasoa nostettiin aiemmasta 18 prosentista 20 prosenttiin ja omavaraisuusasteen tavoitetasoa alennettiin aiemmasta 40 prosentista 35 prosenttiin. Uusi sijoitetun pääoman tuoton tavoitetaso vastaa paremmin strategiakaudelle asetettuja tavoitteita ja tukee YIT:n palvelustrategian toimintalogiikkaa.
Omavaraisuusastetavoitteen alentaminen vastaa paremmin YIT:n nykyisen liiketoimintarakenteen riskitasoa.

LIIKEVAIHTO KASVOI 55 PROSENTTIA

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuulta nousi 2 223,9 milj. euroon (1-9/2003: 1 435,7 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 55 prosenttia. Liikevaihdosta 43 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 47 prosenttia Rakentamispalveluista, 6 prosenttia Teollisuuden palveluista ja 4 prosenttia Tietoverkkopalveluista.

Liikevaihto toimialoittain (milj. euroa)

1-9/2004 1-9/2003 Muutos % Kiinteistötekniset palvelut 969,3 241,9 *) Rakentamispalvelut 1 055,6 961,4 10 Teollisuuden palvelut 141,3 153,8 -8 Tietoverkkopalvelut 90,4 93,0 -3 Muut erät -32,7 -14,4 *) YIT-konserni yhteensä 2 223,9 1 435,7 55

*) Muutos yli 100 %

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Kasvava osuus konsernin liikevaihdosta tulee teollisuuden, kiinteistöjen, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus nousi 713,0 milj. euroon (324,5 Me), mikä oli 32 prosenttia (23 %) koko liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 875,6 milj. euroa (291,5 Me) eli 39 prosenttia (20 %). Liikevaihdosta 61 prosenttia tuli Suomesta, 30 prosenttia muista Pohjoismaista, 5 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä sekä kiinteistöteknisiä palveluja ja tietoverkkopalveluja näiden lisäksi kaikissa Pohjoismaissa.

LIIKEVOITTO KASVOI MERKITTÄVÄSTI

Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 119,8 milj. euroa (95,2 Me) eli 5,4 prosenttia (6,6 %) liikevaihdosta. Liikevoitto (EBIT) oli 97,2 milj. euroa (85,8 Me) ja liikevoittoprosentti 4,4 (6,0 %).

Vertailukauden liikevoittoa kasvatti Makroflexin myynnistä syntynyt 30 miljoonan euron myyntivoitto. Sitä puolestaan pienensi 5,7 milj.
euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa 2003 antaman päätöksen perusteella. Kiista koski SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöitä. YIT on valittanut päätöksestä. Ilman vertailukauden kertaluonteisia eriä liikevoiton kasvu oli 58 prosenttia.

Liikevoitto (EBIT) toimialoittain (milj. euroa)

1-9/2004 1-9/2003 Muutos % Kiinteistötekniset palvelut 1,0 - - Rakentamispalvelut 82,9 78,9 5 Teollisuuden palvelut 5,3 - - Tietoverkkopalvelut 11,5 6,2 85 (YIT Installaatiot) - 7,3 - Muut erät -3,5 -6,6 -47 YIT-konserni yhteensä 97,2 85,8 13

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 85,1 milj. euroa (75,4 Me). Tulos verojen jälkeen oli 58,8 milj. euroa (50,2 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 15,8 prosenttia (18,5 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,96 euroa (0,86 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 7,05 euroa (6,73 e). Omavaraisuusaste oli 29,5 prosenttia (33,2 %).

TILAUSKANTA PUOLITOISTA MILJARDIA EUROA

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 1 521,0 milj. euroa (1 416,5 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa. Kansainvälisen toiminnan tilauskanta nousi 596,8 milj. euroon (291,9 Me), mikä oli 39 prosenttia (21 %) koko tilauskannasta. Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta toimialoittain (milj. euroa)

9/2004 9/2003 Muutos % Kiinteistötekniset palvelut 564,6 419,9 34 Rakentamispalvelut 752,8 868,7 -13 Teollisuuden palvelut 115,5 62,6 85 Tietoverkkopalvelut 88,1 65,3 35 YIT-konserni yhteensä 1 521,0 1 416,5 7

Rakentamispalvelujen tilauskanta aleni alhaisen toimitilakysynnän aiheuttamien hankesiirtymien takia. Teollisuuden palvelujen tilauskannan 85 prosentin kasvun merkittävin tekijä oli Fortumin Diesel-hankkeesta saatu suuri toimitus- ja asennusurakka.

KONSERNIN RAHOITUSASEMA SÄILYI HYVÄNÄ

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 291,6 milj. euroa (281,8 Me) ja nettovelat 251,4 milj. euroa (246,9 Me). Nettorahoituskulut olivat 12,1 milj. euroa (10,4 Me) eli 0,5 prosenttia (0,7 %) liikevaihdosta.
Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 40,2 milj. euroa (34,9 Me). Velkaantumisaste kauden lopussa oli 57,8 prosenttia.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 70 prosenttia (56 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 71 prosenttia (34 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 187,4 milj. euroa (180,5 Me). Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 4,4 milj. euron (3,7 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin.

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 618,7 milj. euroa (1 323,9 Me). Taseen kasvu johtui pääasiassa Building Systems - yrityskaupasta.

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-syyskuussa olivat 21,4 milj. euroa (187,6 Me) eli 1,0 prosenttia (13,1 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 5,6 milj. euroa (5,4 Me) ja tietotekniikkaan 3,5 milj. euroa (3,2 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 1,5 milj. euroa (0,5 Me). Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 10,8 milj. euroa (178,5 Me). ABB:n Building Systems -liiketoimintojen ostosta syntynyttä liikearvoa poistettiin kaudella 13,3 milj. euroa ja konserniliikearvoa 1,2 milj. euroa. Muista yritysostoista syntynyttä konserniliikearvoa poistettiin 7,8 milj. euroa.

MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA

YIT Building Systems Oy:n ruotsalaiset tytäryhtiöt YIT Building Systems AB ja YIT Calor AB muodostivat yhdessä YIT Sverige AB - nimisen yhtiön 1.10.2004 alkaen.

YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy sulautui YIT Kiinteistötekniikka Oy:hyn 30.8.2004 ja YIT Safetytec Oy 1.10.2004.

Rakentamispalveluihin kuuluvan AS FKSM:n latvialaiset tytäryritykset YIT Latvija SIA ja TOP Maja SIA fuusioitiin 31.8.2004 tytäryritys SIA FKSM:ään ja yhtiön nimeksi muutettiin YIT Celtnieciba SIA.
YIT Rakennus Oy toimii siten Latviassa YIT Celtnieciba SIA:n kautta.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 22 012 (13 846) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 22 013 (22 144).
Vertailukaudella henkilöstön keskimäärän kasvu johtui Building Systems -yrityskaupasta. YIT:n henkilöstöstä 55 prosenttia työskentelee Suomessa, 36 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 9 prosenttia Baltian maissa ja Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 30.9.2004

Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Kiinteistötekniset palvelut 12 451 57 % Rakentamispalvelut 4 934 22 % Teollisuuden palvelut 2 992 14 % Tietoverkkopalvelut 1 341 6 % Konsernipalvelut 295 1 % YIT-konserni yhteensä 22 013 100 %

Henkilöstö maittain 30.9.2004

Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Suomi 11 993 55 % Ruotsi 4 322 20 % Norja 2 513 11 % Tanska 1 164 5 % Viro, Latvia ja Liettua 1 188 5 % Venäjä 833 4 % YIT-konserni yhteensä 22 013 100 %

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 61 046 750 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä 30 523 375 kappaletta. Yhtiökokouksen päätöksellä osakkeen nimellisarvo muutettiin 26.3.2004 kahdesta eurosta yhdeksi euroksi, jolloin osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistui. Vuoden 2002 C-optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 35 130 eurolla 6.5.2004, 78 060 eurolla 28.6.2004 ja 18 780 eurolla 23.8.2004. Kauden lopussa osakepääoma oli 61 178 720 euroa ja osakkeiden määrä 61 178 720 kappaletta.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 250 305 kappaleella vuoden 2002 C-optio-oikeuksia keskihintaan 19,49 euroa/kappale.

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Katsauskauden aikana yhtiöllä ei ollut omia osakkeita eikä voimassa olevaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

OSAKKEEN KURSSIKEHITYS JA VAIHTO

Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 15,78 euroa (9,27 e). Kauden ylin kurssi oli 17,53 euroa (11,38 e) ja alin 13,51 euroa (7,01 e).
Kauden lopussa päätöskurssi oli 15,85 euroa (11,00 e). Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 492,5 milj. euroa (187,6 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 31 206 346 (20 245 866) kappaletta. Luvut on muutettu osakkeiden nykyistä kaksinkertaista lukumäärää vastaaviksi.

Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 969,7 milj. euroa (662,6 Me).

OSAKKEENOMISTAJIEN MÄÄRÄN KASVU JATKUI

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 4 928 (3 271) ja sen päättyessä 7 059 (3 997). Yksityissijoittajien määrä kasvoi vuoden alusta noin 1 900:lla.

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 19,9 prosenttia (22,1 %) ja sen päättyessä 24,5 prosenttia (20,1 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,0 prosenttia (3,6 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 26,5 prosenttia (23,7 %) yhtiön koko osakemäärästä.

Kolmannen neljänneksen aikana ei tehty liputusilmoituksia omistusosuuden muutoksista.

IAS/IFRS-SÄÄNNÖSTEN KÄYTTÖÖNOTTO

YIT-konsernissa aloitettiin valmistautuminen IAS-tilinpäätökseen joulukuussa 2001. Tuolloin käynnistetyssä projektissa selvitettiin konsernissa käytössä olevan suomalaisen tilinpäätöskäytännön ja IAS- tilinpäätösperiaatteiden väliset erot ja valmisteltiin uudet IFRS- standardien mukaiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Laskentahenkilöstön koulutus aloitettiin keväällä 2003 ja marraskuussa käynnistettiin järjestelmäprojekti muunnosten laskemista varten.

YIT alkaa raportoida IAS/IFRS-säännösten mukaisesti vuoden 2005 alusta. Valmistelevina toimina vuonna 2004 on laskettu ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana voimassa olevien standardien mukaiset IFRS- vertailuluvut avaavasta taseesta 1.1.2004. Vuoden loppuun mennessä muutetaan myös vuoden 2004 välitilinpäätökset IFRS-säännösten mukaisiksi.

Keskeisimpiä muutoksia laskentaperiaatteissa ovat kaksinkertaisen liikevaihdon poistuminen perustajaurakoinnissa sekä muutokset osatuloutuksessa ja 10-vuotisvastuiden kirjaamisessa. IFRS:n mukaan tuottoja ja kuluja ei kirjata miltään osin kahteen kertaan, vaan perustajaurakointihanketta käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella, kun nykyisen käytännön mukaan projektin kate tuloutetaan tuloslaskelmaan joko valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi. 10-vuotisvastuut kirjataan IFRS:n mukaan varauksina taseeseen, kun ne nykyisin kirjataan kuluksi toteutuneen perusteella. Perustajaurakoinnin tulouttamismenettelyssä tapahtuvat muutokset tulevat kasvattamaan taseen korollisia velkoja, mutta alentamaan taseen loppusummaa.
Valmisteilla olevalla lainmuutoksella TEL-vakuutuksen työkyvyttömyysosa täsmentynee maksupohjaiseksi, jolloin siitä ei aiheutuisi yhtiön omaa pääomaa pienentävää laskennallista velkaa.
Tarkempi selvitys muutoksista annetaan seuraavan vuositilinpäätöksen yhteydessä.

MARKKINATILANNE

Kansainvälisen talouden voimakas kasvu on kääntänyt Pohjoismaissa viennin ja investoinnit kasvuun. BKT:n kasvu nopeutuu taloudellisten ennustelaitosten mukaan tänä ja ensi vuonna kaikissa Pohjoismaissa 2,5 - 3,5 prosenttiin eli nopeammaksi kuin koko EU:n alueella. Kasvu tasaantuu 2 - 3 prosenttiin vuonna 2006. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan BKT:n ja investointien kasvuvauhti on Pohjoismaihin nähden kaksinkertainen. Talouskehityksen riskeinä ovat lähinnä öljyn ja eräiden raaka-aineiden nopean hintakehityksen aiheuttama inflaatio, joka vaikuttaisi korkotasoihin, sekä USA:n dollarin mahdollisen heikkenemisen aiheuttama hidastusvaikutus Euroopan talouskehitykseen.
Toisaalta korkea öljyn hinta tukee Norjan ja Venäjän talouskasvua.

Suomi

Elinkeinoelämän Keskusliiton syyskuun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden, rakentamisen ja palvelualojen suhdannenäkymät ovat myönteiset. Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen ETLA:n syyskuun suhdannekatsauksen mukaan nykyisen noususuhdanteen huippu ajoittuu vuodelle 2005. Investointien nopein kasvu olisi vuonna 2006.
Investoinnit vähenivät vielä viime vuonna 2,1 prosenttia. Tänä vuonna ne kasvavat 2,5 prosenttia, ensi vuonna 4,1 prosenttia ja edelleen 4,9 prosenttia vuonna 2006. ETLA ennustaa rakennustuotannon kasvavan vuosina 2003 - 2008 keskimäärin 3,5 prosentin vuosivauhdilla eli selvästi nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Maa- ja vesirakennustuotanto kasvaa talonrakentamista nopeammin suurten liikenne- ja energiainfrastruktuurihankkeiden ansiosta.

Rakennusteollisuus RT arvioi lokakuussa talonrakentamisen kasvavan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosenttia. Asuntoja aloitetaan kumpanakin vuonna noin 32 000. Asuntojen kysyntää tukee vilkkaana jatkuva muuttoliike, kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvu ja edelleen matala vaikkakin maltillisesti kohoava korkotaso.
Suomea Euroconstructissa edustava VTT arvioi korjausrakentamisen kasvavan seuraavan kymmenen vuoden aikana keskimäärin 3 - 4 prosentin vuosivauhdilla. Korjausrakentamisen kasvu tukee kysyntää kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, turva- ja automaatiourakointi ja kunnossapito).

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän vuoden aikana. Sen sijaan laajakaistayhteyksien kysyntä säilyy korkealla tasolla. Myös tietoliikenneoperaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa jatkuvan ja kasvattavan YIT:n markkinapotentiaalia.

Ruotsi

Ruotsin talous on lähtenyt nousuun viennin vetämänä. BKT kasvaa Nordean syyskuun ennusteen mukaan tänä vuonna 3,4 prosenttia, ensi vuonna 3,2 prosenttia ja 2,5 prosenttia vuonna 2006. Vienti kasvoi viime vuonna 5,5 prosenttia. Nordea ennustaa viennin kasvuksi 8,4 prosenttia tänä vuonna, 7,0 prosenttia ensi vuonna ja 5,9 prosenttia vuonna 2006. Viennin nopean kasvun seurauksena teollisuuden investoinnit kääntyvät tänä vuonna 2,5 prosentin kasvuun kahden vuoden jyrkän supistumisen jälkeen. Ensi vuonna teollisuuden investoinnit kasvavat jo 9,5 prosenttia ja 7,0 prosenttia vuonna 2006.

Rakennusinvestointien tämän vuoden nopea kasvu hidastuu ensi vuonna 4,7 prosenttiin ja edelleen 2,9 prosenttiin vuonna 2006. Teollisuuden rakennusinvestoinnit käynnistyvät tänä vuonna ja kasvavat ensi vuonna Ruotsin rakennusteollisuusliiton Sveriges Byggindustrierin mukaan 10 prosenttia. Sveriges Byggindustrier ilmoitti syyskuun lopulla rakentamisen matalasuhdanteen olevan ohi. Vuoden alkupuoliskolla aloitettiin 25 prosenttia enemmän asuntoja kuin viime vuoden vastaavana aikana. Liiton arvion mukaan aloitusvauhti hidastuu loppuvuoden aikana ja koko vuoden asuntoaloitusten määrä nousee 24 500 asuntoon. Lähivuosina aloitetaan vuosittain noin 25 000 asuntoa.
Muu talonrakentaminen lisääntyy vasta vuonna 2006. Rakennusten korjaustoiminnan kasvu jatkuu tasaisesti noin 2 prosentin vauhdilla.

Konjunkturinstitutetin (KI) lokakuun lopussa julkaistun suhdannebarometrin mukaan teollisuuden suhdannenäkymien paraneminen jatkuu. Teollisuuden ja rakennusteollisuuden luottamusindikaattorit ovat korkeimmalla tasollaan neljään vuoteen. Rakennusteollisuus ilmoittaa uusien tilausten lisääntyneen nopeasti viimeisen puolen vuoden aikana, ja neljä viidennestä rakennusyrityksistä on tyytyväisiä tilauskantaansa. Rakentamisen arvioidaan lisääntyvän tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä. Kaksi kolmasosaa alan yrityksistä arvioi aktiviteetin lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Useiden suurten teollisuusinvestointien käynnistämisestä on jo päätetty. Teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät rahoitusmahdollisuudet tukevat investointien kasvua.

Norja

Norjan taloudessa on kesästä 2003 lähtien vallinnut noususuhdanne.
Norjan tilastokeskuksen lokakuun lopussa julkistettu suhdannebarometri osoitti teollisuuden tuotannon, uusien tilausten ja markkinahintojen nousseen kolmannella neljänneksellä. Kapasiteetin käyttöaste oli 80 prosenttia. Teollisuuden suhdanneindikaattorin arvo oli vuoden 2 000 korkeasuhdanteen tasolla.

Norjan tilastokeskuksen SSB:n syyskuun ennusteen mukaan tämän vuoden Manner-Norjan BKT kasvaa 3,9 prosenttia ja 2,9 prosenttia vuonna 2005. Vuonna 2006 kasvu on 2,8 prosenttia. Kiinteät investoinnit kasvavat tänä vuonna 8,4 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 4,7 ja 4,4 prosenttia. Öljyn hinnan nousu on lisännyt off shore - investointeja. Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 5 prosenttia ja ensi vuonna 4,7 prosenttia. Vuonna 2006 yksityisen kulutuksen kasvun arvioidaan nousevan 5,1 prosenttiin. Norjan keskuspankin ohjauskoron lasku 7 prosentista 1,75 prosenttiin viimeksi kuluneen kahden vuoden aikana tukee kulutusta ja investointeja. Prognosesenteret arvioi ohjauskoron nousevan korkeintaan 2,5 prosenttiin vuoden 2005 loppuun mennessä. Maltillista korkokehitystä tukee kuluttajahintojen nousuvauhdin hidastuminen tänä vuonna 0,6, ensi vuonna 1,6 ja 2 prosenttiin vuonna 2006.

Norjan rakennusteollisuusliitto BNL ennusti syyskuun lopulla asuntojen aloitusmäärän nousevan tänä vuonna 28 000 asuntoon ja tasaantuvan kahden seuraavan vuoden aikana 27 000 asunnon tasolle.
Prognosesenteretin mukaan tämän vuoden kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana on aloitettu 19 235 asunnon rakentaminen, mikä on 28 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana.
Pelkästään Oslossa kolmannella neljänneksellä aloitettiin 57 prosenttia enemmän asuntoja kuin vuotta aikaisemmin. Osloon suuntautunut muuttoliike on lisännyt kerrostaloasuntojen osuutta omakotitalojen kustannuksella. Vuoden alkupuolella merkittävä osa asunnoista myytiin jo ennen kuin rakentaminen oli aloitettu.
Loppuvuodesta myynti tulee tasaantumaan asuntotuottajien liiton Boligprodusentenes Foreningin mukaan.

Muiden rakennusten aloitusmäärä oli tammi-elokuussa SSB:n mukaan 2,4 miljoonaa neliömetriä eli 22 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana aikana. Muiden rakennusten suhdanneura on BNL:n mukaan samanlainen kuin asunnoilla. BNL:n arvion mukaan tänä vuonna muita rakennuksia aloitetaan 3,3 miljoonaa neliömetriä ja kahtena seuraavana vuonna kumpanakin noin 3,1 miljoonaa neliömetriä.

Tanska

Nordea ennakoi syyskuun katsauksessaan Tanskan talouden noususuhdanteen alkaneen yksityisen kulutuksen ja viennin vetämänä.
Investoinnit kasvavat tänä vuonna 3,4 prosenttia. Kahtena seuraavana vuotena investointien kasvunopeus asettuu noin 2,5 prosenttiin.
Verohelpotukset lisäävät käytettävissä olevia tuloja vuosina 2004 - 2007. Taloudellisten tutkimuslaitosten BKT:n kasvuennusteiden keskiarvot tälle vuodelle ovat 2,2 ja ensi vuodelle 2,4 prosenttia.
Yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 3,4 ja ensi vuonna 2,8 prosenttia. Euroconstruct arvioi kesäkuussa kiinteiden investointien lisääntyvän keskimäärin 4 prosentin vauhdilla vuosina 2004 - 2006.

Tanskan rakennustyönantajaliitto Dansk Byggeri arvioi heinäkuussa tämän ja ensi vuoden näkymät vakaiksi. Aloitettavien talonrakennusten pinta-ala kasvaa 3 prosenttia sekä tänä että ensi vuonna.
Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ylläpitää asuntotuotannon tason vakaana kotitalouksien suotuisan tulokehityksen ja matalien korkojen ansiosta. Tänä vuonna aloitetaan 23 500 ja ensi vuonna 24 500 asunnon rakentaminen. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen vähenee.
Korjausrakentaminen kasvaa tänä vuonna 3 prosenttia ja ensi vuonna vain vähän. Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille. Dansk Byggeri on lokakuussa arvostellut Tanskan tilastokeskuksen rakennustilastojen luotettavuutta useiden suurehkojen korjausten takia, jotka ovat vaikeuttaneet ennustamista.
Dansk Byggerin arvion mukaan viimeisimpien tietojen mukaan rakentamisen kehitys voi olla heikompi kuin heinäkuun ennusteen perusteella voisi olettaa. Lokakuussa julkistettu rakennusteollisuutta koskeva suhdannebarometri oli kuitenkin varovaisen positiivinen.

Baltia ja Venäjä

Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Venäjän talouskasvu on korkean öljyn hinnan ja vahvan kotimaisen kysynnän ansiosta tänä vuonna noin 7 prosentin kasvussa. Nordea ennustaa Venäjän investointien kasvuksi tänä vuonna 10 ja ensi vuonna 7 prosenttia.

Viime toukokuussa toteutunut Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys ylläpitää kaksinumeroista investointien kasvuvauhtia tämän ja ensi vuoden aikana. Viro ja Liettua kuuluvat jo ERM2 -valuuttakurssijärjestelmään ja Latvia liittyy siihen vuoden 2005 alusta. EU:n tuet ja jäsenyyden tuomat suorat investoinnit vahvistavat uusien jäsenmaiden talouskasvua useiden vuosien ajan.
Baltian maiden BKT:n kasvu on jatkunut kotimaisen kulutuksen ja investointien vetämänä, mutta viennin merkitys korostuu sen nopean kasvun takia lähivuosina. Samalla vaihtotaseongelma helpottuu.

Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää Moskovan ympäristössä, Pietarissa ja Baltian maiden pääkaupungeissa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto oli 969,3 milj. euroa (241,9 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 56 prosenttia. Liikevaihdosta 37 prosenttia tuli Ruotsista, 33 prosenttia Suomesta, Baltian maista ja Venäjältä, 22 prosenttia Norjasta ja 8 prosenttia Tanskasta.

Ostetun Building Systems -liiketoiminnan tase yhdisteltiin ensimmäisen kerran konsernitaseeseen eli konsolidoitiin 31.12.2003.
Liiketoiminta on ensimmäisen kerran kirjattu neljältä kuukaudelta 29.8.2003 alkaen vuoden 2003 neljännen neljänneksen lukuihin.

Kiinteistöteknisten palvelujen liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 19,1 milj. euroa. Building Systems -kaupasta tehtiin 14,5 milj. euron liikearvo- ja konserniliikearvopoistot. Toimialan liikevoitoksi (EBIT) muodostui 1,0 milj. euroa.

Tanskan yksikön kauden tulokseen sisältyy yhteensä 4 milj. euron tappiovaraus Tanskan laivaston kahden sotalaivan sähköistysprojektissa. Projekti siirtyi Building Systemsin kaupan mukana ABB:ltä. Toinen laivoista on valmis ja luovutettu ja toinen valmistuu kesäkuussa 2005. Tappio on kirjattu koko projektin eli molempien laivojen osalta katsauskauden tulokseen.

Tilauskanta kauden lopussa oli 564,6 milj. euroa (419,9 Me). Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 12 451 henkeä, joista 4 311 työskenteli Ruotsissa, 4 022 Suomessa, 2 513 Norjassa, 1 164 Tanskassa ja 441 Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Venäjällä.

Ruotsissa yhtiöiden yhdistyminen vahvistaa tarjontaa

Ruotsissa toimivien yhtiöiden yhdistymisen myötä muodostetun YIT Sverige AB:n liikevaihto oli 362,5 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 49 prosenttia. Tilauskanta oli 184,2 milj. euroa (197,1 Me).

Kiinteistötekniset palvelut toimialan ruotsalaiset yhtiöt yhdistyivät YIT Sverige AB:ksi 1.10.2004. Yhdistymisen myötä YIT pystyy nyt yhtenä yhtiönä tarjoamaan Ruotsissa ainutlaatuisen kokonaisuuden teknisiä asennuspalveluja, käynnissä- ja kunnossapitopalveluja sekä kiinteistöjen hallinnointi- ja johtamis- eli Facility Management palveluja.

Markkinat ovat kehittyneet Ruotsissa kokonaisuutena myönteisesti.
Rakennusmarkkinat ovat alkaneet elpyä, mutta alan sisällä kehitysnäkymät vaihtelevat. Asuntorakentaminen on lisääntynyt nopeasti, mutta muu rakentaminen on vielä tänä vuonna vähäistä.
Viennin kasvun myötä käynnistyneet investoinnit ja teollisuuden hankkeet ovat kuluvana vuonna kasvattaneet kiinteistötekniikan markkinoita. Koko vuoden osalta kiinteistöteknisten palveluiden markkinat pysyvät edellisvuotisella tasolla. Vuosina 2005 ja 2006 niiden odotetaan kasvavan kolmesta neljään prosenttia.
Saneerausten, modernisointien ja kiinteistöpalveluiden markkinat kehittyvät vakaasti ja niissä odotetaan lievää kasvua tulevina vuosina.

Kauden aikana London & Regional Properties uudisti sopimuksensa YIT:n kanssa kiinteistöjensä hallinnoinnista ja kehittämisestä.
Kiinteistöjen laajuus on 1 250 000 neliömetriä ja ne sijaitsevat eri puolilla Ruotsia. Uusi sopimus on voimassa vuoden 2009 helmikuun loppuun asti.

Uutena tilauksena saatiin ilmanvaihdon asennukset GMP-laitokseen AstraZenecalle Södertäljeen. Laitoksen ilmanvaihdon ja -paineen säätelyssä hyödynnetään YIT:n Optilab-järjestelmää.

YIT toteuttaa myös putkistoasennuksia Stora Enson uuteen paperikoneeseen Kvarnsvedenissä. Työ jatkuu vuoteen 2005.

Suomessa teollisuuden kysynnässä odotetaan kasvua

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n liikevaihto Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä oli kaudella 317,5 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 65 prosenttia. Tilauskanta oli 219,2 milj.
euroa (121,4 Me).

Yleinen markkinatilanne on pysynyt pääosin samanlaisena kuin edellisen kauden katsauksen aikaan. Liiketilojen kysyntä pysynee virkeänä loppuvuoden, mutta toimitilarakentaminen jatkuu vähäisenä myös lähiaikoina. Julkinen rakentaminen pysyy kohtuullisena kasvualueilla, mutta on muualla hiljaista. Uudisasuintuotanto pysyy vakaana loppuvuoden. Teollisuudessa odotetaan kysynnän piristymistä.

Kiinteistöpalveluiden yllä- ja kunnossapitotoiminta sekä kiinteistömanageeraus on vilkasta.

Baltian maiden markkinoilla kasvu on selvästi nopeampaa kuin Suomessa. Liiketoiminta on kaikissa maissa vielä muotoutumassa osaksi EU:n markkinoita. Venäjällä markkinat kehittyvät myönteisesti luoden mahdollisuuksia talotekniikassa ja kiinteistöpalveluissa.

Kolmannen neljänneksen aikana aloitettiin Vaasassa Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kehitysvammaisten hoitokodin LVIS-työt potilasturvajärjestelmineen, Kajaanissa Wetterin autotalon LVIS-työt, Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen LVI-saneeraustyöt, Pohjoismaiden suurimman Bauhaus-tavaratalon sammutuslaiteurakka Tampereella sekä sammutuslaiteurakat Finnforest Oy:n moduulitehtaaseen Hartolaan ja Kokkolan Halpahalli Oy:n keskusvarastoon. Teollisuuskohteina alkoivat UPM Kymmene Oyj:n Siistaamo-projekti Kaipolassa, M-real Oyj:n Helmi-projektin konesali- ilmastointi Kaskisissa ja Helsingin Energian Viikinmäen sähköaseman kaapelointi. Liettuassa YIT Technika aloitti 14-kerroksisen toimitalon LVIS-työt Akropolis-kauppakeskuksen yhteyteen.

Ylläpidosta allekirjoitettiin sopimukset mm. Tieliikelaitoksen kanssa keli- ja liikennekameroiden ylläpidon jatkosta, TeliaSonera Oyj:n kiinteistöjen manageeraussopimuksen jatkosta vuodelle 2005 sisältäen optiot vuosille 2006 ja 2007 sekä Wärtsilän kiinteistöjen huoltotöistä Vaasassa.

YIT:n yhteistyönä toteutetaan YIT Keskukset Rovaniemelle, Jyväskylään, Kokkolaan ja Turkuun, useita asuntokohteita eri puolilla Suomea ja Pietarissa sekä esimerkiksi Pursialan voimalaitos Etelä- Savon Energia Oy:lle Mikkelissä. Merkittävänä yhteiskohteena jatkui Helsingissä Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimitilahanke. Tiloihin asennettava YIT:n kehittämä ns. avoin automaatiojärjestelmä mahdollistaa uusia mielenkiintoisia palvelukonsepteja.

Elokuussa ruotsalaisen Envac Groupin kanssa allekirjoitettiin yhteistyösopimus, jonka tavoitteena on tuoda Envacin kehittämä, edistyksellinen alipainetekniikkaan perustuva asuin- ja toimistojätteiden keräysjärjestelmä Suomen ja Venäjän markkinoille.
YIT:n Rakentamispalvelut selvittää järjestelmän käyttöönottoa merkittävissä aluerakentamiskohteissaan Suomessa. Yhteistyö on herättänyt mielenkiintoa myös Moskovassa keskustan huippuluokan asuntokohteiden ja joidenkin sairaaloiden osalta.

Norjassa asuntojen ja liiketilojen rakentaminen piristynyt

YIT Building Systems AS:n liikevaihto oli 213,2 milj. euroa.
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 72 prosenttia.
Tilauskanta oli 75,1 milj. euroa (54,4 Me).

Uusien asuntojen rakentamisessa aloitusmäärät ovat nousseet kolmanneksen edellisvuotista korkeammalle ja koko vuoden osalta määrän uskotaan olevan viidenneksen edellisvuotista suurempi.
Asuntojen modernisointien markkinat ovat myös kasvaneet vuoden takaisesta. YIT:n kannalta merkityksellistä on kerrostalohankkeiden kehittyminen.

Myös liiketilarakentaminen on alkanut kasvaa aloitusmäärillä mitattuna. Aloitettujen hankkeiden pinta-ala on noin viidenneksen edellisvuotista suurempi. Erityisen vilkasta liikerakentaminen on Oslon alueella.

Euroconstruct arvioi markkinoiden kasvavan vuonna 2004 vajaat 8 prosenttia. Hankkeiden aloittamisesta teknisiin töihin kuluvan viiveen johdosta kehitys näkyy YIT:n toiminnassa vuodenvaihteen tienoilla.

Kolmannen neljänneksen aikana YIT sai tilauksen sähkö- ja putkityöt sekä ilmanvaihdon kattavasta teknisestä kokonaisratkaisusta Heimdal Entreprenørilta Trondheimiin rakennettavaan yli sataan energiaystävälliseen asuntoon sekä NCC:ltä Stavangeriin rakennettaviin asuntoihin. Skanskalta YIT sai tilauksen putkitöistä, viemäröinnistä, jäähdytys- ja sammutusjärjestelmistä yhtiön uuteen pääkonttoriin Oslossa. PEABille toimitetaan Oslossa hoitokotiin ratkaisu, joka kattaa ilmanvaihdon, sähkö- ja putkityöt sekä viemäröinnin, lämmityksen ja sammutusjärjestelmät.

Vuosineljänneksen aikana solmittiin kolme uutta teknisten palveluiden kehyssopimusta. Sopimus armeijan kiinteistöjen kehittämisestä ja kunnossapidosta vastaavan Forsvarsbyggin kanssa kattaa kaikki armeijan kaakkoiset toimipisteet ja CG Holdingin kanssa 55 vähittäisliikettä, kolme suurta ostoskeskusta sekä kaksi lasi- ja posliinitehdasta. NetComin kanssa solmittu sopimus liittyy voimalähde- ja tietoliikennepalveluihin.

Carnegie Mellon yliopiston kanssa jatketaan yhteistyötä, jossa selvitetään mahdollisuuksia hyödyntää sähkö- ja ilmanvaihtokanavia langattomassa viestinnässä. Valtion tukemassa hankkeessa YIT tutkii lisäksi mahdollisuuksia soveltaa suomalaista jäähallien teknistä konseptia Norjassa esimerkiksi jalka- ja käsipallohalleissa.
Patentoidun ClimaCeil sähkö- ja ilmanvaihtojärjestelmän käytön laajentamista koko konserniin jatketaan.

Tanskan talouden näkymät myönteisiä

YIT A/S:n liikevaihto oli 76,1 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 36 prosenttia. Tilauskanta oli 86,0 milj.
euroa (47,0 Me).

Tanskan yksikön kauden tulokseen sisältyy tappiovaraus, yhteensä 4 milj. euroa Tanskan laivaston kahden sotalaivan sähköistysprojektissa. Projekti siirtyi Building Systemsin kaupan mukana ABB:ltä. Toinen laivoista on valmis ja luovutettu ja toinen valmistuu kesäkuussa 2005. Tappio on kirjattu koko projektin eli molempien laivojen osalta katsauskauden tulokseen.

Nordean ennusteiden mukaan Tanskan talous on kehittynyt odotetusti yksityisen kulutuksen vetämänä. Vienti lisääntyy vähitellen, mutta investoinnit eivät ole vielä käynnistyneet.

Työttömyyden odotetaan kääntyvän laskuun. Talouden suurimmat riskit liittyvät öljyn hinnan kehitykseen. Taloudellinen tasapaino säilytettäneen, sillä vaihtotaseen tai inflaation tuomia ongelmia ei ole nähtävissä.

Tanskan tilastokeskuksen mukaan odotukset rakentamis-, tuotanto- ja palveluteollisuuden kehityksestä ovat myönteisiä seuraavan vuosineljänneksen aikana.

Kolmannen neljänneksen aikana YIT sai ilmanvaihtotilauksen A.P.Moller – Mærskin pääkonttoriin Kööpenhaminassa. Lisäksi solmittiin sopimus sähkö-, ilmanvaihto-, ja putkistoasennukset kattavasta kokonaisvaltaisesta teknisestä toimituksesta Tanskan pedagogiselle yliopistolle Kööpenhaminassa. Sopimus sisältää myös projektinhallinnan vanhan yliopistorakennuksen modernisointihankkeessa.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto kasvoi 10 prosenttia edellisvuodesta ja oli 1 055,6 milj. euroa (961,4 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 2 prosenttia (3 %) ja kansainvälisen liiketoiminnan osuus 18 prosenttia (14 %) liikevaihdosta. Liikevaihtoon sisältyy kaksinkertaista liikevaihtoa (oman tuotannon osakemyyntiä) 143,2 milj. euroa (168,4 Me).

Liikevoitto oli 82,9 milj. euroa (78,9 Me). Vertailukauden liikevoitto sisälsi kertaluonteisia eriä 24,3 milj. euroa.
Tilauskanta kauden lopussa oli 752,8 milj. euroa (868,7 Me).
Tilauskanta aleni alhaisen toimitilakysynnän aiheuttamien hankesiirtymien takia. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 934 henkeä.

Kolmannen vuosineljänneksen aikana panostettiin kannattavuuden parantamiseen Suomen liiketoiminnassa ja perustajaurakointimuotoisen asuntorakentamisen kasvattamiseen Venäjällä ja Baltiassa.

Asuntokaupassa tasaantumista

Suomessa pääkaupunkiseudulla sekä kansainvälisen liiketoiminnan alueella Venäjällä ja Baltiassa asuntokauppa tasaantui alkuvuoden ennätystasolta. Pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa ja sen ulkopuolisissa kasvukaupungeissa asuntokauppa kävi koko vuosineljänneksen ajan hyvin. Suomessa myytiin kauden aikana 1 788 (1 685) vapaarahoitteista omistusasuntoa ja Venäjällä ja Baltiassa 785 (349) asuntoa. Uudisasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan hyvänä vuoden viimeisen neljänneksen aikana.

Suomessa aloitettiin kauden aikana 2 099 (2 509) asunnon rakentaminen. Niistä 1 980 (2 227) oli vapaarahoitteisia asuntoja.
Kauden lopussa rakenteilla oli yhteensä 2 889 (3 534) asuntoa, joista 2 770 (2 977) oli vapaarahoitteisia asuntoja. Sen aikana valmistui 2 429 (1 444) vapaarahoitteista asuntoa. Myymättömiä valmiita asuntoja oli kauden lopussa 234 (119) kappaletta.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa asuntorakentamisen kasvu jatkui strategian mukaisesti. Kauden aikana käynnistyi 3 167 uudisasunnon rakentaminen Venäjällä, Virossa, Latviassa ja Liettuassa.
Edellisvuoden vastaavana ajankohtana aloitettujen asuntojen määrä oli 199 asuntoa. Asuntoja valmistui 199 (214). Keskeneräisiä rakenteilla olevia vapaarahoitteisia omistusasuntoja oli jakson lopussa 3 815 (973) kappaletta. Myymättömiä valmiita asuntoja oli syyskuun lopussa 9 (19) kappaletta.

Venäjällä asuntojen hinnat ovat viimeisen vuoden aikana nousseet merkittävästi. Kuluneen vuosineljänneksen aikana hintojen nousuvauhti tasaantui. YIT:n rakentamien vapaarahoitteisten asuntojen myyntihinta on Venäjän ja Baltian markkinoilla ollut viimeisen vuoden aikana keskimäärin vajaan kolmanneksen Suomessa myytävien asuntojen hinnasta.

Perustajaurakointimuotoisen asuntorakentamisen markkinanäkymien arvioidaan pysyvän hyvinä kaikilla YIT:n markkina-alueilla. Suomessa näkymiä tukevat kuntien välinen muuttoliike, kuluttajien myönteiset näkemykset oman taloutensa kehittymisestä sekä matala korkotaso.
Venäjällä ja Baltian maissa uudisasuntojen kysyntää tukee voimakas talouskasvu. Asuntokysyntään pystytään vastaamaan hyvällä tonttivarannolla. Vuoden 2004 aikana arvioidaan Suomessa käynnistettävän noin 2 600 (vuonna 2003 aloituksia: 2 826) vapaarahoitteisen asunnon rakentaminen ja Venäjällä sekä Baltiassa vastaavasti 3 700 (351) asunnon rakentaminen.

YIT:n tonttivaranto 30.9.2004

Rakennusoikeudet Tonttivaran- ja toon sidottu kaavoitusmahdolli- pääoma, suudet, 1 000 milj. euroa krs-m2 Suomi Asuntotontit 1 415 157 Toimitilaton- tit 883 118 Yhteensä 2 298 275 Baltia ja Venäjä Asuntotontit 401 18 Yhteensä 2 699 293

Muu talonrakentaminen

Vapaiden toimitilojen runsas määrä jarrutti Suomessa uusien toimitilahankkeiden käynnistämistä. Kauppa- ja logistiikkatilojen kysyntä säilyi kohtuullisena. Toimitilahankkeiden kilpailu-urakoiden kilpailutilanne säilyi kireänä sekä uudis- että korjausrakentamisessa. Teollisuuden investointien ennakoidaan elpyvän, mikä parantaa teollisuusrakentamisen kysyntää loppuvuoden aikana.

Uusia urakoita talonrakentamisessa olivat vuoden kolmannella neljänneksellä Kaskisen BCTMP-laitos M-real Oyj:lle, Kartanonkosken koulu Vantaan kaupungille, Espoon kaupungin Aurorakodin saneeraus, TAVI-talon laajennus Helsinkin kaupungin rakennusvirastolle, Lapin Yliopiston taiteiden tiedekunnan runkourakka Senaatti-kiinteistölle, Lidl-myymälä Liedossa, Kiinteistö Oy Vihdin Haapakyläntie 2:n vuokra- asuntokohde YH Suomi Oy:lle, Kiinteistö Oy Oulun Isokatu 4:n asuintalo Oulun Osuuspankille, Asuintalo Vuorela Siilinjärven Vuokratalot Oy:lle, Paikusen jätevedenpuhdistamo Pärnussa, Ärimajan ostoskeskus Tallinnassa, kaasukompressorilaitos Öresundskraftille Ruotsissa, Johvin Konserttitalo Eesti Kontsertille, Jurmalan kylpylähotelli SIA Ärimajalle Latviassa, moottoritehtaan varastorakennus ZAO Ford Motor Companylle Venäjän Vsevolodskissa sekä tehdasrakennuksen laajennus UAB Lietlinenille Kaunasissa.

Useita uusia alueurakoita yleisten teiden kunnossapidossa

Maa- ja vesirakentamisen määrä kasvoi edellisvuodesta, mutta hintakilpailu jatkui kireänä. Kalliorakentamisen markkinatilanteen arvioidaan kehittyvän myönteisesti uusien isojen hankkeiden tullessa tarjousvaiheeseen.

Kauden aikana saatuja uusia kilpailu-urakoita olivat Itäväylän parantamistyöt Helsingin kaupungin rakennusvirastolle, muuntamo M120 Neste Engineeringille ja Lounais-Suomen vankilan maanalaiset rakenteet Senaatti-kiinteistöille, Myllypuron entisen kaatopaikan kunnostus Helsingin kaupungin rakennusvirastolle ja instrumentointikytkentärakennus Neste Jacobs Oy:lle.

YIT vahvisti markkina-asemiaan yleisten teiden kunnossapidossa.
Kauden aikana saatuja uusia hoitourakoita olivat Espoon alueurakka vuosina 2004 - 2009, Nummen alueurakka vuosina 2004 - 2007, Pietarsaaren alueurakka vuosina 2004 - 2009, Imatran alueurakka vuosina 2004 - 2009, Raision alueurakka vuosina 2004 - 2007 ja Iisalmen alueurakka vuosina 2004 - 2007.

Kehitystoiminta

Vuosineljänneksen aikana käynnistettiin hankkeet henkilöstöprosessien kehittämiseksi erityisesti rekrytoinnin ja perehdyttämisen osalta sekä YIT Koti asiakasprosessin ja asiakkuuden hallinnan kehittämiseksi.

Kauden aikana YIT myi unkarilaiselle Graphisoftille kehittämäänsä tuotemalliteknologiaa ja osaamista sekä solmi yhtiön kanssa kumppanuussopimuksen tuotemalliteknologian kehittämisestä edelleen.

YIT on lisäksi mukana merkittävien kunta-asiakkaiden ja rakennusliikkeiden yhteisessä Rakennusteollisuus RT:n johtamassa hankkeessa, jossa kehitetään talonrakennusalan elinkaarimalleja.

TEOLLISUUDEN PALVELUT

Teollisuuden palveluiden liikevaihto tammi-syyskuussa oli 141,3 milj.
euroa (153,8 Me). Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 67 prosenttia liikevaihdosta. Kansainvälisen liiketoiminnan arvo liikevaihdosta oli 7 prosenttia.

Liikevoitto oli 5,3 milj. euroa. Tilauskanta kauden lopussa oli 115,5 milj. euroa (62,6 Me), josta 12,9 milj. euroa oli kansainvälistä työvarantoa. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 2 992 henkilöä.

Investointien kysyntä kääntymässä kasvuun

Teollisuuden palveluiden liikevaihto on pienentynyt edellisvuotisesta johtuen pääosin investointien vähenemisestä. Pitkän hiljaisen kauden jälkeen investointien kysynnän odotetaan lisääntyvän loppuvuoden aikana.

Toimialan tilauskanta nousi kuluneen vuosineljänneksen aikana 57 prosenttia ja oli syyskuun lopussa 85 prosenttia suurempi kuin viime vuoden vastaavana aikana. Tilauskannan voimakas lisääntyminen johtui mm. Fortumin Diesel-hankkeen pohjaöljy- ja vety-yksikön teräsrakenteita, putkistoja ja laiteasennuksia koskevista tilauksista, jotka voitettiin kovassa kansainvälisessä kilpailussa.
Suomessa uutena kohteena saatiin myös UPM:n Kaipolan tehtaille toimitettavat siistaamon putkistot, joiden rakentamisen aloitetaan välittömästi. Viennin osalta merkittäviä kattilakorjaustilauksia sekä voimalaputkisto- ja säiliötoimituksia on saatu mm. Ruotsiin, Keski- Eurooppaan, Irlantiin, Etelä-Amerikkaan ja Kiinaan.

Alkavista investointihankkeista Olkiluotoon rakennettavan Suomen viidennen ydinvoimalan OL3:n ensimmäiset putkistoihin liittyvät kaupalliset tarjouskyselyt ovat tällä hetkellä laskennassa.

Suhteellisen hyvistä tulevaisuudennäkymistä huolimatta YIT:n Teollisuuden palveluiden kapasiteetti jää osaksi hyödyntämättä vielä vuoden 2005 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen jälkeen kapasiteetin käyttöaste nousee voimakkaasti Diesel-hankkeen töiden käynnistyttyä.

Merkittäviä toimituksia kattilavalmistajille

Kauden aikana toimitettiin merkittäviä putkisto- ja kattilaesivalmisteita kaikille suomalaisille kattilavalmistajille; Andritz Oy:lle, Foster Wheeler Energia Oy:lle, Kvaerner Power Oy:lle ja Noviter Oy:lle. Toimitukset liittyivät asiakkaiden vientitoimituksiin mm. Viroon, Saksaan, Portugaliin, Brasiliaan ja Kiinaan.

Viennin osalta keskeisin kohde oli suuren kaasukombilaitoksen putkistojärjestelmien toimitus Demag Delaval Industrial Turbomachinery Ab:lle Riikaan. Toimituksia oli käynnissä myös Foster Wheeler Energia Oy:lle Irlantiin ja uusimpana toimitus Cellulosa Arauco y Constitucio’n S.A:lle Chileen.

Stora Enson WARMA-projektin kuumahierrelaitoksen prosessi- ja lämmöntalteenottoputkistot sekä Wisapower Oy:n voimalaputkistourakka saatiin päätökseen.

Fortumin Porvoon jalostamolla jatkuivat pistolaiturin raakaöljylinjojen rakentaminen sekä Diesel-hankkeeseen liittyvien vety- ja pohjaöljy-yksiköiden maanalaisten putkistojen rakennustyöt.
Muut Diesel-hankeeseen liittyvät toimitukset jatkuvat alkuvuoteen 2006 saakka. Stora Enson Summan PK2 -putkistoprojektissa työt jatkuvat ensi vuoden alkupuolelle asti. M-realin Kaskisten tehtaan putkisillan asennustyöt jatkuvat tammikuuhun 2005.

Kunnossapidossa laajennettu YIT:n sisäistä yhteistyötä

Teollisuuden kunnossapidon osalta markkinakehitys on ollut suotuisaa ja toiminta oli aikaisempien kesien tapaan vilkasta. Kauden aikana tehtiin runsaasti seisokkitöitä metsäteollisuudessa ja ydinvoimalaitoksilla.

Ydinvoimahuollon osalta aloitettiin tämän vuoden huoltoseisokin aikana valmistella erittäin vaativaa Timo-projektia, joka liittyy Teollisuuden Voiman voimalaitosten korkeapaineturbiinien vaihtoon.
Toimitukset toteutetaan pääosin vuosien 2005 ja 2006 seisokkien aikana. Muutoin voimalaitosten kunnossapidon painopiste siirtyi kaudella Loviisaan ja Ruotsin laitoksiin.

Teollisuuden kunnossapidossa on laajennettu yhteistyötä Kiinteistötekniset palvelut -toimialaan kuuluvan YIT Sverige AB:n teollisuusyksikön kanssa. Alkusyksyn aikana toimitettiin yhteistyönä merkittäviä kunnossapitoseisokkitoimituksia Ruotsin itärannikon metsäteollisuuslaitoksiin mm. M-realille Örnsköldvikissä ja Husumissa sekä SCA:lle Obbolassa, jossa työt jatkuvat edelleen.

Instrumentointiasennusten kysyntä parantui selvästi alkuvuoteen verrattuna. Merkittävin instrumentointitoimitus toteutetaan Linde AG:lle Tornion AGA:n ilmakaasutehtaalle. M-realin BCTMP-projektiin Kaskisissa tehtiin projektointi- ja suunnittelupalveluja koskeva sopimus.

TIETOVERKKOPALVELUT

Vuosi 2004 on toteutunut Tietoverkkopalveluissa edellisvuotta paremmin. Liikevaihto tammi-syyskuulta oli 90,4 milj. euroa (93,0 Me, vertailukelpoinen 84,6 Me). Liikevaihdosta 76 prosenttia (60 %) perustui pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja 24 prosenttia (40 %) projektituotantoon. Liikevoitto oli 11,5 milj. euroa (6,2 Me).
Tilauskanta katsauskauden lopussa oli 88,1 milj. euroa (65,3 Me).
Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 1 341 henkeä.

Tuloskehityksen paraneminen on peräisin lähinnä omista kehittämis- ja tehostamistoimenpiteistä. Huolto- ja kunnossapitotoiminnan osuuden lisääntymiseen on vaikuttanut mobiiliverkkojen projektitöiden merkittävä väheneminen ja palvelukysynnän muuttuminen pienemmiksi ylläpito- ja muutostöiksi.

Teletoimialalla operaattorien välinen kilpailutilanne kiristyy edelleen. Kehitystä tapahtuu laajakaistaverkoissa ja -liittymissä sekä niiden yhteydessä tarjottavissa tietoteknisissä palveluissa.
Myös asennuspalvelujen markkinat ovat kilpailun myötä aukeamassa ulkopuolisille palveluntarjoajille. Mobiiliverkkojen osalta teleoperaattorien kilpailutilanne vähentää investointeja ja asennuspalveluiden kysyntää.

Laajakaistayhteyksiä myydään ennätystahtia

Laajakaistayhteyksiä myydään tällä hetkellä ennätyksellisiä määriä.
Kysyntään on vaikuttanut loppuasiakkaiden kuukausiveloitusten reipas lasku ja operaattoreiden jatkuvat avaustarjoukset. Operaattorien markkinoimat avaimet käteen -palvelut ovat lisänneet YIT:n kenttätyön määrää.

Laajakaistakehitys on lisännyt hieman myös kiinteän televerkon projektitoimitusten kysyntää. Laajakaistaliittymien määrän nousu kasvattaa myös verkkojen ylläpitopalvelujen ja tietoteknisten lähitukipalvelujen tarvetta.

Laajakaistaliittymien kehityksen uskotaan jatkuvan lähitulevaisuudessa nykyisellä tasolla. Ylläpitopalvelujen tarpeen lisääntymisen ennustetaan näkyvän jo seuraavan vuoden aikana.

Asennuspalvelujen markkinat avautumassa

Asennuspalvelujen markkinat ovat hiljalleen avautumassa teleoperaattorien kilpailutilanteen kiristymisen myötä. Kehitys on lisännyt YIT:n mahdollisuuksia tarjota palveluitaan, mutta on samalla tuonut myös hintapaineita.

Asennustöiden ulkoistusten uskotaan lisääntyvän osittain jo lähitulevaisuudessa. Toimintatapojen muuttuminen vaikuttaa asennusmarkkinoiden kehittymiseen, mutta tuo kysyntää avoimeen kilpailuun vasta muutaman vuoden kuluttua, kun järjestelyihin liittyvät suoja-ajat päättyvät.

Alkuvuoden aikana YIT on solminut uusia asiakassopimuksia operaattoreiden kanssa. Uudet sopimukset ovat laajentaneet asiakaskuntaa ja tuoneet sitä kautta myös uutta työvolyymia YIT:n asennuspalveluihin.

Mobiilimarkkinoilla 3G-verkon investoinnit toteutuvat vähittäin

Mobiiliverkkomarkkinoilla operaattorien kova hintakilpailu on vähentänyt investointeja ja pienentänyt asennuspalvelujen kysyntää.
Markkinat ovat taantuvassa tilassa osittain myös menossa olevan teknologiamurroksen takia.

Nopeamman tiedonsiirron mahdollistavien kolmannen sukupolven 3G- verkkoinvestointien ei uskota muodostavan voimakasta piikkiä.
Investointien odotetaan toteutuvan nopean revoluution sijaan hitaampana verkkoevoluutiona uusien palvelujen kehittyessä ja niiden edellyttämän verkkokapasiteetin tarpeen lisääntyessä. 3G-verkot on Suomessa rajatuilla alueilla avattu käyttöön katsauskaudella.

Palveluprosesseja ja kenttätyötä tehostetaan

Kehittämistyö on painottunut uusien palvelukokonaisuuksien löytämiseen teknisten lähitukipalvelujen alueelle sekä toimenpiteisiin, joilla tuetaan asennusmarkkinoiden avautumista sekä lähitukipalveluissa että televerkoissa.

YIT:n sisäisen yhteistyön painopisteenä on ollut kehittyminen yhteisten asiakkuuksien hyödyntämisessä. Yhtiö- ja paikallistasolla tehtävässä kehitystyössä on keskitytty usealla paikkakunnilla toimiviin asiakkaisiin sekä julkishallintoon.

Tietoverkkopalveluiden tietoteknistä alustaa on modernisoitu palveluprosessien tehostamiseksi ja palvelutason parantamiseksi.
Operatiivista toimintaa kehitetään Tekesin kanssa yhteishankkeella, jolla pyritään tehostamaan kenttäpalveluiden tuotannonohjausta ja logistiikkaa. Oppilaitosten kanssa tehtävää yhteistyötä on edelleen tiivistetty tulevaisuuden työvoiman saannin turvaamiseksi.

NÄKYMÄT VUODELLE 2004

YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden. Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja paranee merkittävästi vuoteen 2003 verrattuna. Asuntorakentaminen jatkaa Suomessa vahvaa tuloksentekoa kysyntähuipun jälkeen tasaantuneella volyymilla. Venäjällä ja Baltiassa asuntotuotannon kasvu jatkuu. Kiinteistötekniset palvelut - toimialan vaikutuksen YIT:n osakekohtaiseen tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.

Helsingissä, 1. marraskuuta 2004

Hallitus KONSERNITILINPÄÄTÖS 30.9.2004 (Tilintarkastamaton)

TULOSLASKELMA, milj. e

1-9/2004 1-9/2003 muutos, % 1-12/2003 Liikevaihto 2 223,9 1 435,7 55 2 389,7 - ulkomaantoiminnan osuus 875,6 291,5 *) 672,5 - oman tuotannon osakemyynti 143,2 168,4 -15 243,1 Liiketoiminnan tuotot ja -2 091,4 -1 328,2 57 -2 253,3 kulut Poistot ja arvonalentumiset ilman liikearvopoistoja -12,7 -12,3 3 -17,7 Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) 119,8 95,2 26 118,7 % liikevaihdosta 5,4 % 6,6 % - 5,0 % Liikearvojen ja konserniliikearvon poisto -22,6 -9,4 *) -20,1 Liikevoitto (EBIT) 97,2 85,8 13 98,6 % liikevaihdosta 4,4 % 6,0 % - 4,1 % Rahoitustuotot ja -kulut, netto -12,1 -10,4 16 -14,2 Voitto ennen satunnaiseriä 85,1 75,4 13 84,4 % liikevaihdosta 3,8 % 5,3 % - 3,5 % Satunnaiset tuotot 0 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 0 Voitto ennen veroja 85,1 75,4 13 84,4 % liikevaihdosta 3,8 % 5,3 % - 3,5 % Katsauskauden voitto 58,8 50,2 17 48,4 % liikevaihdosta 2,6 % 3,5 % - 2,0 %

*) Muutos yli 100 %

Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi.
IAS/IFRS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen jälkeen vuoden 2005 alusta osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.

Katsauskauden voitossa on otettu huomioon laskennallinen verovelka ja vähemmistön osuus poistoerosta. Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TULOSLASKELMA, milj. e (kolmas neljännes verrattuna vertailuvuoden kolmanteen neljännekseen)

7-9/2004 7-9/2003 muutos, % Liikevaihto 719,5 503,6 43 - ulkomaantoiminnan osuus 293,8 109,9 *) - oman tuotannon osakemyynti 35,4 57,2 -38 Liiketoiminnan tuotot ja kulut -670,4 -467,9 43 Poistot ja arvonalentumiset ilman liikearvopoistoja -4,4 -4,0 10 Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoj a (EBITA) 44,7 31,7 41 % liikevaihdosta 6,2 % 6,3 % - Liikearvojen ja konserniliikearvon poisto -7,7 -3,8 *) Liikevoitto (EBIT) 37,0 27,9 33 % liikevaihdosta 5,1 % 5,5 % - Rahoitustuotot ja -kulut, netto -4,8 -4,0 20 Voitto ennen satunnaiseriä 32,2 23,9 35 % liikevaihdosta 4,5 % 4,7 % - Satunnaiset tuotot 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 Voitto ennen veroja 32,2 23,9 35 % liikevaihdosta 4,5 % 4,7 % - Katsauskauden voitto 23,8 14,7 62 % liikevaihdosta 3,3 % 2,9 % -

*) Muutos yli 100 %

TASE, milj. e

30.9.200 30.9.200 muutos, 31.12.20 4 3 % 03 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet - Liikearvo 155,9 0,5 *) 168,9 - Muut aineettomat hyödykkeet 12,1 147,8 -92 11,8 Konserniliikearvo 75,4 66,2 14 78,0 Aineelliset hyödykkeet 66,9 57,9 16 66,8 Sijoitukset - Muut sijoitukset 7,7 35,3 -78 7,9 Vaihto-omaisuus 451,1 395,4 14 380,8 Saamiset 809,4 585,9 38 781,0 Rahoitusarvopaperit 0,9 9,4 -90 11,9 Rahat ja pankkisaamiset 39,3 25,5 54 48,4 Vastaavaa yhteensä 1 618,7 1 323,9 22 1 555,5 VASTATTAVAA Osakepääoma 61,2 60,2 2 61,0 Muu oma pääoma 370,2 345,1 7 347,3 Vähemmistöosuus 3,3 2,4 38 3,4 Pakolliset varaukset 22,7 8,8 *) 27,3 Pitkäaikainen vieras pääoma 225,8 113,5 99 210,9 Lyhytaikainen vieras pääoma 935,5 793,9 18 905,6 Vastattavaa yhteensä 1 618,7 1 323,9 22 1 555,5

*) Muutos yli 100 %

RAHOITUSLASKELMA, milj. e

1-9/2004 1-9/2003 muutos, % 1-12/2003 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia eriä 85,1 75,4 13 84,4 Suoriteperusteisten erien peruminen 38,1 -1,5 *) 30,7 Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 123,2 73,9 67 115,1 Käyttöpääoman muutos -83,2 -12,6 *) 25,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja veroja 40,0 61,3 -35 140,5 Maksetut korot -13,7 -12,1 13 -14,7 Saadut osingot 0 0,3 - 0,3 Saadut korot 1,0 1,0 0 2,7 Maksetut verot -23,2 -20,4 14 -31,2

Liiketoiminnan rahavirta 4,1 30,1 -86 97,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin -22,4 -159,4 -86 -230,5 Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden luovutustuotot 2,9 34,7 -92 37,5 Investoinnit sijoituksiin -0,5 -28,7 -98 -2,4 Sijoitusten luovutustuotot/tappiot 1,5 0,3 *) 1,4 Investointien rahavirta -18,5 -153,1 -88 -194,0 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0,9 4,5 -80 9,5 Omien osakkeiden hankinta/myynti - 12,4 - 12,4 Lainasaamisten muutos 2,1 -5,2 *) 0,1 Lyhytaikaisten lainojen muutos 26,7 126,9 -79 23,6 Pitkäaikaisten lainojen nostot 59,9 15,5 *) 117,7 Pitkäaikaisten lainojen takaisinmaksut -58,6 -8,9 *) -19,2 Maksetut osingot -36,8 -26,3 40 -26,3 Rahoituksen rahavirta -5,8 118,9 - 117,8 Rahavarojen muutos -20,2 -4,1 *) 21,4 Rahavarat katsauskauden alussa 60,3 38,9 55 38,9 Rahavarat katsauskauden lopussa 40,1 34,8 15 60,3

*) Muutos yli 100 %

TUNNUSLUVUT

9/2004 9/2003 muutos, 12/2003 % Tulos/osake, e 0,96 0,86**) 12 0,82**) Tulos/osake, e, laimennettu 0,95 0,84**) 13 0,82**) Oma pääoma/osake, e 7,05 6,73**) 5 6,69**) Osakkeen keskikurssi kauden aikana, e 15,78 9,27**) 70 10,35**) Osakkeen kurssi kauden lopussa, e 15,85 11,00**) 44 13,45**) Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 969,7 662,6 46 821,1 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl 61 095 58 576**) 4 59 104**) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu 61 711 59 678**) 3 59 248**) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl 61 179 60 236**) 2 61 047**) Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 251,4 246,9 2 204,4 Sijoitetun pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 15,8 % 18,5 % - 16,8 % Omavaraisuusaste, % 29,5 % 33,2 % - 28,3 % Velkaantumisaste, % 57,8 % 60,6 % - 49,6 % Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, milj. e 21,4 187,6 -89 232,9 % liikevaihdosta 1,0 % 13,1 % - 9,7 % Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1) 1 521,0 1 416,5 7 1 490,1 - josta ulkomaantoiminnan tilauskantaa 596,8 291,9 *) 569,5 Henkilöstö keskimäärin 22 012 13 846 59 16 212

*) Muutos yli 100 % **) 26.3.2004 rekisteröity osakkeen nimellisarvon puolittaminen huomioitu 1) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista

VASTUUSITOUMUKSET, milj. e

9/2004 9/2003 muutos, 12/2003 % Annetut kiinnitykset lainoihin - Omista sitoumuksista 29,3 29,8 -2 29,8 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - Pantatut arvopaperit 0 0,2 - 0,2 Leasingvastuut 45,0 19,6 *) 50,7 Muut vastuut - Ostovastuut 180,8 129,7 39 7,3 - Vastuu vaihto- omaisuusyhtiöiden ulkoisista veloista 42,5 0 - 44,5 - Muut vastuusitoumukset 0,6 0,5 20 1,2 Takaukset - Osakkuusyhtiöiden puolesta 0,7 0,9 -22 0,7 - Muiden puolesta 2,6 17,3 -85 9,0 Vaihto-omaisuusyhtiöiden antamat kiinnitykset konserniyhtiöiden ja omista veloista 4,0 2,1 90 2,1 Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 2) - Kohde-etuuksien arvot -- Koronvaihtosopimukset 70,0 0 - 20,0 -- Valuuttatermiinisopimukset 70,1 75,7 -7 70,8 - Käyvät arvot -- Koronvaihtosopimukset 69,5 0 - 19,7 -- Valuuttatermiinisopimukset 68,2 74,4 -8 72,1

*) Muutos yli 100 % 2) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN, milj. e

YIT-konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut. Rakentamispalvelut- toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut-toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot Oy jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi: Kiinteistötekniset palvelut ja Teollisuuden palvelut. Vuoden 2003 liikevaihto ja tilauskanta ovat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmia. Ostetun Building Systems -liiketoiminnan tase yhdisteltiin ensimmäisen kerran konsernitaseeseen eli konsolidoitiin 31.12.2003. Liiketoiminta on ensimmäisen kerran kirjattu neljältä kuukaudelta 29.8.2003 alkaen vuoden 2003 neljännen neljänneksen lukuihin.

1-9/2004 1-9/2003 muutos, 1-12/ % 2003 Kiinteistötekniset palvelut 969,3 241,9 *) 681,0 Rakentamispalvelut 1 055,6 961,4 10 1 398,5 Teollisuuden palvelut 141,3 153,8 -8 209,7 Tietoverkkopalvelut 90,4 93,0 -3 130,0 Muut erät -32,7 -14,4 *) -29,5 YIT-konserni yhteensä 2 223,9 1 435,7 55 2 389,7

*) Muutos yli 100 %

LIIKEVOITTO ENNEN LIIKEARVO- JA KONSERNILIIKEARVOPOISTOJA (EBITA) TOIMIALOITTAIN, milj. e

1-9/2004 1-9/2003 muutos, 1-12/ % 2003 Kiinteistötekniset palvelut 19,1 - - -7,1 Rakentamispalvelut 84,4 81,1 4 111,1 Teollisuuden palvelut 5,8 - - 9,7 Tietoverkkopalvelut 14,0 8,7 61 14,0 (YIT Installaatiot) - 12,0 - - Muut erät -3,5 -6,6 -47 -9,0 YIT-konserni yhteensä 119,8 95,2 26 118,7

LIIKEVOITTO (EBIT) TOIMIALOITTAIN, milj. e

1-9/2004 1-9/2003 muutos, 1-12/ % 2003 Kiinteistötekniset palvelut 1,0 - - -19,7 Rakentamispalvelut 82,9 78,9 5 107,8 Teollisuuden palvelut 5,3 - - 8,8 Tietoverkkopalvelut 11,5 6,2 85 10,7 (YIT Installaatiot) 7,3 Muut erät -3,5 -6,6 -47 -9,0 YIT-konserni yhteensä 97,2 85,8 13 98,6

TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN KAUDEN LOPUSSA, milj. e

9/2004 9/2003 muutos, 12/2003 % Kiinteistötekniset palvelut 564,6 419,9 34 502,3 Rakentamispalvelut 752,8 868,7 -13 817,7 Teollisuuden palvelut 115,5 62,6 85 67,2 Tietoverkkopalvelut 88,1 65,3 35 102,9 YIT-konserni yhteensä 1 521,0 1 416,5 7 1 490,1

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2003-III/2004

I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 2004 Liikevaihto, milj. e 431,5 500,6 503,6 954,0 713,1 791,3 719,5 Liikevoitto (EBIT), milj. e 6,9 51,0 27,9 12,8 28,0 32,2 37,0 - prosenttia liikevaihdosta 1,6 10,2 5,5 1,3 3,9 4,1 5,1 Rahoitustuotot ja - kulut, netto, milj. e -3,6 -2,8 -4,0 -3,8 -3,7 -3,6 -4,8 Voitto ennen veroja, milj. e 3,3 48,2 23,9 9,0 24,3 28,6 32,2 - prosenttia liikevaihdosta 0,8 9,6 4,7 0,9 3,4 3,6 4,5 Taseen loppusumma kauden lopussa, milj.e 1067,7 1176,3 1323,9 1555,5 1520,0 1587,6 1618,7 Tulos/osake, e **) 0,03 0,58 0,25 -0,04 0,27 0,30 0,39 Oma pääoma/osake, e **) 5,85 6,43 6,73 6,69 6,36 6,66 7,05 Osakkeen päätöskurssi kauden lopussa, e **) 7,35 8,50 11,00 13,45 15,40 16,74 15,85 Markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 428,6 497,1 662,6 821,1 940,1 1023,8 969,7 Liiketoiminnan rahavirta, milj. e 12,5 -40,7 58,3 67,5 20,2 -12,4 -3,7 Sijoitetun pääoman tuotto 12 viimeiseltä kuukaudelta, % 17,0 20,4 18,5 16,8 20,8 16,5 15,8 Omavaraisuusaste, % 34,7 34,8 33,2 28,3 27,7 28,1 29,5 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 122,4 139,5 246,9 204,4 220,5 243,1 251,4 Velkaantumisaste, % 35,6 36,9 60,6 49,6 56,3 59,1 57,8 Bruttoinvestoinnit, milj. e 5,1 9,1 173,4 45,3 6,1 10,9 4,4 Tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1008,3 1091,8 1416,5 1490,1 1478,2 1569,8 1521,0 Henkilöstö kauden lopussa 12459 13087 22144 21939 21654 21952 22013

**) 26.3.2004 rekisteröity osakkeen nimellisarvon puolittaminen huomioitu

LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, milj. e

I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 2004 Kiinteistötekniset palvelut 80,8 75,7 85,4 439,1 316,9 336,0 316,4 Rakentamispalvelut 280,6 343,8 337,0 437,1 338,3 387,7 329,6 Teollisuuden palvelut 48,4 55,4 50,0 55,9 42,7 49,2 49,4 Tietoverkkopalvelut 25,5 30,9 36,6 37,0 24,4 30,8 35,2 Muut erät -3,8 -5,2 -5,4 -15,1 -9,2 -12,4 -11,1 YIT-konserni 431,5 500,6 503,6 954,0 713,1 791,3 719,5 yhteensä

Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen luvut vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ovat pro forma - laskelmia. Kiinteistöteknisten palvelujen neljännen neljänneksen luku sisältää ostetun Building Systems -liiketoiminnan liikevaihdon neljältä kuukaudelta.

LIIKEVOITTO (EBIT) TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN, milj. e

I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 2004 Kiinteistötekniset palvelut -19,7***) -1,3 1,6 0,7 Rakentamispalvelut 9,5 47,8 21,6 28,9 30,1 26,8 26,0 Teollisuuden palvelut 8,8***) -0,1 2,4 3,0 Tietoverkko- palvelut -1,7 2,4 5,5 4,5 0,6 2,9 8,0 (YIT Installaatiot) 1,8 3,7 1,8 Muut erät -2,7 -2,9 -1,0 -2,4 -1,3 -1,5 -0,7 YIT-konserni 6,9 51,0 27,9 12,8 28,0 32,2 37,0 yhteensä

***) 7,3 milj.e sisältyy vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä YIT Installaatioiden liikevoittoon.

TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN KAUDEN LOPUSSA, milj. e

I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2003 2003 2003 2003 2004 2004 2004 Kiinteistötekniset palvelut 133,5 145,6 419,9 502,3 557,2 566,5 564,6 Rakentamispalvelut 699,3 784,9 868,7 817,7 735,6 810,6 752,8 Teollisuuden palvelut 81,0 71,3 62,6 67,2 76,0 73,5 115,5 Tietoverkko- palvelut 94,5 90,0 65,3 102,9 109,4 119,2 88,1 YIT-konserni yhteensä 1008,3 1091,8 1416,5 1490,1 1478,2 1569,8 1521,0



Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa