YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2005: VAHVA TULOSKASVU JATKUU

YIT:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2005: VAHVA TULOSKASVU JATKUU


Tulos ennen veroja kasvoi 39 prosenttia

Kaikkien toimialojen liikevoitto ja kannattavuus paranivat.
Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 32 prosenttia 162,0 milj.
euroon (1-9/2004: 122,8 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,5 prosenttia (6,0 %). Tulos ennen veroja kasvoi 39 prosenttia ja oli 153,6 milj. euroa (110,3 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 23,7 prosenttia.

Osakekohtainen tulos kasvoi 45 prosenttia

Osakekohtainen tulos oli 1,83 euroa (1,26 e). Kasvu edellisvuodesta oli 45 prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 8,28 euroa (6,85 e). Omavaraisuusaste oli 34,6 prosenttia (30,2 %). Velkaantumisaste oli 52,3 prosenttia (87,5 %). Nettovelat olivat 271,8 milj. euroa (370,1 Me).

Liikevaihto kasvoi 5 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa kasvoi edellisestä vuodesta 5 prosenttia ja oli 2 163,8 milj. euroa (2 058,0 Me).
Liikevaihdosta 57 prosenttia tuli Suomesta, 32 prosenttia muista Pohjoismaista, 6 prosenttia Baltian maista ja 4 prosenttia Venäjältä. Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 38 prosenttia (36 %) eli 815,2 milj. euroa (732,9 Me).

Tilauskanta 1 880 milj. euroa

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 10 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 881,4 milj.
euroon (1 708,2 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Hyvät näkymät kaikilla toimialoilla

Toimintaympäristö on edelleen vakaa YIT:n kaikilla toimialoilla ja toimintamaissa. Kiinteistöteknisissä palveluissa ja rakentamisessa palveluiden kysyntä jatkuu vahvana ja teollisuudessa ja verkkopalveluissa kohtuullisena.

Pohjois-Euroopassa jatkuu hyvä markkinatilanne. Taloudelliset tutkimuslaitokset arvioivat Pohjoismaiden kansantalouksien kehittyvän vuosina 2005 - 2007 vakaasti noin 2 - 3 prosentin vauhdilla eli noin prosenttiyksikön EU:n kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Korot pysyvät euroalueella nykyisten tietojen perusteella suhteellisen matalalla tasolla ennustejakson aikana, mikä tukee investointeja ja asuntokysyntää.

Näkymät vuodelle 2006

Arvioimme, että vuoden 2005 viimeisenkin neljänneksen tulos ennen veroja muodostuu merkittävästi paremmaksi kuin edellisvuonna.
Näkymät vuodelle 2006 ovat suotuisat. Konsernin tuloksen voidaan odottaa paranevan, mikäli taloudellisessa ympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Julkistus 4.11.

Perjantaina 4.11. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 10.00 ja lehdistölle tarkoitettu tilaisuus klo 11.30 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.

Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi.
Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT-Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ



Reino Hanhinen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: Reino Hanhinen, konsernijohtaja, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi Esko Mäkelä, varatoimitusjohtaja, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi Hannu Leinonen, konsernijohtaja 1.1.2006 alkaen, puh. 020 433 3301, hannu.leinonen@yit.fi Sakari Toikkanen, varatoimitusjohtaja 1.1.2006 alkaen, puh. 020 433 2336, sakari.toikkanen@yit.fi Veikko Myllyperkiö, viestintäjohtaja, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi Petra Thorén, sijoittajasuhdepäällikkö, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 30.9.2005 Konsernin tuloslaskelma ja tase, laskelma nettovoiton muutoksista ja laskelma oman pääoman muutoksista, IAS 32 ja IAS 39 muutosten vaikutukset, rahavirtalaskelma, tunnusluvut, ehdolliset velat ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi



YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 30.9.2005

TULOS ENNEN VEROJA KASVOI 39 PROSENTTIA

Kaikkien toimialojen liikevoitto ja kannattavuus paranivat.
Liikevoitto kasvoi edellisvuotisesta 32 prosenttia 162,0 milj.
euroon (122,8 Me). Liikevoittoprosentti oli 7,5 prosenttia (6,0 %).

Liikevoitto segmenteittäin (milj. euroa)

1-9/2005 1-9/2004 Muutos Kiinteistötekniset palvelut 35,8 20,4 75 Rakentamispalvelut 107,2 86,0 25 Teollisuus- ja verkkopalvelut 27,9 19,9 40 Muut erät -8,9 -3,5 *) YIT-konserni yhteensä 162,0 122,8 32

*) Muutos yli 100 %

Tulos ennen veroja kasvoi 39 prosenttia ja oli 153,6 milj. euroa (110,3 Me). Tulos verojen jälkeen oli 113,4 milj. euroa (77,9 Me).
Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 23,7 prosenttia. Tilivuoden 2004 sijoitetun pääoman tuotto oli 19,2 prosenttia.

Osakekohtainen tulos oli 1,83 euroa (1,26 e). Kasvu edellisvuodesta oli 45 prosenttia. Osakekohtainen oma pääoma oli 8,28 euroa (6,85 e).

Omavaraisuusaste oli 34,6 prosenttia (30,2 %). Velkaantumisaste oli 52,3 prosenttia (87,5 %). Nettovelat olivat 271,8 milj. euroa (370,1 Me).

LIIKEVAIHTO KASVOI 5 PROSENTTIA

YIT-konsernin liikevaihto tammi-syyskuussa kasvoi edellisestä vuodesta 5 prosenttia ja oli 2 163,8 milj. euroa (1-9/2004: 2 058,0 Me). Liikevaihdosta 45 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 42 prosenttia Rakentamispalveluista ja 13 prosenttia Teollisuus- ja verkkopalveluista.

Liikevaihto segmenteittäin (milj. euroa)

1-9/2005 1-9/2004 Muutos Kiinteistötekniset palvelut 994,7 962,7 3 Rakentamispalvelut 925,3 869,8 6 Teollisuus- ja verkkopalvelut 291,3 258,1 13 Muut erät -47,5 -32,6 46 YIT-konserni yhteensä 2 163,8 2 058,0 5

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Osa konsernin liikevaihdosta tulee kiinteistöjen, teollisuuden, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus oli 815,2 milj. euroa (732,9 Me), mikä oli 38 prosenttia (36 %) koko liikevaihdosta.

Liikevaihdosta 57 prosenttia tuli Suomesta, 32 prosenttia muista Pohjoismaista, 6 prosenttia Baltian maista ja 4 prosenttia Venäjältä.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja Venäjällä, kiinteistöteknisiä palveluja Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä teollisuus- ja verkkopalveluja YIT:n toimintamaissa.

TILAUSKANTA 1 880 MILJ. EUROA

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 10 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 881,4 milj. euroon (1 708,2 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta segmenteittäin (milj. euroa)

9/2005 9/2004 Muutos Kiinteistötekniset palvelut 575,7 564,6 2 Rakentamispalvelut 1 193,8 940,0 27 Teollisuus- ja verkkopalvelut 158,3 203,6 -22 Muut erät -46,4 - - YIT-konserni yhteensä 1 881,4 1 708,2 10

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan tilauskannan lasku 22 prosentilla vertailukauteen nähden johtuu verkkopalveluiden palvelusopimusten voimassaoloajan pituudesta. Verkkopalveluiden osalta tilauskanta perustuu asiakkailta saatuihin ennusteisiin, jotka ulottuvat yleensä kalenterivuoden loppuun. Tämä tilauskanta pienenee vuoden loppuun asti, kunnes saadaan uusi arvio koko seuraavalle vuodelle. Vuonna 2004 on ollut voimassa useampivuotinen palvelusopimus ennusteineen, joten tilauskantaan laskettava ajanjakso on ollut pidempi.

YIT TARKENSI STRATEGISIA TAVOITETASOJAAN

YIT-Yhtymä Oyj:n hallitus tarkensi 21.9.2005 konsernin taloudellisia tavoitetasoja. Uudet taloudelliset tavoitetasot vastaavat liiketoiminnalle asetettuja strategisia painotuksia.
Liikevaihdon kasvutavoitetta vahvistettiin aiemmasta 5 - 10 prosentista keskimäärin 10 prosenttiin vuodessa. Sijoitetun pääoman tuoton tavoitetaso nostettiin 20 prosentista 22 prosenttiin.
Osingonjakosuhdetta nostettiin 30 - 50 prosentista 40 - 60 prosenttiin. Omavaraisuusasteen tavoitetasona säilytettiin 35 prosenttia.

YIT jatkaa kannattavan kasvun strategiaansa. Kannattavuuden ja kassavirran parantamiseksi liiketoiminnassa kasvatetaan lähellä loppukäyttäjiä olevien palveluiden sekä pitkäaikaisten palvelusopimusten osuutta.

Liikevaihdon kasvua haetaan täydentämällä kiinteistötekniikan palveluvalikoimaa Pohjoismaissa ja Baltiassa, kasvattamalla asuntorakentamista Venäjällä ja Baltian maissa sekä laajentamalla Teollisuus- ja verkkopalveluiden tarjontaa YIT:n toimintamaissa teollisuuden ja verkko-operaattoreiden ulkoistusten kautta.
Kasvumahdollisuuksia nähdään myös suoraan kuluttajille tarjottavissa palveluissa, joissa on korkea jalostusarvo, sekä yhteiskunnan teknisen infrastruktuurin eri osa-alueilla.

Hallituksen päätös tavoitetasojen tarkentamisesta on julkistettu pörssitiedotteena 21.9.2005.

KONSERNIN RAHOITUSASEMA VAHVISTUI

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 325,0 milj. euroa (411,9 Me) ja likvidit varat 53,2 milj. euroa (41,8 Me). Nettovelat olivat 271,8 milj. euroa (370,1 Me). Velkaantumisaste kauden lopussa oli 52,3 % (87,5 %).

Kauden rahoitustuotot olivat 1,3 milj. euroa (1,2 Me), valuuttakurssivoitot 2,6 milj. euroa (-0,1 Me) ja rahoituskulut 12,8 milj. euroa (13,6 Me). Nettorahoituskulut olivat 8,9 milj.
euroa (12,5 Me) eli 0,4 prosenttia (0,6 %) liikevaihdosta.

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 56 prosenttia (49 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 43 prosenttia (50 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 177,9 milj. euroa (187,4 Me).
Niistä 79,4 milj. euroa (90,5 Me) sisältyy taseen korollisiin velkoihin ja loput ovat taseen ulkopuolisia eriä IAS 39 säännösten mukaisesti. Myydyistä saatavista rahoitusyhtiöille maksetut 3,8 milj. euron (4,4 Me) korot sisältyvät kaikki rahoituskuluihin.

Valmiiden myymättömien asuntojen yhtiölainaosuudet 21,8 milj. euroa (17,4 Me) sisältyvät myös korollisiin velkoihin, mutta niiden korot on yhtiövastikkeisiin sisältyvinä kirjattu projektikuluihin.

Korollisiin velkoihin sisältyviä leasing-vastuita oli 5,8 milj.
euroa (11,2 Me).

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 621,4 milj. euroa (1 514,0 Me).

INVESTOINNIT JA YRITYSKAUPAT

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-syyskuussa olivat 22,3 milj. euroa (24,3 Me) eli 1,0 prosenttia (1,2 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 8,9 milj. euroa (5,6 Me) ja tietotekniikkaan 2,1 milj. euroa (3,5 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 1,1 milj. euroa (1,5 Me). Muut investoinnit olivat 10,2 milj. euroa (13,7 Me).

Kiinteistöteknisissä palveluissa YIT Building Systems Oy hankki elokuussa omistukseensa sähköurakointi- ja huoltotoimintaa harjoittavan virolaisen A/S Emicon enemmistöosakkuuden.

YIT:n pääkaupunkiseudun kiinteistönhuoltoliiketoiminta myytiin Sol Palvelut Oy:lle 1.9.2005. Kaupalla YIT luopui kiinteistöjen ulkoalueiden kunnossapidosta sekä talonmiestöistä ja keskittyy jatkossa itse tuottamissaan kiinteistöpalveluissa kiinteistöjen teknisiin järjestelmiin liittyviin töihin.

MUUTOKSIA KONSERNIRAKENTEESSA

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muodostettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut - toimialat. Toimialan rakennetta selkeytetään vaiheittain vuoden 2006 aikana fuusioimalla YIT Primatel Oy, YIT Service Oy ja YIT Industria Oy osaksi emoyhtiö YIT Teollisuus- ja verkkopalvelut Oy:tä. Vuoden 2006 alussa toimialaan siirtyy teollisuuden sähkö-, automaatio- ja LVI-toimintoja YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä.
Siirrettävien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2004 oli 54 milj.
euroa.

Latviassa kiinteistöteknisiä palveluja tarjoavan YIT BS Latvia SIA:n nimi muuttuu YIT Tehsistem SIA:ksi.

HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ 21 500

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 330 (22 012) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 21 468 (22 013). YIT:n henkilöstöstä 53 prosenttia työskentelee Suomessa, 36 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 11 prosenttia Baltian maissa ja Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 30.9.2005

Määrä Osuus konsernin henkilöstöstä Kiinteistötekniset palvelut 11 941 56 % Rakentamispalvelut 4 937 23 % Teollisuus- ja verkkopalvelut 4 275 20 % Konsernipalvelut 315 1 % YIT-konserni yhteensä 21 468 100 %

Henkilöstö maittain 30.9.2005

Määrä Osuus konsernin henkilöstöstä Suomi 11 502 53 % Ruotsi 4 215 20 % Norja 2 455 11 % Tanska 1 062 5 % Liettua, Latvia, Viro 1 443 7 % Venäjä 791 4 % YIT-konserni yhteensä 21 468 100 %

OSAKEPÄÄOMA JA OSAKKEET

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 61 292 854 euroa ja osakkeiden lukumäärä 61 292 854 kappaletta. Vuoden 2002 C- ja D-optio-oikeuksien perusteella tehtyjen osakemerkintöjen seurauksena osakepääomaa korotettiin 380 706 eurolla 6.5.2005, 325 538 eurolla 27.6.2005 ja 131 176 eurolla 19.8.2005. Kauden lopussa osakepääoma oli 62 130 274 euroa ja osakkeiden määrä 62 130 274 kappaletta.

Katsauskauden aikana käytiin kauppaa 293 705 kappaleella C-optio- oikeuksia keskihintaan 32,93 euroa/kappale ja 325 153 kappaleella D- optio-oikeuksia keskihintaan 39,47 euroa/kappale.

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa olevaa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Katsauskauden aikana yhtiöllä ei ollut omia osakkeita. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

YIT-Yhtymän varsinainen yhtiökokous 16.3.2005 päätti vähintään 200 ja enintään 2 000 000 oman osakkeen hankkimisesta ja valtuutti hallituksen päättämään näiden osakkeiden luovuttamisesta.

Markkina-arvo kasvoi yli kahteen miljardiin

Osakkeen keskikurssi tammi-syyskuun aikana oli 26,09 euroa (15,78 e). Kauden ylin kurssi oli 36,44 euroa (17,53 e) ja alin 17,90 euroa (13,51 e). Osakekurssi yli kaksinkertaistui viimeisen 12 kuukauden aikana. Kauden lopussa päätöskurssi oli 35,30 euroa (15,85 e).

Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 1 127 milj. euroa (492,5 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 43 215 873 (31 206 346) kappaletta. Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 2 193,2 milj. euroa (969,7 Me).

Osakkeenomistajien määrä voimakkaassa kasvussa

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 7 456 (4 928) ja sen päättyessä 9 260 (7 059). Yksityissijoittajien määrä kasvoi tammi-syyskuun aikana lähes 1 700:lla.

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 25,5 prosenttia (19,9 %) ja sen päättyessä 35,3 prosenttia (24,5 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,2 prosenttia (2,0 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 37,5 prosenttia (26,5 %) yhtiön koko osakemäärästä.

MARKKINATILANTEEN SEURANTA JA ENNAKOINTI

YIT:n liikevaihdosta noin 90 prosenttia muodostuu eräällä maailman poliittisesti ja taloudellisesti vakaimmalla alueella Pohjoismaissa ja noin viisi prosenttia Baltian maissa. Liettuan, Latvian ja Viron hyvä ja vakaa talouskehitys johtanee EMU-kriteerien täyttymiseen ja euroalueen jäsenyyteen vuosina 2007 - 2008. Vakaan ja kannattavan perusliikevaihdon ansiosta on ollut mahdollista laajentaa toimintaamme Venäjän kasvavilla asuntomarkkinoilla. YIT:n liikevaihdosta vajaat 90 prosenttia muodostuu Rakentamispalveluiden ja Kiinteistöteknisten palvelujen toimialoilla. Näiden toimialojen palveluiden kokonaiskysynnän vaihtelut perustuvat pääosin rakennusinvestointien sekä kiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitomarkkinoiden suhdannevaihteluihin. Teollisuus- ja verkkopalveluiden markkinatilanne puolestaan riippuu teollisuuden ja tietoverkko-operaattoreiden investointisykleistä sekä huolto- ja kunnossapitotoiminnan ja asennustoiminnan ulkoistamisvauhdista.
Kysynnän rakenne painottuu pidemmällä aikavälillä kiinteistö- ja pääomakannan vanhenemisen ja uusien teknisten järjestelmien monimutkaistumisen takia yhä enemmän henkilötyövaltaiseen huolto-, korjaus- ja modernisointitoimintaan. YIT seuraa ja ennakoi markkinoiden rakenteen ja suhdannevaihteluiden kehitystä voidakseen reagoida muutoksiin ajoissa sen sijaan, että liiketoiminnan annettaisiin vapaasti heilahdella suhdanteiden mukana.

HYVÄ MARKKINATILANNE JATKUU POHJOIS-EUROOPASSA

Pohjoismaiden korkeasuhdanne jatkuu. Taloudelliset tutkimuslaitokset arvioivat Pohjoismaiden kansantalouksien kehittyvän vuosina 2005 - 2007 vakaasti noin 2 - 3 prosentin vauhdilla eli noin prosenttiyksikön EU:n kasvua nopeammin. Hyvä tulokehitys ja työllisyyden paraneminen tukevat kotitalouksien kulutusta. Korot pysyvät euroalueella nykyisten tietojen perusteella suhteellisen matalalla tasolla ennustejakson aikana, mikä tukee investointeja ja asuntokysyntää. Pohjoismaiden rakennusmarkkinat ovat 7,5 prosenttia Länsi-Euroopan rakennusmarkkinoista. Tänä vuonna Pohjoismaiden rakennusmarkkinat kasvavat 3 - 4 prosenttia. Vuosina 2006 ja 2007 kasvu hieman hidastuu. Asuntokauppa jatkuu Suomessa yhtä vilkkaana kuin viime vuonna. Viennin ja teollisuustuotannon kasvu lisää teollisuuden investointien ja kunnossapidon tarvetta Pohjoismaissa. Venäjä ja Norja hyötyvät öljyn korkeista hinnoista. Venäjän, Viron, Latvian ja Liettuan kasvuvauhti on noin kaksinkertainen Pohjoismaihin verrattuna.

Suomi

Nordea arvioi syyskuussa Suomen BKT:n kasvavan tänä vuonna 1,9 prosenttia, ensi vuonna 3,6 ja 3,1 prosenttia vuonna 2007. Tämän vuoden kasvuennustetta alennettiin euroalueen odotettua heikomman talouskasvun aiheuttaman Suomen vientikysynnän heikentymisen ja paperiteollisuuden pitkän työselkkauksen takia. Työllisyyden paraneminen, hyvä ansiokehitys ja alhainen korkotaso tukevat kotitalouksien kulutusta ja asuntokysyntää. Investointien kasvuvauhti on alkuvuonna ollut odotettua hitaampaa. ETLA:n syyskuun katsauksen mukaan yksityiset investoinnit kasvavat tänä vuonna 2,5 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 5,0 ja 5,6 prosenttia. Vuosina 2004 - 2009 ETLA arvioi yksityisten investointien kasvun olevan keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa.
Tehdasteollisuuden investoinnit lisääntyvät hitaasti. Rakentamisen määrä kasvaa Rakennusteollisuus RT:n marraskuussa julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan sekä tänä että ensi vuonna 3 prosenttia.
Asuntojen rakentaminen ja korjaustoiminta pysyvät vilkkaina.
Asuntoja aloitetaan tänä vuonna 32 750 ja ensi vuonna 32 250. Myös teollisuus- ja liikerakentaminen lisääntyvät ja toimistorakentamisenkin aallonpohja on ohitettu.
Korjausrakentaminen kasvaa tällä vuosikymmenellä 2 - 3,5 prosentin vuosivauhdilla. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA ennustaa koko rakennustuotannon kasvavan vuosina 2005 - 2009 keskimäärin 2,4 prosentin vuosivauhdilla eli nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Uudis- ja korjausrakentamisen kasvu ylläpitää kysyntää rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi- , ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito).
Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä.
Tietoliikenneoperaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa jatkuvan. Myös laajakaistayhteyksien määrän kasvu jatkuu vielä useita vuosia. Sen sijaan kiinteän ja matkapuhelinverkon laajennusinvestoinnit pysyvät vähäisinä.

Ruotsi

Konjunkturinstitutet (KI) arvioi elokuun lopussa Ruotsin työpäiväkorjatun BKT:n kasvaneen viime vuonna 3,6 prosenttia viennin vetämänä. Viime vuoden viimeisen ja tämän vuoden ensimmäisen neljänneksen hitaan vaiheen jälkeen talouskasvu on uudelleen voimistunut. Positiivisen kehityksen taustalla on teollisuuden korkea kapasiteetin käyttöaste ja hyvät tulokset sekä kotitalouksien positiivinen tulokehitys ja matalat korot. KI totesi noususuhdanteen jatkuvan ja korotti työpäiväkorjatun BKT:n tämän vuoden kasvuarviota 2,4 prosenttiin ja ennusti vuosien 2006 ja 2007 kasvuksi 3,2 ja 3,0 prosenttia. Kasvun moottorina on tänä vuonna yksityinen ja julkinen kulutus. Vuonna 2006 BKT:n kasvun pohja laajenee viennin lisääntyessä kansainvälisen kysynnän ja suhteellisen heikon kruunun vaikutuksesta. Investoinnit kasvavat tänä vuonna 9,0 prosenttia, mutta niiden kasvu hidastuu kahden seuraavan vuoden aikana 6,9 ja 4,3 prosenttiin. Teollisuuden kiinteät investoinnit kasvat 16,0 prosenttia tänä vuonna sekä 9,0 ja 3,9 prosenttia vuosina 2006 ja 2007. Myös palvelusektorin investoinnit ovat voimakkaassa runsaan 5 prosentin kasvussa sekä tämän että kahden seuraavan vuoden aikana. Asuntoinvestointien kasvu jatkuu KI:n mukaan tänä vuonna 19,1 prosentin ja kahtena seuraavana vuonna 10,0 ja 4,8 prosentin vauhdilla. KI:n lokakuun suhdannebarometrin mukaan rakennusyritysten tilauskannat olivat kasvaneet ja yritykset odottivat tilauskantansa kasvavan edelleen.
Ammattityövoimasta on pulaa. Boverketin mukaan 60 prosenttia kunnista ilmoittaa asuntopulasta. Boverket ennustaa, että tänä vuonna aloitetaan 31 000 ja ensi vuonna 33 500 uuden asunnon rakentaminen.

Norja

Talouskasvu jatkuu vahvana manner-Norjassa, kun korot ovat matalalla, öljyinvestoinnit kasvavat voimakkaasti, kansainvälinen talous elpyy ja norjalaisten vientituotteiden hinnat ovat korkeat.
Manner-Norjan BKT kasvaa Norjan tilastokeskuksen syyskuisen ennusteen mukaan 3,9 prosenttia vuonna 2005 ja 2,2 prosenttia ensi vuonna. Matala korkotaso, hyvä palkkakehitys ja veronalennukset kasvattavat kotimaista kulutusta runsaat 4 prosenttia tänä vuonna.
Kiinteiden investointien kasvu nopeutuu 11,8 prosenttiin, kun myös öljysektorin investoinnit lisääntyvät voimakkaasti tänä vuonna.
Öljyinvestoinnit kasvavat tänä vuonna 21,8 prosenttia. Jos öljyn hinta pysyy jatkossakin suhteellisen korkeana, jatkuvat myös investoinnit korkealla tasolla. Asuntoinvestoinnit kasvavat vielä tänä vuonna 11,6 prosenttia, mutta kasvu hidastuu selvästi seuraavina vuosina. Asuntojen hinnat nousivat viime vuoden kolmannelta neljännekseltä tämän vuoden kolmannelle neljännekselle 8 prosenttia. Asuntoja aloitettiin viime vuonna 30 000 eli 30 prosenttia edellisvuotta enemmän. Asuntorakentaminen jatkuu vilkkaana, vaikka kasvu on hidastunut. Tämän vuoden tammi - elokuussa aloitettiin Norjan tilastokeskuksen mukaan 17 868 asunnon rakentaminen. Se oli pinta-alaltaan 3,4 prosenttia enemmän kuin viime vuoden vastaavana ajanjaksona. Muita rakennuksia aloitettiin tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana 2,6 prosenttia enemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna. Euroconstruct arvioi kesäkuussa uudistalonrakentamisen kasvavan tänä vuonna 6,1 prosenttia ja vähenevän 2,9 prosenttia vuonna 2006. Vuosina 2005 - 2007 korjausrakentaminen kasvaisi 3,3, 1,3 ja 2,7 prosenttia.

Tanska

Tanskan talousnäkymät ovat hyvät. Nordea ennakoi syyskuussa vuosien 2005 - 2007 BKT:n kasvuksi 2,6, 2,4 ja 2,0 prosenttia. Tämän vuoden suurin positiivinen yllätys on viennin kasvun nopeutuminen. Vienti kasvaa tänä vuonna 4,5 prosenttia ja nopeutuu edelleen yli 5 prosentin vauhtiin kahtena seuraavana vuonna. Myös kotitalouksien kulutuksen arvioidaan kasvavan ripeästi tänä vuonna positiivisen tulokehityksen ja elvyttävän finanssipolitiikan ansiosta. Kahtena seuraavana vuonna kotitalouksien kulutus kasvaa vain maltillisesti.
Investoinnit kasvavat vakaasti 3 prosentin vuosivauhdilla.
Asuinrakennusinvestoinnit kasvoivat kahtena edellisenä vuotena noin 10 prosentin vauhdilla. Kasvu jatkuu matalien korkojen ja uudentyyppisten asuntolainojen ansiosta tänä vuonna 5,6 ja ensi vuonna 3,4 prosentin vauhdilla. Dansk Byggeri arvioi, että tammikuun alun myrskytuhojen korjaaminen lisää rakennus- ja korjaustöitä, joten korjaustoiminta kasvaa tänä vuonna.
Euroconstruct arvioi kesäkuussa, että uusien asuntojen rakentaminen kasvaa tasaisesti 5 prosentin vauhdilla vuosina 2005 - 2007 ja muiden rakennusten rakentaminen noin 3 prosenttia kunakin vuonna.
Myrskytuhojen korjaamisen lisäksi muu korjaustoiminta kasvaa vain vähän.

Baltia

Baltian maissa BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Kasvun ennakoidaan jatkuvan lähivuosina 5 - 6 prosentin tasolla. Alueen korkea koulutustaso sekä Viron, Latvian ja Liettuan EU-jäsenyys tukevat näiden talouksien kasvua.
Investointien kasvu on Nordean syyskuun talouskatsauksen mukaan vuosina 2005 - 2007 Virossa ja Latviassa kymmenen prosentin tuntumassa. Liettuassa investointien kasvu on tänä vuonna 18 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna 13 ja 10 prosenttia. Myös rakennusinvestointien kasvuvauhti on lähivuosien aikana kaksinumeroinen. Inflaatio on Virossa ja Liettuassa 2 - 3 prosenttia ja Latviassakin alenemassa tämän vuoden 6 prosentin tasolta 3 prosenttiin vuonna 2007. Reaalikorot ovat olleet negatiiviset kaikissa kolmessa maassa, mutta inflaation hidastuminen vie reaalikorot nopeasti nollatasolle. Korkoero euroon pienenee maiden pyrkiessä EMU-jäsenyyteen. Viron ja Liettuan jäsenyys toteutunee vuonna 2007 ja Latvian vuotta myöhemmin.
Lainanoton edullisuus, talouskasvu ja väestön vaurastuminen ovat lisänneet uusien asuntojen kysyntää ja korjausrakentamista. Viime vuonna Baltian maissa valmistui 12 500 asuntoa. Vuosina 2005 - 2007 valmistumismäärä nousee 16 000 - 18 000 asuntoon. VTT arvioi, että tänä vuonna Virossa valmistuu 3 500, Latviassa 4 500 ja Liettuassa 8 000 asuntoa.

Venäjä

Korkea öljyn hintataso tukee Venäjän talouskasvua. Venäjän talousministeriö arvioi syyskuussa BKT:n kasvavan tänä vuonna 5,9 prosenttia. Nordea ennakoi syyskuussa BKT:n kasvavan tänä vuonna 5,5 ja ensi vuonna 5,1 prosenttia. Kasvun hidastuminen viime vuoden 7,1 prosentista johtuu investointien ja teollisuustuotannon kasvun hidastumisesta. Inflaatio nopeutuu tänä vuonna lähelle 13 prosenttia, mutta on seuraavien kahden vuoden aikana tasaantumassa 10 prosentin vauhtiin. Investoinnit kasvoivat vielä viime vuonna 10,8 prosenttia, mutta kasvu on alkanut hidastua korkeista öljyn hinnoista ja kapasiteetin korkeasta käyttöasteesta huolimatta. Tänä vuonna investointien kasvu hidastuu 8 ja ensi vuonna 6 prosenttiin.
Vuonna 2007 odotetaan investointivauhdin nopeutuvan 8 prosenttiin.
Hyvän tulokehityksen ansiosta kotitalouksien kulutuksesta on tullut kasvun päämoottori. Yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan tänä vuonna 8,8 ja ensi vuonna 7 prosenttia. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa ja Pietarissa.

TOIMIALOJEN TULOSKEHITYS

KIINTEISTÖTEKNISET PALVELUT

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto tammi-syyskuussa kasvoi 3 prosenttia edellisvuodesta ja oli 994,7 milj. euroa (962,7 Me).
Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 60 prosenttia. Liikevaihdosta 38 prosenttia tuli Ruotsista, 31 prosenttia Suomesta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Venäjältä, 22 prosenttia Norjasta ja 9 prosenttia Tanskasta.

Toimialan liikevoitto kasvoi merkittävästi ja oli 35,8 milj. euroa (20,4 Me). Liikevoittoprosentti oli tammi-syyskuussa 3,6 prosenttia (2,1 %). Kolmannella vuosineljänneksellä se oli 4,1 prosenttia.

Tilauskanta kauden lopussa oli 575,7 milj. euroa (564,6 Me).
Tilauskannasta 29 prosenttia tuli Ruotsista, 37 prosenttia Suomesta, Liettuasta, Latviasta, Virosta ja Venäjältä, 16 prosenttia Norjasta ja 17 prosenttia Tanskasta. Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 11 941 henkeä (12 451), joista 4 203 työskenteli Ruotsissa, 3 699 Suomessa, 2 455 Norjassa, 1 062 Tanskassa ja 522 Baltiassa ja Venäjällä.

Muutoksia organisaatiorakenteessa

Vuoden 2006 alussa teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI- toimintoja siirretään Suomessa YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä Teollisuus- ja verkkopalvelut toimialaan. Siirrettävien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2004 oli 54 milj. euroa.

Kiinteistöteknisten palveluiden Baltian maiden ja Venäjän liiketoiminnoista muodostetaan itsenäinen maaryhmä vuoden 2006 alusta alkaen. Liiketoiminnot ovat aiemmin sisältyneet samaan kokonaisuuteen Suomen toimintojen kanssa. Baltian maiden ja Venäjän liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2004 oli 26,5 milj. euroa.

Ruotsissa asuntorakentaminen vilkasta

YIT Sverige AB:n liikevaihto oli 381,2 milj. euroa (362,5 Me).
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 52 prosenttia.
Tilauskanta oli 166,3 milj. euroa (184,2 Me).

Teollisuus on piristynyt hieman ja yhtiöiden luottamus tulevaisuuteen on parantunut. Rakennusteollisuudessa markkinatilanne on säilynyt hyvänä ja yritysten toimintavolyymit, tilauskannat sekä henkilöstömäärät ovat kasvaneet.
Asuntorakentaminen on selvästi normaalia vilkkaampaa kasvaen noin viidenneksellä viime vuoteen verrattuna. Muu uudisrakentaminen on lisääntynyt hieman vuodentakaisesta, mutta säilynyt edelleen vähäisenä. Saneeraukset ja modernisoinnit ovat lisääntyneet hienoisesti.

Kauden aikana YIT sai ilmanvaihtolaitteiden toimitusta ja asennuksia koskevan tilauksen maailman johtaviin rautapellettien tuottajiin kuuluvalta LKAB:lta. BMW:n uuteen testikeskukseen Arjeplogissa YIT toimittaa voima-, valaistus- ja valvontajärjestelmät.

Kiinteistöyhtiö Locum AB on tilannut sähköasennukset ja sprinklerijärjestelmät Dalenin sairaalaan. Koulutus- ja tutkimustiloihin erikoistuneen kiinteistöyhtiö Akademiska Husin kanssa on solmittu kokonaisvaltainen sopimus nanotutkimuksessa tarvittavien puhdastilojen rakentamisesta Lundin teknologiseen instituuttiin sekä Tukholmassa putkistourakkaa koskeva sopimus hankkeeseen, jossa Taideteollisen korkeakoulun tilat muutetaan Ruotsin ulkoministeriön kehitysyhteistyöosasto Sidan tarpeisiin.

Suomessa talotekniikan markkinatilanne paranemassa

YIT Kiinteistötekniikan liikevaihto Suomessa, Liettuassa, Latviassa, Virossa ja Venäjällä oli 307,9 milj. euroa (317,5 Me).
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 62 prosenttia.
Tilauskanta oli 215,8 milj. euroa (219,2 Me).

Talotekniikan uusinvestointien ja saneerausten markkinatilanne on Suomessa lievästi paranemassa. Turvatekniikassa on tehty sopimus Neste Oilin kanssa palovalvontajärjestelmän toimittamisesta Diesel- hankkeen tuotantolinjaan. Yhteistyössä YIT Rakentamispalveluiden kanssa toteutettavia asuntokohteita jatkettiin Suomessa ja Pietarissa. Myös Hämeenlinnan kaupungin Innopark-yrityspuisto, DHL Business Park ja Turun Intelligate-toimistotalo ovat toteutusvaiheessa.

Kiinteistöjen huolto- ja kunnossapitomarkkinat ovat kasvussa teknisten järjestelmien lisääntymisen ja monipuolistumisen sekä ulkoistusten seurauksena. Kiinteistöjohtamisen sopimuksia on allekirjoitettu TMW Pramerica Property Investement GmbH:n ja kiinteistösijoitusyhtiö Griffin Forvaltning A/S:n kanssa.

Energian hinnannousu ja vuoden 2006 alussa voimaan tuleva EU:n energiatehokkuusdirektiivi ovat vauhdittaneet uusien elinkaarivastuutoimitusmallien kehittämistä erityisesti olemassa olevan kiinteistökannan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Teollisuudessa suurinvestoinnit ja laivateollisuuden tilauskannan kasvu piristävät markkinoita. Metsäteollisuuden modernisointi- ja uusinvestoinnit ovat siirtyneet kevään ongelmallisen työmarkkinatilanteen vuoksi ja uusinvestointeja toteutetaan pääasiassa Suomen ulkopuolella. Teollisuudelle toteutettavista hankkeista UPM:n paperikoneprojekti Kiinan Changshussa on luovutusvaiheessa. Uutena hankkeena on käynnistymässä mm. sali- ilmastointi M-realin Simpeleen kartonkitehtaalle.

Baltian ja Venäjän markkinoilla vilkasta

Liettuan, Latvian, Viron ja Venäjän markkinoilla toiminnan volyymi kasvoi edelleen viime vuoteen verrattuna. Kehityksen uskotaan jatkuvan myönteisenä myös loppuvuoden ajan.

Venäjällä Moskovassa solmittiin teknistä huoltoa koskevat sopimukset Rolf-Chimki -autokaupan ja IKEA:n kanssa. Tserepovetsin Areena-projektia jatkettiin. Liettuan Kaunasissa ja Klaipedassa jatkettiin kauppakeskushankkeita. Latviassa tehtiin sopimus matkapuhelinoperaattori BITE:n kanssa matkapuhelinverkon teknisistä asennustöistä. Virossa YIT hankki kauden lopulla omistukseensa sähköurakointi- ja huoltotoimintaa harjoittavan A/S Emicon enemmistöosakkuuden.

Norjassa modernisoinnit lisääntyneet edelleen

YIT Building Systems AS:n liikevaihto oli 217,6 milj. euroa (213,2 Me). Kunnossapitoliiketoiminta ja huoltosopimukset lisääntyivät.
Huollon ja kunnossapidon osuus liikevaihdosta oli 75 prosenttia.
Tilauskanta oli 93,1 milj. euroa (75,2 Me).

Norjassa liiketilojen rakentamisessa aloitusmäärät ovat pysyneet edellisen vuoden tasolla. Modernisoinneissa markkinat ovat kasvaneet edelleen. Uusien asuntohankkeiden käynnistäminen on hidastunut hieman aikaisemmasta.

Katsauskauden aikana käynnistettiin 22 milj. euron arvoinen lämpö- ja ilmanvaihtojärjestelmäurakka Oslon läheisyydessä sijaitsevaan uuteen yliopistosairaalaan AHUS:iin. Hanke sisältää perinteisten taloteknisten töiden lisäksi sovellukset leikkaussaleihin sekä eristys- ja puhdastiloihin. Aurinkopaneeleja valmistava Scanwafer tilasi YIT:ltä uusien tuotantotilojensa sähkötyöt. Kragerø Golf - hotellilta on saatu tilaus lämpö- ja ilmanvaihtotöistä sekä mahdollisuus jatkosopimukseen koskien kylpylän vaatimia töitä.

Työt Norjan rautatieyhtiön Jernbaneverketin tunnelihankkeeseen jatkuivat Oslon ulkopuolella Balfour Beattyn aliurakoitsijana.

Tanskassa kunnossapitomarkkinoiden uskotaan kasvavan

YIT A/S:n liikevaihto oli 88,2 milj. euroa (76,0 Me).
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 53 prosenttia.
Tilauskanta oli 100,5 milj. euroa (86,0 Me).

Tanskan talouden näkymät säilyivät edelleen hyvinä.
Rakennusteollisuus on nopeimmin kasvava teollisuudenala kasvaen viime kuukausina lähes viidenneksellä edellisvuotisesta. Alan sisällä vaihtelut ovat kuitenkin olleet suuria ja esimerkiksi sähkötöiden määrä on pysynyt lähellä vuodentakaista tasoa.
Uudisrakentamista ovat kasvattaneet erityisesti omakotitalojen omistajat.

Huolto- ja kunnossapitomarkkinoiden uskotaan edelleen kasvavan lähitulevaisuudessa. Markkinatilannetta vahvistavat toimintojen ulkoistaminen, palvelujen kysynnän lisääntyminen sekä yritysten että yksityishenkilöiden parissa ja kansainvälisen kilpailun vähäisyys.

Kauden aikana pohjoismainen Arla valitsi YIT:n meijerilaajennuksen teknisten järjestelmien toimittajaksi. Monivuotisen asiakkaan kuituvalmistaja Fiberlinen kanssa solmittiin sähköteknisten järjestelmien suunnittelua ja asennusta koskeva design & build - sopimus.

RAKENTAMISPALVELUT

Rakentamispalveluiden liikevaihto tammi-syyskuussa nousi 6 prosenttia edellisvuotisesta ja oli 925,3 milj. euroa (869,8 Me).
Kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta oli 3 prosenttia eli 28,4 milj. euroa. Liikevaihdosta 79 prosenttia syntyi Suomessa ja loput 21 prosenttia eli 195,2 milj. euroa pääosin Venäjällä, Liettuassa, Latviassa ja Virossa.

Liikevoitto kasvoi 25 prosenttia ja nousi 107,2 milj. euroon (86,0 Me). Liikevoittoprosentti oli 11,6 prosenttia (9,9 %). Tilauskanta oli 27 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 1 193,8 milj.
euroon (940,0 Me). Tilauskannan katesisältö on hyvä. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 937 henkeä (4 934).

Asuntojen kysyntä jatkui hyvänä

Vapaarahoitteisten asuntojen kysyntä jatkui hyvänä Suomessa, Moskovan ympäristössä, Pietarissa ja Baltian maissa. Asuntojen hinnat nousivat kolmannen vuosineljänneksen aikana maltillisesti YIT:n markkina-alueilla. YIT:n rakentamien asuntojen myyntihinta on viimeisen 12 kuukauden aikana ollut Venäjän ja Baltian maissa keskimäärin vajaan kolmanneksen Suomessa myytyjen vapaarahoitteisten asuntojen hinnasta.

Suomessa myytiin katsauskauden aikana 2 387 (1-9/2004: 1 788) vapaarahoitteista omistusasuntoa. Tammi-syyskuun aikana aloitettiin 2 577 (2 099) asunnon rakentaminen, joista 2 497 (1 980) oli vapaarahoitteisia asuntoja. Kauden lopussa rakenteilla oli yhteensä 3 069 (2 889) asuntoa, joista 2 937 (2 770) oli vapaarahoitteisia. Katsauskauden aikana valmistui 2 502 (2 429) vapaarahoitteista asuntoa. Myymättömiä valmiita asuntoja oli kauden lopussa 182 (234).

YIT:n strategisena tavoitteena on vahvistaa asemaansa vapaa-ajan kohteiden rakentamisessa. Jakson aikana aloitettiin Saariselälle rakennettavien vapaa-ajanasuntojen ennakkomarkkinointi. Hanke on jatkoa Ylläkselle rakennetulle Chalets-vapaa-ajankohteelle.
Ylläksellä kohteen ensimmäinen vaihe on valmis ja toinen vaihe on käynnissä.

Venäjän asuntomarkkinoilla vahva kysyntä

Venäjän ja Baltian maiden markkinoilla asuntojen kysyntä säilyi vahvana ja asuntorakentamisen kasvu jatkui strategian mukaisesti.

Venäjällä, Liettuassa, Latviassa ja Virossa myytiin kauden aikana 1 683 (785) asuntoa. Katsauskauden aikana näissä maissa käynnistyi 1 269 (3 167) uudisasunnon rakentaminen. Kauden lopussa rakenteilla oli 4 727 (3 815) asuntoa ja sen aikana valmistui 667 (199) asuntoa. Myymättömiä valmiita asuntoja oli syyskuun lopussa 4 (9) kappaletta.

Venäjällä on astunut voimaan uusi kuluttajansuojan lisäämiseen tähtäävä asuntokauppalaki, joka on hidastanut tai pysäyttänyt useiden paikallisten yritysten rakennushankkeita. Asuntokauppalain tuomien säädöksien ja kilpailijoiden kireän likviditeettitilanteen ennakoidaan parantavan YIT:n kilpailukykyä ja markkina-asemaa Venäjällä.

Asuntorakentamisessa hyvät näkymät

Perustajaurakointimuotoisen asuntorakentamisen markkinanäkymät ovat hyvät kaikilla YIT:n markkina-alueilla. YIT arvioi aloittavansa Suomessa vuonna 2005 noin 3 000 vapaarahoitteisen asunnon rakentamisen. Vuonna 2004 aloitettiin Suomessa 2 717 asunnon rakentaminen, joista vapaarahoitteisia oli 2 515. Venäjällä sekä Baltiassa arvioidaan aloitettavan yli 3 000 asuntoa (aloituksia vuonna 2004: 3 873).

Suomessa asuntojen kysyntää tukevat kuluttajien myönteiset näkemykset oman taloutensa kehittymisestä sekä matala korkotaso.
Venäjällä ja Baltian maissa voimakas talouskehitys ja keskiluokan kasvu luovat asuntojen perustajaurakoinnille hyvät toimintaedellytykset.

Maanhallinnassa panostettiin aluekehityshankkeisiin

Maanhallinnassa panostettiin kauden aikana erityisesti uusiin alue- ja kaavakehityshankkeisiin.
Kolmannen vuosineljänneksen aikana YIT teki yhteistyösopimuksen mm.
Turun kaupungin kanssa Raunistulan alueen kaavoittamisesta ja toteuttamisesta korkeatasoiseksi vapaarahoitteiseksi asuntoalueeksi.

YIT:n tonttivaranto 30.9.2005

Rakennusoikeudet Tonttivarantoon ja sidottu pääoma, kaavoitusmahdollis milj. euroa uudet, 1 000 krs-m2 Suomi Asuntotontit 1 552 149 Toimitilatontit 788 114 Yhteensä 263 2 340 Venäjä ja Baltia Asuntotontit 705 54 Yhteensä 3 045 317

Toimitila- ja liiketilarakentaminen

Toimitilojen uudis- ja korjausrakentamisessa säilyi kireä kilpailutilanne. Uusien toimistotilojen kysyntä jatkui Suomessa vähäisenä johtuen vapaiden tilojen runsaasta määrästä. Kauden aikana aloitettiin Vantaalla Kuriirinmuurin perustajaurakointimuotoinen toimitilahanke. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin, HUS:n, kanssa tehtiin sopimus Hyvinkään sairaalan kirurgiatilojen laajennuksesta.

Kauppa- ja logistiikkatilojen kysyntä pysyi edelleen kohtuullisena.
Katsauskauden aikana solmittiin noin 10 milj. euron arvoinen urakkasopimus Kauppakeskus Columbuksen laajennuksesta Helsingin Vuosaaressa. Turussa aloitettiin vähittäiskaupan rakentaminen Lidl Suomi Ky:lle ja Kaskisissa satamatalon rakentaminen.

Venäjällä solmittiin urakkasopimus Nokian Renkaiden kanssa Pietarin lähellä sijaitsevan Vsevolozhskin rengastehtaan laajennuksesta.
Urakan arvo on 21,5 miljoonaa euroa ja sen on määrä valmistua heinäkuussa 2006. Virossa tehtiin kauden aikana sopimukset logistiikkakeskuksen rakentamisesta OU Loginvestille Harjun maakuntaan sekä Kaitseliitin toimitalon ja Piritan satamarakennusten rakentamisesta Tallinnaan. Venäjällä otettiin käyttöön Pietarin lounainen jätevedenpuhdistamo ja Virossa public- private partnership -mallilla toteutettu Jõhvin konserttisali.

Korjausrakentaminen

Korjausrakentamisessa kehitettiin taloyhtiöille suunnattu tuotteistettu rakentamiskonsepti. Asuntohankkeista kauden aikana käynnistyi Helsingin keskustassa Jääkärinkadulla sijaitsevan arvokiinteistön saneeraus vapaarahoitteisiksi omistusasunnoiksi.
VVO Asunnot Oy:n kanssa tehtiin urakkasopimus Koy Siilinjärven Kirkkorinteen saneerauksesta. Oulussa solmittiin sopimukset Kuusiluodon lukion ja Oulun ammattikorkeakoulun peruskorjauksesta.
Vakuutusyhtiö Pohjolan kanssa tehtiin kumppanuussopimus vahinkosaneerauksista.

Vesihuolto- ja ympäristörakentaminen

Vesihuolto- ja ympäristörakentamisessa työvaranto säilyi hyvänä kauden aikana. Suomessa saatiin tilaus vedenpuhdistamon toimittamisesta Vamy Oy:lle Myllykoskelle. Latviassa aloitettiin Sloka-jätevedenkäsittelylaitoksen rakentaminen Jurmala Udensille.
Ruotsissa Svensk Biogas i Linköping AB:n kanssa tehtiin sopimus biokaasulaitoksen rakentamisesta Norrköpingiin.

Maa- ja vesirakentaminen

Infrarakentamisen tilauskanta laski lievästi katsauskauden lopulla.
Kauden aikana Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa sovittiin Latokartanon ja Tuomarinkylän alueelle tulevan uuden asuntoalueen stabiloinnista sekä Myllypuron entisen kaatopaikan kunnostuksesta.
Konevuori Oy:n kanssa solmittiin sopimus Porvoon Tolkkisiin rakenteilla olevan teollisuusalueen avolouhinnasta.

Väylien ja alueiden kunnossapidossa tilauskanta kasvoi.
Merkittävimmät kauden aikana solmitut sopimukset olivat Tampereen alueen teiden aluehoitourakka vuosille 2005 - 2010 sekä Oulun kaupungin kanssa sovitut kaksi kaupunginosien aluehoitourakkaa.

TEOLLISUUS- JA VERKKOPALVELUT

Teollisuus- ja verkkopalveluiden liikevaihto kasvoi tammi- syyskuussa 13 prosenttia ja oli 291,3 milj. euroa (258,1 Me).
Kunnossapidon ja pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin perustuvan liiketoiminnan osuus oli 76 prosenttia liikevaihdosta. Suomen ulkopuolelle suuntautuneen liiketoiminnan osuus oli 8 prosenttia liikevaihdosta.

Liikevoitto nousi 40 prosenttia ja oli 27,9 milj. euroa (19,9 Me).
Liikevoittoprosentti oli 9,6 prosenttia (7,7 %). Tilauskanta kauden lopussa oli 158,3 milj. euroa (203,6 Me). Verkkopalveluiden osalta tilauskanta perustuu asiakkailta saatuihin ennusteisiin. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 275 henkilöä (4 333).

Muutoksia organisaatiorakenteessa

Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimiala muodostettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut - toimialat. Osavuosikatsauksessa esitetyt Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialan vertailuluvut vuodelta 2004 on laadittu yhdistämällä näiden toimialojen taloudelliset luvut.

Vuoden 2006 alussa toimiala täydentyy teollisuuden sähkö- automaatio- ja LVI-toiminnoilla, jotka siirtyvät Teollisuus- ja verkkopalveluihin YIT Kiinteistötekniikka Oy:stä. Siirrettävien liiketoimintojen liikevaihto vuonna 2004 oli 54 milj. euroa.

Teollisuus- ja verkkopalveluista muodostuu näin vahva sekä teollisuuden että verkko-operaattorien teknologisen infrastruktuurin toteuttaja, ylläpitäjä ja kehittäjä. Toimialan painopiste on Suomessa, mutta liikevaihdon kasvua haetaan laajentamalla Teollisuus- ja verkkopalveluiden tarjontaa YIT:n toimintamaissa.

Teollisuuden projektien kysyntä kasvanut maltillisesti

Alkuvuosi oli teollisuuden investoinneissa hiljainen. Projektien aloitusten viivästyminen sekä puunjalostusteollisuuden lakko ja työsulku haittasivat toimintaa toiselle vuosipuoliskolle asti.
Useita puunjalostusteollisuuden projekteja on katsauskauden aikana edelleen lykätty pidemmälle tulevaisuuteen.

Suomessa toiminta painottuu kunnossapitoluonteisiin pientöihin.
Anjalankoskella aloitettiin Myllykoski Oy:n peroksidivalkaisulaitoksen putkistotyöt ja Simpeleellä M-realin kartonkikoneen modernisointiin liittyvän SIIKA-projektin putkistotyöt. Myös maakaasun rinnakkaislinjan rakentaminen Mäntsälän ja Sipoon välille aloitettiin kauden aikana.
Meriteollisuuden kysyntä on ollut vahvassa kasvussa ja työn alla ovat mm. Aker Finnyardsin kolmen RoRo-aluksen koneikkomoduulit Rauman telakalla.

Suurista kotimaisista investointiprojekteista saatiin valmiiksi M- realin Kaskisten Helmi-projektin haihduttamon putkistotyöt. Neste Oilin Diesel-projektin työllistävä vaikutus kohosi merkittävästi elo-syyskuussa, kun asennus- ja konepajatöissä oli kiivas vaihe ja jalostamolla toteutettiin samanaikaisesti merkittävä suurseisokki kunnossapitotöiden toteuttamiseksi. Kauden aikana Neste Oil tilasi Diesel- sekä Biodieselprojekteihin merkittäviä säiliötoimituksia, jotka toteutetaan talven ja kevään aikana.

Voimalaitoshankkeissa kotimainen kysyntä on edelleen vähäistä ja suurin osa tilauskannasta suuntautuu vientiin. Myös säiliötoimituksilla on viennissä hyvä kysyntä. Viennissä pääkohde on Demag Delaval Industrial Turbomachinery Ab:lle (Siemens) toimitettavat suuren kaasukombilaitoksen putkistojärjestelmät Göteborgiin Ruotsiin. Muita merkittävimpiä tilauksia ovat Ruotsissa Östrandin soodakattilalaitoksen putkistot Andritzille ja SCA:lle sekä Fortum AB:n Högdalsverketin kattilamodernisointi. YIT Sverige AB:n kanssa on toteutettu Helsingborgissa Öresundskraftille merkittävä kattilamuutosprojekti, jossa kattilan polttoaine muutettiin puupölypoltoksi.

Teollisuuden kunnossapitopalveluissa uusia sopimuksia

Alkuvuoden hiljaisemman vaiheen jälkeen teollisuuden kunnossapidossa on ollut vilkasta. Seisokkeja sekä muita kunnossapitotöitä on tehty runsaasti, ja toiminta on palautunut normaaliksi myös metsäteollisuudessa. Loppukaudesta Neste Oilin Porvoon jalostamolla tehtiin merkittävät instrumentointiin liittyvät seisokkityöt.

Kunnossapitopalvelujen ulkoistuksissa kysyntä jatkui hyvänä. YIT:n tavoitteena on johdonmukaisesti kasvattaa käynnissä- ja kunnossapitoliiketoimintaansa. Useita kumppanuussopimuksia solmittiin ja uusittiin kauden aikana seurauksena sekä määrätietoisesta kehittämisestä että teollisuuden halusta siirtää kunnossapitotoiminnot alan ammattilaisten hoitoon. Finnsementin kanssa solmittiin kolmivuotinen kumppanuussopimus kunnossapidon kokonaisvaltaisesta hoidosta. Metsäteollisuudessa tehtiin SCA Packaging Finlandin kanssa kumppanuussopimus Tampereen tehtaan ja sovittiin M-realin kanssa Kaskisten uuden kemihierre- eli BCTMP- laitoksen kunnossapidosta.

Operaattorien välinen raju hintakilpailu vauhdittaa prosessien kehittämistä

Teletoimialalla rakennejärjestelyt jatkuivat edelleen mm.
asennustoimintojen ulkoistuksina. Kauden aikana Iisalmen Puhelimen kenttätoimintaa siirtyi YIT:lle. Rakennejärjestelyjen arvioidaan jatkuvan myös vuoden lopulla voimakkaiden kustannussäästötoimenpiteiden vauhdittamana.

Verkkojen rakentamisessa kysyntä oli edelleen vähäistä.
Laajakaistapalvelujen kysyntä sen sijaan kasvoi odotetusti kohti katsauskauden loppua kesän hiljaisen ajan jälkeen.
Laajakaistakysynnän uskotaan säilyvän hyvänä lähitulevaisuudessa.
Alueelliset erot ovat kuitenkin suuria.

Operaattorien hintakilpailu jatkui rajuna ja kustannussäästöt heijastuivat kenttätoiminnan hintatasoon. Prosessien kehittämiseen ja sitä kautta saataviin kilpailuetuihin panostetaan voimakkaasti kustannustehokkuuden ja palvelun laadun kilpailukykyisyyden varmistamiseksi.

NÄKYMÄT VUODELLE 2006

Arvioimme, että vuoden 2005 viimeisenkin neljänneksen tulos ennen veroja muodostuu merkittävästi paremmaksi kuin edellisvuonna.
Näkymät vuodelle 2006 ovat suotuisat. Konsernin tuloksen voidaan odottaa paranevan, mikäli taloudellisessa ympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia.

Helsingissä, 3. marraskuuta 2005

Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS 30.9.2005 (Tilintarkastamaton)

Toimialajako

YIT:n toimialarakennetta tiivistettiin 1.6.2005 yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut yhdeksi Teollisuus- ja verkkopalvelut -toimialaksi. YIT:n liiketoiminta jakautuu nyt kolmeen toimialaan, jotka ovat Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut ja Teollisuus- ja verkkopalvelut.
Osavuosikatsauksessa esitetyt Teollisuus- ja verkkopalvelut - toimialan vertailuluvut vuodelta 2004 on laadittu yhdistämällä Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut -toimialojen taloudelliset luvut.

IFRS-tilinpäätöskäytäntö

YIT siirtyi 1.1.2005 kansainväliseen IFRS-tilinpäätöskäytäntöön (International Financial Reporting Standards). Ennen IFRS- standardien käyttöönottoa YIT:n taloudellinen raportointi on perustunut suomalaiseen tilinpäätöskäytäntöön (Finnish Accounting Standards, FAS).

Vuoden 2005 osavuosikatsaukset esitetään IFRS-standardien kirjaamis- ja arvostusperiaatteita noudattaen. Myös katsauksissa esitetyt vertailuluvut vuodelta 2004 ovat IFRS-tilinpäätöskäytännön mukaisia.

YIT-Yhtymä Oyj:n IFRS-vertailutiedot tilikaudelta 2004 sekä kuvaus merkittävimmistä muutoksista julkistettiin pörssitiedotteena 6.4.2005. IFRS-standardeissa tapahtuneista muutoksista johtuen osavuosikatsauksessa esitetyt vertailuluvut poikkeavat joiltain osin 6.4. julkaistussa pörssitiedotteessa esitetyistä luvuista.

IFRS-perusteista taloudellista informaatiota voidaan joutua oikaisemaan ennen sen sisällyttämistä vertailukauden tietoina konsernin ensimmäiseen 31.12.2005 päättyvältä tilikaudelta laadittavaan IFRS-tilinpäätökseen. Tämä johtuu IFRS-normistossa meneillään olevista muutoksista.

TULOSLASKELMA (milj. euroa)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-9/2005 1-9/2004 1-12/2004 Liikevaihto 2 163,8 2 058,0 5 2 780,1 - Suomen ulkopuolisen 921,0 858,1 7 1 183,2 liiketoiminnan osuus Liiketoiminnan tuotot ja -1 985,1 -1 919,3 3 -2 600,7 kulut Poistot ja arvonalentumiset -16,7 -15,9 5 -22,3 Liikevoitto 162,0 122,8 32 157,1 % liikevaihdosta 7,5 6,0 - 5,7 Rahoitustuotot 1,3 1,2 8 1,8 Kurssierot 2,6 -0,1 *) -1,1 Rahoituskulut -12,8 -13,6 -6 -18,1 Osuus osakkuusyhtiöide n 0,5 - - 0,3 tuloksesta Voitto ennen 153,6 110,3 39 140,0 veroja % liikevaihdosta 7,1 5,4 - 5,0 Tuloverot -40,2 -32,4 24 -39,5 KATSAUSKAUDEN VOITTO 1) 113,4 77,9 46 100,5 % liikevaihdosta 5,2 3,8 - 3,6 Jakautuminen Emoyhtiön 112,7 76,9 47 99,1 omistajille Vähemmistölle 0,7 1,0 -30 1,4 Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 1,83 1,26 45 1,62 Tulos/osake, e, laimennettu 1,78 1,25 42 1,60

*) Muutos yli 100 prosenttia.

1) Veroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

IAS-tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen myötä projektit on kirjattu tuloslaskelmaan periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.

TULOSLASKELMA (3. neljännes verrattuna edelliseen neljännekseen, milj. e)

IFRS IFRS muutos, % 7-9/2005 4-6/2005 Liikevaihto 754,8 745,1 1 - Suomen ulkopuolisen 326,3 322,2 1 liiketoiminnan osuus Liiketoiminnan tuotot ja kulut -682,7 -684,0 - Poistot ja arvonalentumiset -5,6 -5,7 -2 Liikevoitto 66,5 55,4 20 % liikevaihdosta 8,8 7,4 - Rahoitustuotot 0,5 0,7 -29 Kurssierot 0,5 0,6 -17 Rahoituskulut -4,2 -4,1 2 Voitto ennen 63,6 52,6 21 veroja % liikevaihdosta 8,4 7,1 - Tuloverot -17,0 -14,0 21 Katsauskauden 46,6 38,6 21 voitto % liikevaihdosta 6,2 5,2 - Jakautuminen Emoyhtiön 45,7 38,8 18 omistajille Vähemmistölle 0,9 -0,3 *) Emoyhtiön omistajille kuuluvasta voitosta laskettu osakekohtainen tulos Tulos/osake, e 0,74 0,63 17 Tulos/osake, e, laimennettu 0,72 0,61 18

*) Muutos yli 100 prosenttia.

TASE (MILJ. E)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 30.9.2005 30.9.2004 31.12.200 4 VARAT Pitkäaikaiset varat Aineelliset käyttöomaisuushyödy 76,1 80,3 -5 81,0 kkeet Liikearvo 248,8 248,8 - 248,8 Muut aineettomat hyödykkeet 15,0 12,1 24 13,1 Sijoitukset 4,3 4,2 2 4,1 Saamiset 8,8 3,8 *) 7,8 Laskennalliset 20,0 21,1 -5 26,1 verosaamiset Lyhytaikaiset varat Vaihto-omaisuus 672,5 624,5 8 629,3 Myyntisaamiset ja muut saamiset 522,7 477,4 9 469,9 Rahavarat 53,2 41,8 27 36,1 Varat yhteensä 1 621,4 1 514,0 7 1 516,2 OMA PÄÄOMA JA VELAT Emoyhtiön omistajille kuuluva oma pääoma Osakepääoma 62,1 61,2 1 61,3 Muu oma pääoma 452,6 357,7 27 380,0 Vähemmistöosuus 4,8 3,9 23 4,1 Oma pääoma yhteensä 519,5 422,8 23 445,4 Pitkäaikaiset velat Laskennalliset 27,7 14,9 86 19,9 verovelat Eläkevelvoitteet 10,6 6,4 63 9,8 Varaukset 30,4 31,2 -3 26,5 Korolliset velat 175,3 227,8 -23 224,0 Muut velat 3,3 2,9 14 3,7 Lyhytaikaiset velat Ostovelat ja muut 691,1 613,3 13 601,9 velat Varaukset 13,8 10,6 30 23,6 Lyhytaikaiset 149,7 184,1 -19 161,4 korolliset velat Oma pääoma ja velat yhteensä 1 621,4 1 514,0 7 1 516,2

*) Muutos yli 100 prosenttia.

LASKELMA NETTOVOITON MUUTOKSISTA (milj. e)

1-9/2004 1- 12/2004 Nettovoitto FAS:n mukaan 58,8 84,0 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä Vähemmistöosuus 1,0 1,4 Osatuloutus (IAS 11) 0,3 -2,9 Laskennalliset verot (IAS -6,6 -6,4 12) Varaukset (IAS 37) 1,3 -6,8 Liikearvon poistot (IAS 38) 22,5 30,4 Muut erät 2) 0,6 0,8 IFRS-oikaisut yhteensä 19,1 16,5 Nettovoitto IFRS:n mukaan 77,9 100,5

2) Muita nettovoiton määräytymiseen vaikuttavia eriä ovat mm.
rahoitusleasing, optiot ja tytäryhtiöiksi muuttuvat osakkuusyhtiöt.

LASKELMA OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSISTA (milj. e)

30.9.2004 31.12.2004 Oma pääoma FAS:n mukaan 431,4 457,2 Vaikutukset IFRS:in siirtymisestä Vähemmistöosuus 3,9 4,1 Osatuloutus (IAS 11) -14,6 -17,8 Laskennalliset verot (IAS 6,9 7,1 12) Varaukset (IAS 37) -25,7 -33,8 Liikearvon poistot (IAS 38) 17,7 25,6 Muut 3) 3,2 3,0 IFRS-oikaisut yhteensä -8,6 -11,8 Oma pääoma IFRS:n mukaan 422,8 445,4

3) Muita oman pääoman määräytymiseen vaikuttavia eriä ovat mm.
rahoitusleasing, optiot ja eläkevelvoitteet.

IAS 32 JA IAS 39 MUUTOSTEN VAIKUTUKSET (milj. e)

IAS 32 ja 39 -standardit on otettu käyttöön 1.1.2005 alkaen.

Oma pääoma IFRS:n mukaan 31.12.2004 445,4 IAS 32:n ja 39:n siirtymisen vaikutukset Lainojen arvostukset (IAS 39) -0,7 Oikaisut yhteensä -0,7 Oma pääoma 1.1.2005 444,7 Osingonjako -42,9 Katsauskauden tulos 112,7 Optioiden vaihto osakkeiksi 0,8 Optioiden emissiovoitto 4,3 Muuntoerorahaston muutos -1,6 Muu muutos 1,5 Oma pääoma 30.9.2005 519,5

YIT-konsernin IFRS-tilinpäätöksen laadintaperiaatteet tilikausilta 2004 ja 2005 on kerrottu 6.4.2005 julkistetussa pörssitiedotteessa.

RAHAVIRTALASKELMA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, % IFRS 1-9/2005 1-9/2004 1-12/2004 Liiketoiminnan rahavirrat Tilikauden voitto 113,4 77,9 46 100,5 Suoriteperusteiste n erien peruminen 65,6 60,6 8 77,8 Käyttöpääoman -5,2 -60,9 -91 -57,6 muutokset Maksetut korot -13,6 -13,7 -1 -20,6 Saadut korot 0,5 1,0 -50 1,1 Maksetut verot -27,0 -23,1 17 -32,5 Liiketoiminnan nettorahavirta 4) 133,7 41,8 *) 68,7 Investointien rahavirrat Investoinnit aineellisiin käyttöomaisuus- -17,6 -19,1 -8 -27,6 hyödykkeisiin Investoinnit aineettomiin -4,4 -2,0 *) -3,5 hyödykkeisiin Aineellisten käyttöomaisuus- hyödykkeiden 4,8 4,3 12 6,3 myynti Aineettomien käyttöomaisuus- hyödykkeiden 0,4 0,1 *) 0,2 myynti Valuuttakurssien muutosten vaikutus -0,4 -0,7 - -1,6 Investointien nettorahavirta -17,2 -17,4 - -26,0 Rahoituksen rahavirrat Osakeannista saadut maksut 5,1 0,9 *) 1,6 Lainasaamisten vähennykset 0,3 2,1 -86 2,2 Lainojen nostot 1,2 59,8 -98 37,9 Lainojen -58,7 -67,1 -13 -68,7 takaisinmaksut Rahoitusleasingvel kojen maksut -4,4 -3,2 38 -4,3 Maksetut osingot -42,9 -36,6 17 -36,6 Rahoituksen nettorahavirta 4) -99,4 -44,1 *) -67,9 Rahavarojen muutos 17,1 -19,7 *) -25,4 Rahavarat katsauskauden 36,1 61,5 -41 61,5 alussa Rahavarat katsauskauden 53,2 41,8 27 36,1 lopussa

*) Muutos yli 100 prosenttia.

4) Perustajaurakoinnin muuttunut tase-erien käsittely vaikuttaa rahavirtalaskelman ryhmittelyihin verrattuna FAS- tilinpäätöskäytäntöön.

TUNNUSLUVUT

IFRS IFRS muutos, IFRS 9/2005 9/2004 % 12/2004 Tulos/osake, e 1,83 1,26 45 1,62 Tulos/osake, e, 1,78 1,25 42 1,60 laimennettu Oma pääoma/osake, e 8,28 6,85 21 7,20 Osakkeen keskikurssi kauden 26,09 15,78 65 15,92 aikana, e Osakkeen kurssi kauden 35,30 15,85 *) 18,36 lopussa, e Osakekannan markkina- arvo 2 193,2 969,7 *) 1 125,3 kauden lopussa, milj.
e Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun 61 628 61 095 1 61 123 lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 kpl Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu 63 173 61 711 2 61 823 keskiarvo, 1 000 kpl, laimennettu Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu 62 130 61 179 2 61 293 lukumäärä kauden lopussa, 1 000 kpl Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. 271,8 370,1 -27 349,3 e Sijoitetun pääoman tuotto, % 5) 23,7 - - 19,2 Omavaraisuusaste, % 34,6 30,2 - 31,0 Velkaantumisaste, % 52,3 87,5 - 78,4 Bruttoinvestoinnit pysyviin vastaaviin, 22,3 24,3 -8 35,6 milj. e % liikevaihdosta 1,0 1,4 - 1,3 Tilauskanta kauden lopussa, milj. e 6) 1 881,4 1 708,2 10 1 823,4 - josta Suomen ulkopuolista 722,6 613,6 18 645,0 tilauskantaa Henkilöstö 21 330 22 012 -3 21 884 keskimäärin

5) Laskettu ajalta 1.10.2004 - 30.9.2005 käyttäen 30.9.2004 ja 30.9.2005 taseen lukuja. Vertailulukua vuodelta 2004 ei ole saatavissa.

6) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

EHDOLLISET VELAT (milj. e)

IFRS IFRS muutos, IFRS 9/2005 9/2004 % 12/2004 Ostovastuut 235,2 181,6 30 184,5

VASTUUSITOUMUKSET (milj. e)

IFRS 9/2005 IFRS muutos, IFRS 9/2004 % 12/2004 Omasta puolesta annetut vakuudet - Annetut 29,3 29,3 - 29,3 yrityskiinnitykset Muut vastuusitoumukset - Takaukset - 0,7 - - osakkuusyhtiöiden puolesta - Takaukset muiden 0,9 2,6 -65 2,5 puolesta -- Leasingvastuut 7) 32,3 45,0 -28 40,2 - Vuokravastuu 5,7 - - - -- Muut 0,5 0,6 -17 0,6 vastuusitoumukset Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 8) - Kohde-etuuksien arvot -- Korko- 0,7 - - - optiosopimukset -- 70,0 70,0 - 70,0 Koronvaihtosopimukset -- 28,9 70,1 -59 56,7 Valuuttatermiinisopimu kset - Käyvät arvot -- Korko- 0,5 - - - optiosopimukset -- 69,3 69,5 - 69,2 Koronvaihtosopimukset -- 29,6 68,2 -57 54,4 Valuuttatermiinisopimu kset

7) Rahoitusleasingiksi luokitellut leasingvastuut sisältyvät myös taseeseen.
8) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, IFRS 1-9/2005 1-9/2004 % 1- 12/2004 Kiinteistötekniset palvelut 994,7 962,7 3 1 321,2 Rakentamispalvelut 925,3 869,8 6 1 147,2 Teollisuus- ja 291,3 258,1 13 359,0 verkkopalvelut Muut erät -47,5 -32,6 46 -47,3 YIT-konserni yhteensä 2 163,8 2 058,0 5 2 780,1

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS muutos, IFRS 1-9/2005 1-9/2004 % 1- 12/2004 Kiinteistötekniset palvelut 35,8 20,4 75 34,1 Rakentamispalvelut 107,2 86,0 25 101,9 Teollisuus- ja 27,9 19,9 40 27,5 verkkopalvelut Muut erät -8,9 -3,5 *) -6,4 YIT-konserni yhteensä 162,0 122,8 32 157,1

*) Muutos yli 100 prosenttia.

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

IFRS IFRS muutos, IFRS 9/2005 9/2004 % 12/2004 Kiinteistötekniset palvelut 575,7 564,6 2 557,8 Rakentamispalvelut 1 193,8 940,0 27 1 066,4 Teollisuus- ja 158,3 203,6 -22 199,2 verkkopalvelut Muut erät -46,4 - - - YIT-konserni yhteensä 1 881,4 1 708,2 10 1 823,4

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN I/2004-III/2005

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 Liikevaihto, milj. e 669,9 729,2 658,9 722,1 663,9 745,1 754,8 Liikevoitto, milj.e 37,5 37,9 47,4 34,3 40,1 55,4 66,5 - prosenttia liikevaihdosta 5,6 5,2 7,2 4,8 6,0 7,4 8,8 Rahoitustuotot, milj. e 1) 0,4 0,5 0,3 0,9 0,3 0,7 0,8 Kurssierot, milj.0,2 0,3 -0,6 -1,0 1,5 0,6 0,5 e Rahoituskulut, -4,7 -4,9 -4,0 -4,5 -4,5 -4,1 -4,2 milj. e Voitto ennen veroja, 33,4 33,8 43,1 29,7 37,4 52,6 63,6 milj. e - prosenttia liikevaihdosta 5,0 4,6 6,5 4,1 5,6 7,1 8,4 Taseen loppusumma, milj. e 1.465,3 1 506,1 1 514,0 1 516,2 1 508,2 1 612,2 1 621,4 Tulos/osake, 0,36 0,36 0,54 0,36 0,46 0,63 0,74 Oma pääoma/osake, e 5,96 6,32 6,85 7,20 6,95 7,53 8,28 Osakkeen päätöskurssi, e15,40 16,74 15,85 18,36 21,84 27,60 35,30 Markkina-arvo, 940,1 1 023,8 969,7 1 125,3 1 338,6 1 711,2 2 193,2 milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, viimeiset 12 kk, % 2) 2) 2) 19,2 19,7 21,8 23,7 Omavaraisuusaste, % 26,7 27,6 30,2 31,0 30,1 31,8 34,6 Korollinen nettovelka kauden lopussa, milj. e 379,1 397,4 370,0 349,3 368,1 313,6 271,8 Velkaantumisaste, % 103,1 101,7 87,5 78,4 85,6 66,6 52,3 Bruttoinvestoinnit, milj. e 7,3 19,0 24,3 35,6 7,0 14,1 22,3

Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1 585,2 1 722,2 1 708,2 1 823,4 1 909,4 1 999,2 1 881,4 Henkilöstö kauden lopussa 21 654 21 952 22 013 21 680 21 096 21 297 21 468

1) Sisältää osakkuusyhtiöiden tuloksen.
2) IFRS-vertailutiedot eivät ole saatavissa.

LIIKEVAIHTO SEGMENTEITTÄIN (MILJ. E)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 Kiinteistötekniset palvelut 316,1 335,7 310,9 358,5 319,5 348,0 327,2 Rakentamispalvelut 288,3 315,5 266,0 277,4 272,0 313,8 339,5 Teollisuus- ja verkkopalvelut 74,8 90,2 93,1 100,9 85,6 100,7 105,0 Muut erät -9,3 -12,2 -11,1 -14,7 -13,2 -17,4 -16,9 YIT-konserni yhteensä 669,9 729,2 658,9 722,1 663,9 745,1 754,8

LIIKEVOITTO SEGMENTEITTÄIN (milj. e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 Kiinteistötekniset palvelut 4,5 7,4 8,5 13,7 8,2 14,3 13,3 Rakentamispalvelut 32,7 25,4 27,9 15,9 29,4 33,9 43,9 Teollisuus- ja verkkopalvelut 1,4 6,5 11,9 7,7 6,3 9,3 12,3 Muut erät -1,1 -1,4 -0,9 -3,0 -3,8 -2,1 -3,0 YIT-konserni yhteensä 37,5 37,9 47,4 34,3 40,1 55,4 66,5

TILAUSKANTA SEGMENTEITTÄIN KAUDEN LOPUSSA (milj.e)

IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS IFRS I/ II/ III/ IV/ I/ II/ III/ 2004 2004 2004 2004 2005 2005 2005 Kiinteistötekniset palvelut 557,2 566,5 564,6 557,8 574,0 602,6 575,7 Rakentamis- palvelut 842,6 963,0 940,0 1 066,4 1 131,0 1 263,3 1 193,8 Teollisuus- ja verkkopalvelut 85,4 192,7 203,6 199,2 234,4 187,3 158,3 Muut erät - - - - -30,0 -54,0 -46,4 YIT-konserni yhteensä 1 585,2 1 722,2 1 708,2 1 823,4 1 909,4 1 999,2 1 881,4

Yrityksestä

YIT luo parempaa elinympäristöä kehittämällä ja rakentamalla asuntoja, toimitiloja, infrastruktuuria sekä kokonaisia alueita. Visionamme on tuoda enemmän elämää kestäviin kaupunkeihin. Haluamme erottautua välittämällä aidosti asiakkaista, näkemyksellisellä kaupunkikehityksellä, sitoutuneella projektien toteuttamisella ja innostavalla tavalla johtaa. Kasvumoottorinamme toimii kaupunkien kehittäminen kumppaneita osallistaen. Toiminta-alueemme kattaa Suomen, Venäjän, Baltian maat, Tšekin, Slovakian ja Puolan. Vuonna 2016 liikevaihtomme oli lähes 1,8 miljardia euroa, ja työllistämme noin 5 300 henkilöä. Osakkeemme noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa