YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004:

YIT:n osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004: Liikevaihto ja tulos kasvoivat merkittävästi

Liikevaihto kasvoi 65 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta kasvoi edellisestä vuodesta 65 prosenttia ja oli 713,1 milj. euroa (1-3/2003: 431,5 Me).
Liikevaihdon kasvuun vaikutti merkittävästi Pohjoismaissa, Baltiassa ja Venäjällä talotekniikka-, kiinteistö- ja teollisuuspalveluja tarjoavan Building Systems -liiketoiminnan osto ABB:ltä.
Liiketoiminta liitettiin YIT-konserniin 29.8.2003. Liikevaihtoa kasvatti myös vapaarahoitteisen asuntotuotannon kasvu Suomessa.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta nousi 20 prosentista 37 prosenttiin. Liikevaihdosta 63 prosenttia tuli Suomesta, 30 prosenttia muista Pohjoismaista, 4 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.

Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus liikevaihdosta nousi 25 prosentista 34 prosenttiin.

Liikevoitto kasvoi merkittävästi

Rakentamispalvelut ja Tietoverkkopalvelut tekivät positiivisen tuloksen. Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen liikevoitto liikearvopoistojen jälkeen jäi vielä lievästi negatiiviseksi. Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 35,3 milj. euroa (9,7 Me) eli 5,0 prosenttia (2,3 %) liikevaihdosta. Liikevoitto (EBIT) oli 28,0 milj. euroa (6,9 Me) ja liikevoittoprosentti 3,9 (1,6 %). Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 24,3 milj. euroa (3,3 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 20,8 prosenttia (17,0 %).

Osakekohtainen tulos oli 0,27 euroa (0,03 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 6,36 euroa (5,85 e). Omavaraisuusaste oli 27,7 prosenttia (34,7 %).

Tilauskanta puolentoista miljardin tasolla

Konsernin tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa oli 47 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 478,2 milj. euroon (1 008,3 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa.
Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja nousi 580,4 milj. euroon (257,9 Me). Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Building Systems -liiketoiminnan integraatio edennyt suunnitellusti

- Viime vuonna tehdyllä isolla strategisella yritysostolla YIT:stä tuli liikevaihdoltaan suurin pohjoiseurooppalainen kiinteistöteknisiä palveluja tarjoava yritys, toteaa konsernijohtaja Reino Hanhinen.
Integraatioprosessi on edennyt kaikissa maissa suunnitellusti.
Kiinteistötekniset palvelut -toimialan tulos jäi vielä ensimmäisellä neljänneksellä ennakoidusti negatiiviseksi, mutta toimialan vaikutuksen YIT:n tulokseen koko vuodelta odotetaan olevan positiivinen.

- Rakentamispalveluiden operatiivinen tulos ensimmäiseltä neljännekseltä oli kaikkien aikojen paras. Useiden vuosien aikana määrätietoisesti kehitetty asuntotuotannon tehokas tuotanto- ja palveluketju teki hyvää tulosta vapaarahoitteisten asuntojen kysynnän jatkuessa vahvana sekä Suomessa että Baltian maissa ja Venäjällä, toteaa Hanhinen edelleen.

Markkinatilanne

BKT:n kasvu nopeutuu taloudellisten ennustelaitosten mukaan tänä ja ensi vuonna kaikissa Pohjoismaissa 2,5 - 3 prosenttiin.
Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen positiivinen kehitys tukee kulutusta ja yhdessä matalien korkojen kanssa asuntokysyntää.
Viennin ja investointien arvioidaan vilkastuvan vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana. Pohjoismaissa on tämän ja ensi vuoden aikana alkamassa useita suuria liikenneinfrastruktuurihankkeita sekä YIT:n Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen kannalta potentiaalisia teollisuuden sekä petrokemian ja energiasektorin investointihankkeita. Suomessa viides ydinvoimalaitos on useiden lähivuosien merkittävin energiahanke. Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on kaksi kertaa niin nopeaa kuin Pohjoismaissa. Taloudellinen kasvu on vahvistanut näiden maiden keskiluokkaa ja lisännyt nykyaikaisten asuntojen kysyntää. Baltian maiden liittyminen EU:n jäseniksi toukokuun alussa parantaa entisestään talouksien kasvunäkymiä.

Näkymät vuodelle 2004

YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden, asuntojen kysyntä jatkuu vahvana sekä Suomessa että Venäjällä ja teollisuuden investointinäkymät Pohjoismaissa vahvistuvat vuoden lopulla. Tuloksen ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan paranevan merkittävästi.
Kiinteistötekniset palvelut -toimialan vaikutuksen YIT:n tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.

Julkistus 4.5. ja seuraavat osavuosikatsaukset

Tiistaina 4.5. järjestetään sijoitusanalyytikoille ja salkunhoitajille tarkoitettu tilaisuus klo 13.00 YIT:n pääkonttorissa osoitteessa Panuntie 11, 00620 Helsinki.

Osavuosikatsaus tammi-kesäkuulta julkistetaan 5.8.2004 ja tammi- syyskuulta 2.11.2004. Osavuosikatsauksia ei paineta, vaan ne julkaistaan pörssitiedotteena ja yhtiön kotisivuilla osoitteessa www.yit.fi. Kopion osavuosikatsauksesta voi tilata osoitteesta YIT- Yhtymä Oyj, Konserniviestintä, PL 36, 00621 Helsinki, puhelin 020 433 2467 tai faksi 020 433 3746.

YIT-YHTYMÄ OYJ



Reino Hanhinen konsernijohtaja

Lisätietoja antavat: konsernijohtaja Reino Hanhinen, puh. 020 433 2454, reino.hanhinen@yit.fi varatoimitusjohtaja Esko Mäkelä, puh. 020 433 2258, esko.makela@yit.fi viestintäjohtaja Veikko Myllyperkiö, puh. 020 433 2297, veikko.myllyperkio@yit.fi sijoittajasuhdepäällikkö Petra Thorén, puh. 020 433 2635, petra.thoren@yit.fi

LIITTEET Osavuosikatsaus 1.1. - 31.3.2004 Konsernin tuloslaskelma, tase, rahoituslaskelma, tunnusluvut ja vastuusitoumukset sekä liikevaihto, liikevoitto ja tilauskanta toimialoittain ja konsernin kehitys vuosineljänneksittäin.

Jakelu: Helsingin Pörssi, keskeiset tiedotusvälineet, www.yit.fi

YIT-YHTYMÄ OYJ:N OSAVUOSIKATSAUS 1.1. - 31.3.2004

Uusi toimialajako

Building Systems -yrityskaupan jälkeen konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut (Building Systems), Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut.

Rakentamispalvelut -toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut -toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi. Teollisuuden palvelut -toimialan muodostivat YIT Installaatioihin kuuluneet YIT Industria Oy ja YIT Service Oy sekä osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab.

Kiinteistötekniset palvelut -toimiala muodostettiin ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta ja YIT Installaatioiden Skandinavia- ja Kiinteistötekniikka-liiketoimintaryhmistä. Lisäksi Kiinteistötekniset palvelut -toimialaan on liitetty YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy YIT Rakennus Oy:stä sekä kiinteistöverkkoliiketoiminta YIT Primatel Oy:stä. Ostettujen Building Systems -liiketoimintojen liikevaihto 29.8. - 31.12.2003 oli 335,1 milj. euroa. YIT Rapido Kiinteistöpalveluiden liikevaihto vuonna 2003 oli 27,7 milj. euroa ja kiinteistöverkkoliiketoiminnan liikevaihto 11,4 milj. euroa.

Seuraavassa vuoden 2003 liikevaihtoa ja tilauskantaa koskevat luvut perustuvat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmiin. Ostettu Building Systems -liiketoiminta on mukana luvuissa 29.8.2003 lähtien.

Liikevaihto kasvoi 65 prosenttia

YIT-konsernin liikevaihto tammi-maaliskuulta nousi 713,1 milj. euroon (1-3/2003: 431,5 Me). Kasvua edellisestä vuodesta oli 65 prosenttia.
Liikevaihdosta 44 prosenttia tuli Kiinteistöteknisistä palveluista, 47 prosenttia Rakentamispalveluista, 6 prosenttia Teollisuuden palveluista ja 3 prosenttia Tietoverkkopalveluista.

Liikevaihto toimialoittain (milj. euroa)

1-3/2004 1-3/2003 Muutos % Kiinteistötekniset 316,9 80,8 292 palvelut Rakentamispalvelut 338,3 280,6 21 Teollisuuden palvelut 42,7 48,4 -12 Tietoverkkopalvelut 24,4 25,5 -4 Muut erät -9,2 -3,8 142 YIT-konserni yhteensä 713,1 431,5 65

YIT:n palveluketju kattaa investointien koko elinkaaren.
Elinkaaristrategialla pyritään parempaan palvelukykyyn, liiketoiminnan kasvuun sekä tasaisempaan tuottovirtaan. Kasvava osuus konsernin liikevaihdosta tulee teollisuuden, kiinteistöjen, tietoliikenneverkkojen ja perinteisen infrastruktuurin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta. Katsauskaudella tämän liiketoiminnan osuus nousi 239,6 milj. euroon (108,4 Me), mikä oli 34 prosenttia (25 %) koko liikevaihdosta.

Kansainvälisen liiketoiminnan osuus konsernin liikevaihdosta oli 267,2 milj. euroa (84,5 Me) eli 37 prosenttia (20 %). Liikevaihdosta 63 prosenttia tuli Suomesta, 30 prosenttia muista Pohjoismaista, 4 prosenttia Baltian maista ja 3 prosenttia Venäjältä.

YIT:n strategiana on vahvistaa rakentamispalveluja Baltian maissa ja

Venäjällä sekä kiinteistöteknisiä palveluja ja tietoverkkopalveluja näiden lisäksi kaikissa Pohjoismaissa.

Liikevoitto kasvoi merkittävästi

Liikevoitto ennen liikearvo- ja konserniliikearvopoistoja (EBITA) oli 35,3 milj. euroa (9,7 Me) eli 5,0 prosenttia (2,3 %) liikevaihdosta.
Liikevoitto (EBIT) oli 28,0 milj. euroa (6,9 Me) ja liikevoittoprosentti 3,9 (1,6 %).

Vertailukauden liikevoittoa pienensi 5,7 milj. euron summa, jonka YIT kirjasi tappiokseen Helsingin käräjäoikeuden helmikuussa 2003 antaman päätöksen perusteella. Kiista koski SOK:n entisen pääkonttorikiinteistön vuonna 1999 valmistuneen saneerauksen muutos- ja lisätöitä. YIT on valittanut päätöksestä.

Liikevoitto (EBIT) toimialoittain (milj. euroa)

1-3/2004 1-3/2003 Muutos % Kiinteistötekniset -1,3 - palvelut Rakentamispalvelut 30,1 9,5 217 Teollisuuden palvelut -0,1 - Tietoverkkopalvelut 0,6 -1,7 (YIT Installaatiot) - 1,8 Muut erät -1,3 -2,7 -52 YIT-konserni yhteensä 28,0 6,9 306

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja oli 24,3 milj. euroa (3,3 Me).
Tulos verojen jälkeen oli 16,4 milj. euroa (1,6 Me). Sijoitetun pääoman tuotto katsauskauden lopussa päättyneeltä 12 kuukauden jaksolta oli 20,8 prosenttia (17,0 %).

Osakekohtainen tulos nousi 0,27 euroon (0,03 e). Osakekohtainen oma pääoma oli 6,36 euroa (5,85 e). Omavaraisuusaste oli 27,7 prosenttia (34,7 %).

Tilauskanta puolentoista miljardin tasolla

Konsernin markkina-asema on vahva. Tulouttamaton tilauskanta katsauskauden päättyessä oli 47 prosenttia suurempi kuin vuotta aiemmin ja nousi 1 478,2 milj. euroon (1 008,3 Me). Vuoden vaihteessa tilauskanta oli 1 490,1 milj. euroa. Kansainvälisen toiminnan tilauskanta kasvoi yli kaksinkertaiseksi ja nousi 580,4 milj. euroon (257,9 Me), mikä oli 39 prosenttia (26 %) koko tilauskannasta.
Tilauskannan katesisältö on hyvä. Osa konsernin huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnasta on luonteeltaan sellaista, ettei se ole mukana tilauskannassa.

Tilauskanta toimialoittain (milj. euroa)

3/2004 3/2003 Muutos % Kiinteistötekniset 557,2 133,5 317 palvelut Rakentamispalvelut 735,6 699,3 5 Teollisuuden palvelut 76,0 81,0 -6 Tietoverkkopalvelut 109,4 94,5 16 YIT-konserni yhteensä 1 478,2 1 008,3 47

Konsernin rahoitusasema säilyi hyvänä

Konsernin rahoitustilanne säilyi katsauskaudella hyvänä. Korolliset luotot kauden lopussa olivat 273,6 milj. euroa (154,8 Me) ja nettovelat 220,5 milj. euroa (122,4 Me). Nettovelkojen kasvu johtui Building Systems -yrityskaupasta, josta maksettiin ABB:lle 191 milj.
euroa. Nettorahoituskulut olivat 3,7 milj. euroa (3,6 Me) eli 0,5 prosenttia (0,8 %) liikevaihdosta. Likvidit varat katsauskauden päättyessä olivat 53,1 milj. euroa (32,4 Me).

Kiinteäkorkoisten lainojen osuus konsernin koko lainasalkusta oli 58 prosenttia (96 %). Suoraan pääoma- ja rahamarkkinoilta lainoista oli otettu 66 prosenttia (57 %).

Rahoitusyhtiöille myytyjen rakennusaikaisten urakkasaatavien kokonaismäärä kauden lopussa oli 216,2 milj. euroa (138,1 Me). Niistä rahoitusyhtiöille maksetut 1,5 milj. euron (1,2 Me) korot sisältyvät nettorahoituskuluihin. Myytyjen urakkasaatavien kasvu johtui vapaarahoitteisen asuntotuotannon voimakkaasta kasvusta.

Konsernitaseen loppusumma kauden päättyessä oli 1 520,0 milj. euroa (1 067,7 Me). Taseen kasvuun vaikuttivat Building Systems - yrityskauppa ja perustajaurakoinnin voimakas kasvu asuntotuotannossa sekä siihen liittyneet tonttiostot.

Investoinnit ja yrityskaupat

Bruttoinvestoinnit taseen pysyviin vastaaviin tammi-maaliskuussa olivat 6,1 milj. euroa (5,1 Me) eli 0,9 prosenttia (1,2 %) liikevaihdosta. Rakennuskalustoon investoitiin 1,4 milj. euroa (1,2 Me) ja tietotekniikkaan 1,3 milj. euroa (0,9 Me). Muut tuotannolliset investoinnit olivat 0,8 milj. euroa (0,2 Me). Muut investoinnit, mukaan lukien ostettujen yritysten konserniliikearvo, olivat 2,6 milj. euroa (2,8 Me). Building Systems -liiketoimintojen ostosta syntynyttä liikearvoa poistettiin kaudella 4,4 milj. euroa ja konserniliikearvoa 0,4 milj. euroa.

Muutoksia konsernirakenteessa

YIT Service Oy:n kokonaan omistama varkautelainen ETT- Teollisuusautomaatio Oy fuusioitiin 1.3.2004 alkaen osaksi YIT Service Oy:tä.

YIT Installaatiot Oy jakautui 31.3.2004 kahteen yhtiöön, jotka ovat YIT Teollisuus Oy ja YIT Building Systems Oy. YIT Teollisuus Oy muodostaa Teollisuuden palvelut -toimialan emoyhtiön ja YIT Building Systems Oy Kiinteistötekniset palvelut -toimialan emoyhtiön.

Henkilöstön määrä

Katsauskaudella konsernin palveluksessa oli keskimäärin 21 625 (12 478) henkilöä. Kauden lopussa henkilöstön määrä oli 21 654 (12 459). YIT:n henkilöstöstä 55 prosenttia työskentelee Suomessa, 37 prosenttia muissa Pohjoismaissa ja 8 prosenttia Baltian maissa ja Venäjällä.

Henkilöstö toimialoittain 31.3.2004

Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Kiinteistötekniset palvelut 12 530 58 % Rakentamispalvelut 4 693 22 % Teollisuuden palvelut 2 824 13 % Tietoverkkopalvelut 1 335 6 % Konsernipalvelut 272 1 % YIT-konserni yhteensä 21 654 100 %



Henkilöstö maittain 31.3.2004

Määrä Osuus konsernin henkilöstös tä Suomi 11 796 55 % Ruotsi 4 388 20 % Norja 2 655 12 % Tanska 1 057 5 % Baltian maat 1 057 5 % Venäjä 701 3 % YIT-konserni yhteensä 21 654 100 %

Yhtiökokouksen päätökset

YIT-Yhtymä Oyj:n varsinainen yhtiökokous pidettiin 18.3.2004.
Yhtiökokous vahvisti tilinpäätöksen vuodelta 2003 ja myönsi vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja toimitusjohtajalle. Osingoksi vahvistettiin 1,20 euroa osakkeelta (0,90 euroa vuodelta 2002) eli yhteensä 36,6 milj. euroa (26,3 Me). Osingonmaksun täsmäytyspäiväksi päätettiin 23.3.2004 ja osingonmaksupäiväksi 30.3.2004.

Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kuusi.
Hallituksen jäseniksi valittiin uudelleen Ilkka Brotherus, Eino Halonen, Reino Hanhinen, Asmo Kalpala ja Teuvo Salminen sekä uutena jäsenenä Antti Herlin. Järjestäytymiskokouksessaan 24.3.2004 hallitus valitsi puheenjohtajakseen Ilkka Brotheruksen ja varapuheenjohtajakseen Eino Halosen.

Yhtiökokous valitsi uudelleen KHT-yhteisö PricewaterhouseCoopers Oy:n tilintarkastajaksi tarkastamaan kulumassa olevan tilikauden hallintoa ja tilejä. PricewaterhouseCoopers Oy on nimennyt päävastuulliseksi tilintarkastajaksi ekonomi Pekka Nikulan, KHT.

Yhtiöjärjestyksen 3 § päätettiin muuttaa siten, että osakkeen nimellisarvo muutettiin kahdesta eurosta yhdeksi euroksi (splittaus), jolloin osakkeiden lukumäärä kaksinkertaistui. Muutos tapahtui osakkeenomistajien omistusten suhteessa osakepääomaa korottamatta.

Vuoden 2002 C ja D optio-oikeuksien ehtoja päätettiin vastaavasti muuttaa siten, että kukin C ja D optio-oikeus oikeuttaa sen haltijan merkitsemään kaksi YIT-Yhtymä Oyj:n yhden euron nimellisarvoista osaketta. Osakkeita voidaan merkitä yhteensä enintään 2 800 000 kappaletta ja osakepääoma voi nousta enintään 2 800 000 eurolla.

Lisäksi yhtiökokous päätti antaa merkittäviksi enintään 180 000 E optio-oikeutta ja enintään 420 000 F optio-oikeutta uuden Building Systems -toimialan palveluksessa oleville tai palvelukseen rekrytoitaville johto- ja avainhenkilöille. Optioiden merkintäaika on 14.5. - 15.6.2004. Kukin optio-oikeus oikeuttaa merkitsemään yhden YIT-Yhtymä Oyj:n yhden euron nimellisarvoisen osakkeen. Merkintöjen seurauksena osakepääoma voi nousta enintään 600 000 eurolla.
Osakkeita voidaan merkitä E optio-oikeuksien perusteella 1.4. - 30.11.2006 ja 1.4. - 30.11.2007 sekä F optio-oikeuksien perusteella 1.4. - 30.11.2007. Optio-oikeuksien perusteella merkittävien osakkeiden merkintähinnaksi vahvistettiin 15,40 euroa osakkeelta.
Merkintähintaa alennetaan E optio-oikeuksien osalta vuosina 2005 ja 2006 sekä F optio-oikeuksien osalta vuosina 2005 - 2007 jaettavien osakekohtaisten osinkojen määrällä. Optioehdot kokonaisuudessaan ovat luettavissa YIT:n Internet-sivuilla.

Osakepääoma ja osakkeet

YIT-Yhtymä Oyj:n osakepääoma oli katsauskauden alussa 61 046 750 euroa ja liikkeelle laskettujen osakkeiden lukumäärä 30 523 375 kappaletta. Osakepääomaa ei korotettu katsauskauden aikana.
Yhtiökokouksen päätöksen myötä osakkeen nimellisarvo muutettiin kahdesta eurosta yhdeksi euroksi (splittaus), jolloin osakkeiden määrä kaksinkertaistui ja oli kauden lopussa 61 046 750.

Yhtiökokouksen päättämä osakkeiden lukumäärän kaksinkertaistaminen merkittiin kaupparekisteriin 26.3.2004 ja uudet osakkeet otettiin julkisen kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssissä 29.3.2004.

Valtuudet osakepääoman korottamiseen

Kauden aikana ei järjestetty osakeantia eikä laskettu liikkeeseen vaihtovelkakirja- tai optiolainoja. Hallituksella ei ollut kauden päättyessä voimassa valtuutusta osakeantiin eikä vaihtovelkakirja- tai optiolainojen liikkeeseen laskuun.

Katsauskauden aikana yhtiöllä ei ollut omia osakkeita eikä voimassa olevaa valtuutusta omien osakkeiden hankkimiseen. Tytäryhtiöt eivät omistaneet emoyhtiön osakkeita.

Markkina-arvo kasvoi vuoden aikana yli kaksinkertaiseksi

Osakkeen keskikurssi kauden aikana oli 15,08 euroa (7,98 e). Kauden ylin kurssi oli 17,53 euroa (8,90 e) ja alin 15,19 euroa (7,01 e).
Kauden lopussa päätöskurssi oli 15,40 euroa (7,35 e). Luvut on muutettu osakkeiden nykyistä kaksinkertaista lukumäärää vastaaviksi.

Osakevaihdon arvo katsauskaudella oli 166,0 milj. euroa (43,4 Me) ja vaihdettujen osakkeiden määrä 5 504 383 (2 656 854) kappaletta.
Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa oli 940,1 milj. euroa (428,6 Me).

Osakkeenomistajien määrä voimakkaassa kasvussa

Rekisteröityjen osakkeenomistajien määrä oli katsauskauden alussa 4 928 (3 271) ja sen päättyessä 6 008 (3 421). Yksityissijoittajien määrä kasvoi tuhannella.

Ulkomaisessa omistuksessa oli hallintarekisterien mukaan kauden alussa 19,9 prosenttia (22,1 %) ja sen päättyessä 20,7 prosenttia (21,1 %). Muu ulkomainen omistus kauden lopussa oli 2,2 prosenttia (2,8 %), joten kansainvälisten sijoittajien omistuksessa oli yhteensä 22,9 prosenttia (23,9 %) yhtiön koko osakemäärästä.

IAS/IFRS-säännösten käyttöönotto

YIT-konsernissa aloitettiin valmistautuminen IAS-tilinpäätökseen joulukuussa 2001. Tuolloin käynnistetyssä projektissa selvitettiin konsernissa käytössä olevan suomalaisen tilinpäätöskäytännön ja IAS- tilinpäätösperiaatteiden väliset erot ja valmisteltiin uudet IFRS- standardien mukaiset konsernitilinpäätöksen laadintaperiaatteet.
Laskentahenkilöstön koulutus aloitettiin keväällä 2003 ja marraskuussa käynnistettiin järjestelmäprojekti muunnosten laskemista varten.

YIT alkaa raportoida IAS/IFRS-säännösten mukaisesti vuoden 2005 alusta. Valmistelevina toimina vuonna 2004 lasketaan ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana voimassa olevien standardien mukaiset IFRS- vertailuluvut avaavasta taseesta 1.1.2004. Vuoden loppuun mennessä muutetaan myös vuoden 2004 välitilinpäätökset IFRS-säännösten mukaisiksi.

Keskeisimpiä muutoksia laskentaperiaatteissa ovat kaksinkertaisen liikevaihdon poistuminen perustajaurakoinnissa sekä muutokset osatuloutuksessa ja 10-vuotisvastuiden kirjaamisessa. IAS:n mukaan tuottoja ja kuluja ei kirjata miltään osin kahteen kertaan, vaan perustajaurakointihanketta käsitellään yhtenä kokonaisuutena.
Osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella, kun nykyisen käytännön mukaan projektin kate tuloutetaan tuloslaskelmaan joko valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi. 10-vuotisvastuut kirjataan IAS:n mukaan pakollisina varauksina taseeseen, kun ne nykyisin kirjataan kuluksi toteutuneen perusteella.
Perustajaurakoinnin tulouttamismenettelyssä tapahtuvat muutokset tulevat kasvattamaan taseen korollisia velkoja, mutta alentamaan taseen loppusummaa. Tarkempi selvitys muista muutoksista annetaan seuraavan vuositilinpäätöksen yhteydessä.

Merkittävin vielä avoinna oleva asia on Suomen työeläkejärjestelmän mukainen TEL-vakuutus. Mikäli sen käsittelyssä vahvistuu tulkinta työkyvyttömyysosan etuuspohjaisuudesta, siitä kirjautuu pitkäaikainen velka, joka pienentää yhtiön omaa pääomaa. Velan suuruus määräytyy aikanaan vakuutusmatemaattisten laskelmien avulla. YIT:n kaltaiselle työvoimavaltaiselle yritykselle muutos on merkittävä.

Markkinatilanne

Kansainvälisen talouden kasvu on käynnistynyt ja sen ennustetaan kääntävän myös Pohjoismaissa viennin ja investoinnit kasvuun. Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvuvauhti on Pohjoismaihin nähden kaksinkertainen.

Suomi

YIT:n liikevaihdon kehitystä tukee vilkkaana jatkuva asuntojen ja kaupallisten palvelujen toimitilakysyntä Suomen kasvukeskuksissa.
Suomessa asuntotuotannon sekä liike- ja korjausrakentamisen kasvu kompensoi toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentymisen rakennus- ja kiinteistötekniikkamarkkinoilla (lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö- ja automaatiourakointi ja kunnossapito). Teollisuuden investointien kaksi vuotta jatkunut voimakas supistuminen päättyy tänä vuonna ja investointien arvioidaan lisääntyvän vuoden lopulla ja ensi vuoden aikana yleisen maltillisen suhdannenousun vetämänä.
Suhdannenousua vaimentaa vuoden alussa tapahtunut euron vahvistuminen.

Rakennusteollisuus (RT) arvioi huhtikuun suhdannekatsauksessaan rakentamisen kääntyvän tänä ja ensi vuonna 2 - 2,5 prosentin kasvuun.
Kasvua ylläpitää vilkas asuin- ja liikerakentaminen. Myös maa- ja vesirakentaminen lisääntyy meneillään olevien useiden suurhankkeiden johdosta. Julkinen palvelurakentaminen ja toimistorakentaminen supistuvat vielä tänä vuonna. Myös korjausrakentaminen kasvaa RT:n arvion mukaan. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos ETLA arvioi maaliskuun lopulla, että rakennustuotanto kasvaa tänä vuonna Suomessa 2,4 prosenttia ja ensi vuonna 3,6 prosenttia. ETLA ennustaa rakennustuotannon kasvavan vuosina 2004 - 2008 keskimäärin 3,4 prosentin vuosivauhdilla eli nopeammin kuin edellisellä viisivuotisjaksolla. Maa- ja vesirakennustuotanto kasvaa talonrakentamista nopeammin suurten liikenne- ja energiainfrastruktuurihankkeiden ansiosta.

ETLA:n maaliskuun ennusteen mukaan kone- ja laiteinvestoinnit vähenivät viime vuonna 6,4 prosenttia. Tänä vuonna kone- ja laiteinvestoinnit vähenevät vielä 1,5 prosenttia ja lisääntyvät ensi vuonna 4 prosenttia. Seuraavan viiden vuoden aikana kansantalouden investoinnit lisääntyvät ETLA:n arvion mukaan keskimäärin 3,7 prosenttia vuodessa. BKT kasvaa tänä vuonna ETLA:n arvion mukaan 2,9 prosenttia ja ensi vuonna 3,1 prosenttia. Asuntojen kysyntä säilyy vilkkaana kotitalouksien hyvän tulokehityksen ja edelleen matalan korkotason ansiosta.

Teollisuuden, kiinteistöjen ja infrastruktuurin kunnossapitomarkkinat laajentuvat ulkoistamiskehityksen edetessä. Tietoliikenneverkkojen rakentamisen ja kunnossapidon kokonaismarkkinat eivät kasva vielä tämän vuoden aikana, mutta operaattorien kenttätoimintojen ulkoistusten odotetaan tulevaisuudessa kasvavan.

Ruotsi

Sveriges Byggindustrier ennusti tammikuun alussa Ruotsin rakennusinvestointien vähenevän tänä vuonna neljä prosenttia. Alkava noususuhdanne pysäyttää rakennusinvestointien laskun ensi vuonna.
Pientalotuotanto kasvaa ja kerrostalotuotanto vähenee. Viimeksi kuluneen vuoden aikana Tukholman alueen rakentaminen on vähentynyt selvästi, kun taas muualla maassa kehitys on ollut vakaa ja varsinkin pientalotuotanto on lisääntynyt. Konjunkturinstitutetin (KI) huhtikuun suhdannebarometrin mukaan rakentamisen suhdannetilanne on edelleen synkkä, mutta vakiintumisen merkkejä on jo havaittavissa.
Rakennusteollisuus arvioi KI:n barometrissa rakentamisen ja työllisyyden pysyvän toisella neljänneksellä ennallaan. BKT:n kasvuksi KI arvioi maaliskuun suhdannekatsauksessaan tänä vuonna 2,5 ja ensi vuonna 2,6 prosenttia. Viennin kasvuksi KI ennustaa 6,7 ja 6,1 prosenttia tänä ja ensi vuonna. Kiinteät investoinnit käynnistyisivät viiveellä tänä vuonna 1,4 ja ensi vuonna 6,4 prosenttia. Useiden suurten teollisuusinvestointien käynnistämisestä on jo päätetty.

Norja

Norjan keskuspankin ohjauskoron lasku 7 prosentista 2 prosenttiin viimeksi kuluneen vuoden aikana tukee kulutusta ja investointeja.
Norjan tilastokeskuksen (SSB) maaliskuun talouskatsauksen 1/2004 mukaan Norjan taloudessa on viime kesästä lähtien vallinnut noususuhdanne. Kolmen viimeksi kuluneen neljänneksen aikana vuotuinen BKT:n kasvuvauhti Manner-Norjassa on ollut 3,6 prosenttia.
Kotitalouksien kulutus on kasvanut 4,6 ja yritysten tuotanto 5 prosentin vuosivauhdilla. SSB odottaa kulutuksen ja asuntoinvestointien kasvavan lähivuosina 4 - 5 prosentin vauhdilla.
Kun samaan aikaan vienti ja yritysten investoinnit kasvavat, nousee Manner-Norjan BKT:n kasvu tänä ja ensi vuonna 3,6 ja 2,8 prosenttiin.
Manner-Norjan yritysten investoinnit olivat viime vuonna 20 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2001. Investointitiedustelun perusteella investointien odotetaan kääntyvän loivaan kasvuun energiahuollossa ja teollisuudessa. Toimistorakentamisen ei odoteta kasvavan korkean vajaakäyttöasteen takia. Sen sijaan palvelusektorin laiteinvestoinnit lisääntyvät. SSB arvioi investointitiedustelunsa perusteella öljy- ja kaasuinvestointien vuotuiseksi kasvuksi 4 prosenttia vuosina 2004 - 2006. Tiedustelussa ei ole mukana 65 miljoonan kruunun (NOK) suuruinen Ormen Langen kaasuterminaaliprojekti. Norjan rakennusteollisuusliitto BNL:n mukaan asuntotuotanto säilyi viime vuonna edellisen vuoden tasolla ja oli 22 500 asuntoa. Asuntojen hinnat nousivat tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä keskimäärin 7,5 prosenttia. Nousu oli suurin Bergenissä, Stavangerissa ja Trondhejmissa. Norjan tilastokeskuksen suhdannebarometri osoitti huhtikuussa positiivisia kehitysnäkymiä viennissä ja kasvavaa tilauskantaa investointitavaroita valmistavassa teollisuudessa.

Tanska

Nordea arvioi Tanskan talouden kasvavan maltillisesti yksityisen kulutuksen ja kotimaisen kysynnän vetämänä. Taloudellisten tutkimuslaitosten BKT:n kasvuennusteiden keskiarvot tälle ja ensi vuodelle ovat 2,2 ja 2,3 prosenttia. Käytettävissä olevia tuloja lisäävät verohelpotukset vuosina 2004 - 2007. Investoinnit lisääntyvät tänä ja ensi vuonna 3,3 ja 3,7 prosenttia. Myös viennin kasvun arvioidaan vahvistuvan kahden edessä olevan vuoden aikana.
Tanskan rakennustyönantajaliitto Dansk Byggeri arvioi tämän ja ensi vuoden näkymät vakaiksi. Rakentaminen vähenee liiton mukaan kumpanakin vuonna yhden prosentin. Aloitettavien talonrakennusten pinta-ala pienenee 4 prosenttia tänä vuonna. Vapaarahoitteinen asuntotuotanto ylläpitää asuntotuotannon tason vakaana kotitalouksien suotuisan tulokehityksen ja matalien korkojen ansiosta. Asuntoja aloitetaan tänä ja ensi vuonna yli 23 000. Toimisto- ja teollisuusrakentaminen vähenee. Korjausrakentaminen säilyy vakaana.
Aktiviteetti keskittyy Kööpenhaminan ja suurten kaupunkien alueille.

Baltia ja Venäjä

Baltian maissa ja Venäjällä BKT:n ja investointien kasvu on selvästi nopeampaa kuin Pohjoismaissa. Baltian maiden EU-jäsenyyden toteutuminen toukokuussa ylläpitää kaksinumeroista investointien kasvuvauhtia tämän ja ensi vuoden aikana. EU:n tuet ja jäsenyyden tuomat edut vahvistavat uusien jäsenmaiden talouskasvua useiden vuosien ajan. Nordea ennustaa Venäjän investointien kasvuksi tänä vuonna 9 ja ensi vuonna 6 prosenttia. Keskiluokan vaurastuminen on vahvistanut vapaarahoitteisten asuntojen kysyntää suurissa kaupungeissa kuten Moskovassa, Pietarissa, Tallinnassa ja Vilnassa.

Toimialojen tuloskehitys

Kiinteistötekniset palvelut

Kiinteistöteknisten palveluiden liikevaihto oli 316,9 milj. euroa (80,8 Me). Huolto- ja kunnossapitoliiketoiminnan osuus toimialan liikevaihdosta oli 61 prosenttia. Liikevaihdosta 33 prosenttia tuli Suomesta, Baltian maista ja Venäjältä, 36 prosenttia Ruotsista, 24 prosenttia Norjasta ja 8 prosenttia Tanskasta.

Toimialan liiketulos oli -1,3 milj. euroa. Tulosta pienensivät 6 milj. euron liikearvopoistot.

Tilauskanta kauden lopussa oli 557,2 milj. euroa (133,5 Me). Maittain se jakautui seuraavasti: Suomi (mukaan lukien Baltia ja Venäjä) 200,6 milj. euroa, Ruotsi 176,3 milj. euroa, Norja 88,5 milj. euroa ja Tanska 91,8 milj. euroa. Kauden lopussa toimialan palveluksessa oli 12 530 henkeä, joista 4 053 työskenteli Suomessa, 4 377 Ruotsissa, 2 655 Norjassa, 1 057 Tanskassa ja 388 Baltiassa ja Venäjällä.

Suomessa liikevaihto kaksinkertaistui

YIT Kiinteistötekniikka Oy:n liikevaihto Suomessa, Baltiassa ja Venäjällä oli yli kaksinkertainen edellisen vuoden vertailukauteen verrattuna ja nousi 103,3 milj. euroon (31,6 Me). Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 73 prosenttia. Tilauskanta oli 200,6 milj. euroa (53,9 Me). Tilauskanta on pysynyt samalla tasolla koko tarkastelukauden.

Toimisto- ja teollisuusrakentamisen vähentyminen on kiristänyt kilpailua kiinteistötekniikkamarkkinoilla. Uudisasuntotuotanto on säilynyt ja säilynee jatkossakin vahvana samoin kuin asuntojen saneeraus. Liiketilarakentaminen on vilkasta, mutta toimistotilojen ja julkisten tilojen kysyntä on vähäistä. Teollisuuden investointien sekä laivateollisuuden sähköistysten kysyntä on pysynyt alhaisella tasolla, mutta loppuvuodesta kysynnän arvioidaan kääntyvän kasvuun.

Asuin-, liike-, toimitila- että teollisuuskiinteistöjen korjaus- ja kunnossapitomarkkinat ovat jatkuneet vakaina. Uskomme kiinteistötekniikan elinkaaritoimitusten lisääntyvän julkisella sektorilla.

Baltian maiden ja Venäjän voimakas talouskasvu parantaa kiinteistötekniikan näkymiä. Rakennuskannan modernisoimistarve ja nopeasti lisääntyvä uudisrakentaminen kasvattavat näiden maiden kiinteistötekniikkamarkkinoita myös pitkällä aikavälillä.

Kauden aikana aloitettiin mm. Kvaerner Masa Yardsin lohkovalmistushallin LVIS-työt Turussa, Valion Meijerin LVI-työt Oulussa, Kiviniityn koulun LVIS-työt Kokkolassa, Suomen Rajavartiolaitoksen vartiolaivojen sähkö- ja merenkulkujärjestelmien uusiminen sekä Color Line -risteilijän sähköistys- ja kaapelointityöt. Moskovassa osallistutaan Krylatskoen pikaluistelukeskuksen talotekniikkatöihin.

YIT-konsernin yhteishankkeina valmistui YIT Keskus Ouluun ja lisäksi rakenteilla ovat YIT Keskukset Rovaniemelle ja Jyväskylään.
Yhteistyönä toteutettiin myös Etu-Lyötyn alueen jatkohankkeet Oulussa, useita asuinkohteita pääkaupunkiseudulla, Lahdessa, Tampereella, Turussa sekä Leppävirran hotelli ja hiihtoputkihanke.
Merkittävinä kohteina jatkettiin TietoEnatorin toimitilojen rakentamista Klovin alueelle Espooseen sekä Ilmatieteen laitoksen ja Merentutkimuslaitoksen toimitilojen rakentamista Helsinkiin. Virossa rakennetaan Pärnun Citymarketia yhdessä YIT-konserniin kuuluvan AS FKSM:n kanssa.

Palvelukonsepteja eri asiakassegmenttien tarpeisiin kehitetään konsernin laajuisissa YIT-tiimeissä. Kauden aikana Kiinteistötekniset palvelut liittyi Teknillisen korkeakoulun rakentamistalouden laitoksen johtamaan kehityshankkeeseen "Ympäristöosaamisella lisäarvoa kiinteistöliiketoimintaan" sekä Suomen Kauppakeskusyhdistyksen johtamaan hankkeeseen "Kauppakeskusten turvallisuusjohtaminen".

Ruotsissa integraatioprosessi etenee suunnitellusti

Ruotsissa toimivien YIT Building Systems AB:n ja YIT Calor AB:n yhteenlaskettu liikevaihto oli 112,5 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 50 prosenttia. Tilauskanta oli 176,3 milj. euroa.

Ruotsin markkinoilla on hiljaista ja rakentaminen on vähentynyt, minkä johdosta hintakilpailu on kiristynyt (Konjukturbarometer, huhtikuu 2004). Ylläpito- ja kunnossapitopalveluiden markkinat kasvavat ja myös teollisuuden palveluissa on näkyvissä hienoista kasvua.

Ruotsin integraatioprosessi on sujunut suunnitelmien mukaisesti.

Kauden aikana YIT sai Ruotsissa Alstom Power Sweden AB:lta tilauksen juoksutusputkien vaihtamiseksi Forsmarkin ydinvoimalassa. Työ jatkuu syyskuuhun 2006. Lundin teknillisen korkeakoulun KemiCentrumiin YIT toimittaa sähkö- ja ilmastointitekniset asennukset. Borlängessä Stora Enson Kvarnsvedenin tehtaan paperikoneinvestoinnin asennustöissä ovat mukana molemmat YIT:n Ruotsissa toimivat yhtiöt.

YIT Building Systems ja YIT Calor tekevät tiivistä yhteistyötä kustannustehokkuuden ja projektinjohtamisen parantamiseksi.
Asiakaspalveluun panostetaan yhteisillä tarjouksilla ja uusia liiketoimintakonsepteja kehittämällä.

Norjassa etsitään kasvumahdollisuuksia huolto- ja kunnossapitomarkkinoilta

YIT Building Systems AS:n liikevaihto oli 75,6 milj. euroa.
Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 73 prosenttia.
Tilauskanta oli 88,5 milj. euroa.

Rakentamismarkkinat ovat Norjassa hienoisessa laskussa. Vuonna 2004 liiketilojen aloitusten määrän on ennustettu jäävän noin viisi prosenttia ja asuinrakennusten noin seitsemän prosenttia alhaisemmalle tasolle kuin viime vuonna. Saneeraustöissä asuinrakennusten volyymin uskotaan pysyvän viimevuotisella tasolla ja liiketilojen osalta odotetaan kasvua. Kokonaisuutena markkinoiden ennustetaan laskevan vajaan prosentin vuodesta 2003 (Prognossenteret). YIT hakee kasvumahdollisuuksia huolto- ja kunnossapitomarkkinoilta strategiansa mukaisesti.

Katsauskauden aikana sovittiin Norjan kansallisen rautatiehallinnon Jernbaneverketin kanssa sähköteknisten ratkaisujen toimittamisesta Sandvikan ja Askerin välille rakennettavaan yhdeksän kilometrin mittaiseen rautatietunneliin. Yhteistyössä Telenorin kanssa YIT vastaa St. Olavin sairaalan audiovisuaalisten ratkaisujen toteuttamisesta Trondheimissa. Tilaus kattaa auditoriot ja kokoushuoneet, ja hankkeessa tehdään yhteistyötä myös ruotsalaisen YIT Calorin kanssa. Ålesundin uuteen jalkapallostadioniin YIT toimittaa valaistus- ja äänitekniikan.

YIT:n merkittävä asiakas Avantor ASA rakentaa Nydalenin kampusta Norwegian School of Managementille, ja YIT toteuttaa hankkeeseen sähkötekniset asennukset kehittämänsä integroidun sähkö- ja ilmastointijärjestelmän ClimaCeilin avulla sekä tietoliikenneverkot.
Osloon Gardemoenin lentokentän SAS:n lentäjien koulutuskeskushankkeeseen YIT toimittaa kokonaisvaltaiset kiinteistötekniset palvelut (Total Technical Solution), joihin sisältyy sähkötekniset asennukset, integroitu sähkö- ja ilmastointijärjestelmä ClimaCeil sekä putkityöt.

Patentoidun ClimaCeil sähkö- ja ilmastointijärjestelmän hyödyntämistä pyritään laajentamaan koko YIT-konserniin. Teollisuuden asiakkaille järjestetään ympäri Norjaa kuusi tapahtumaa, joissa YIT Building Systems AS ja Teollisuuden palveluiden -toimiala tapaavat noin 600 - 1 000 asiakasta.
Tanskassa uskotaan kysynnän kasvavan vuoden aikana

YIT A/S:n liikevaihto oli 25,5 milj. euroa. Liikevaihdosta huollon ja kunnossapidon osuus oli 33 prosenttia. Tilauskanta oli 91,8 milj.
euroa.

Tanskassa markkinatilanne näyttää tasaantuneen ja erityisesti asuntorakentamisessa odotetaan myös kasvua vuoden loppua kohden.
Vapaiden toimitilojen määrä on edelleen korkea ja laskusuhdanteen uskotaan jatkuvan tällä alalla. Teollisuudessa mittavien investointien käynnistämistä on lykätty dollarin alhaisesta kurssista johtuen. Projektitoiminnassa kilpailutilanne jatkuu kireänä.
Kiinteistöpalveluiden ja -huollon markkinat ovat selvästi piristyneet, kun yritykset hakevat kustannussäästöjä ja ulkoistavat palveluita. Kokonaisuutena kysynnän uskotaan hieman lisääntyvän vuoden aikana.

Katsauskaudella kiinteistöpalveluiden ja -huollon alalla on tehty merkittäviä sopimuksia mm. Kolding Kommunen, Teknos Technologyn, Danish Crownin, Storstrømmens Sygehus Næstvedin, J&B Entreprisen, Davidsen Partneren, Texas Instrumentsin ja Dressmannin kanssa.

Vakituisten asiakkaiden kanssa, kuten Sonofon, Eltra ja Seas, on tehty kehyssopimuksia mekaanisten ja sähköhankkeiden alalla ja Novo Nordiskin kanssa on sovittu ilmastointiratkaisun toteuttamisesta.
Mosambikin Maputoon toteutettavaan Danidan kehitysyhteistyöhankkeessa YIT on saanut uusia sähköteknisiä töitä. Ilmastointitekniikan sopimus on allekirjoitettu F.L. Smidthin kanssa. Meri- ja telakkateollisuudessa saatiin maaliskuussa sopimus kahdesta hinaajasta.

Ensimmäisen neljänneksen aikana käynnistettiin johdon koulutusohjelma ja henkilöstön kehittämiseen panostetaan myös myyntityöhön ja projektinjohtamiseen keskittyvillä ohjelmilla. Erityisesti kiinteistöpalveluiden ja manageerauksen alalla kansainvälinen toimija voi tarjota asiakkaille paikallisia toimijoita parempaa palvelua, ja YIT:n eri maiden yksiköt ovat käynnistäneet alalla yhteistyöprojekteja. Teollisuuden palveluiden -toimialan kanssa selvitetään yhteistyömahdollisuuksia laivanrakennusprojekteissa Liettuassa.

Rakentamispalvelut

Rakentamispalveluiden liikevaihto ensimmäisellä vuosineljänneksellä kasvoi 21 prosenttia edellisvuodesta ja oli 338,3 milj. euroa (280,6 Me). Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 2 prosenttia (3 %) ja kansainvälisen liiketoiminnan arvo 14 prosenttia liikevaihdosta.
Liikevaihtoon sisältyy kaksinkertaista liikevaihtoa (oman tuotannon osakemyyntiä) 64,1 milj. euroa.

Liikevoitto nousi yli kolminkertaiseksi edelliseen vuoteen verrattuna ja oli 30,1 milj. euroa (9,5 Me). Tilauskanta oli 5 prosenttia edellisvuotista suurempi ja nousi 735,6 milj. euroon (699,3 Me).
Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 4 693 henkeä.

Vuosineljänneksen aikana jatkettiin toiminnan painopisteen siirtämistä kilpailu-urakoinnista asuntojen perustajaurakointimuotoiseen rakentamiseen, jonka tilauskanta kasvoikin erityisen voimakkaasti sekä Suomessa että Baltian maissa ja Venäjällä.

Asuntorakentaminen voimakasta koko markkina-alueella

Suomessa asuntokauppa jatkui koko maassa vilkkaana pysyen vuoden 2003 jälkipuoliskolla saavutetulla tasolla. Vapaarahoitteisia omistusasuntoja myytiin kauden aikana 775 kappaletta. Kysyntää pitivät yllä kuluttajien usko omaan talouteensa ja matalana pysynyt korkotaso.

Kauden aikana aloitettiin Suomessa 437 (1-3/2003: 479) vapaarahoitteisen omistusasunnon ja 61 valtion tukeman asunnon rakentaminen. Kauden lopussa rakenteilla oli 3 006 (2 258). Kauden aikana valmistui 652 (415) vapaarahoitteista omistusasuntoa.
Myymättömiä valmiita asuntoja oli kauden lopussa 122 kappaletta.

Kansainvälisessä liiketoiminnassa Rakentamispalvelut -toimiala jatkoi strategian mukaisesti voimakasta kasvua asuntorakentamisessa. Kauden aikana käynnistyi 1 767 (51) asunnon rakentaminen Venäjällä ja Baltiassa. Kauden aikana valmistui 54 (0) asuntoa ja jakson lopussa oli rakenteilla 2 380 (774) asuntoa. Pietarissa käynnistettiin kauden aikana 1 536 (0) asunnon rakentaminen. Vuoden vaihteessa 2004 Moskovan kehysalueen asuntomarkkinoille perustettu yhteisyritys YIT Ramenje käynnisti ensimmäisen asuntokohteen rakentamisen kauden aikana. Kauden aikana Venäjällä ja Baltiassa myytiin yhteensä 229 (98) asuntoa, myymättä oli 10 (0) valmista asuntoa.

Suomessa kuntien välisen muuttoliikkeen, kuluttajien uskon oman talouden positiiviseen kehittymiseen ja matalan korkotason arvioidaan jatkuvan. Samoin Venäjällä ja Baltiassa vahvan talouskasvun ja vilkkaan uudisasuntojen kysynnän ennakoidaan jatkuvan. Tämä luo hyvät markkinanäkymät asuntorakentamiselle kaikilla YIT:n asuntomarkkina- alueilla. Kysyntään pystytään vastaamaan hyvällä tonttivarannolla.

Muu talonrakentaminen

Vapaiden toimitilojen runsas määrä piti toimitilarakentamisen markkinatilanteen Suomessa edelleen haastavana. Toimitilarakentamisen uudis- ja korjausurakoiden kilpailutilanne oli kireä. Teollisuuden investointien alhaisuus piti myös tuotantotilojen rakentamismäärät matalina.

Merkittäviä kauden aikana saatuja uusia kilpailu-urakoita talonrakentamisessa lähialueilla olivat Senukai-kauppakeskus Vilnassa Liettuassa, Fordin varasto- ja tuotantotilojen laajennus ja saneeraus Vsevolodskissa Venäjällä, Narvan voimalaitoksen huippu- ja varakattilalaitos Virossa, AS Elcoteqin uuden Tallinnan tuotantolaitoksen suunnittelu- ja rakennustyö Virossa, kone- ja laitetoimitus Kiinan Zhangyen kaupungin aluelämpöprojektiin ja Kiinan Xian Yangin kaupungin aluelämpöprojekti.

Infrarakentamisen ja kunnossapidon markkinat kasvussa

Infrastruktuurirakentamisen ja sen kunnossapidon markkinoiden kokonaisvolyymi oli lievässä kasvussa, mutta urakkakilpailutilanne oli kireä. Suurten infrahankkeiden käynnistyttyä kilpailutilanne on kuitenkin muuttumassa terveempään suuntaan. Käynnissä oleva työkanta on aiempaa kannattavampaa. E18 -moottoritien rakentaminen välille Lohja-Muurla on päätetty toteuttaa elinkaarimallilla. YIT on solminut Tieliikelaitoksen kanssa sopimuksen, jonka mukaan osapuolet osallistuvat yhteenliittymänä hankkeen esivalintamenettelyyn.

Infrarakentamisessa kauden aikana saatuja uusia kilpailu-urakoita olivat mm. maakaasun rinnakkaisputken Kymijoen alitustunneli Gasum Oy:lle, parkkiluola Sato-Taso Oy:lle Turun etelärannassa sekä yhdessä YIT Environment Oy:n kanssa toteutettava jäteveden puhdistamon laajennus Riihimäen kaupungille.

Historian merkittävin tonttikauppa Helsingin Vallilasta

Vuosineljänneksen aikana tehtiin YIT:n historian merkittävin yksittäinen tonttikauppa kun YIT Rakennus ja VR-Yhtymä solmivat 5.2.2004 sopimuksen, jolla YIT Rakennus ostaa VR-Yhtymältä Pasilan Konepajan alueen asuntorakennusoikeuden Helsingin Vallilasta. Kauppa toteutetaan vaiheittain kaavoituksen ja rakentamisen edetessä.
Kauppaan kuuluu yli tuhannen asunnon rakentamiseen kaavoitettavat tontit ja lisäksi siihen sisältyy kehittämis-, markkinointi ja ostosopimus alueen noin 70 000 kerrosneliömetrin liike- ja toimitilarakennusoikeudesta.

Kehitystoiminta

Kauden aikana käynnissä olleita merkittäviä kehityshakkeita olivat YIT Koti -tuotemerkin laajentaminen kansainväliseen liiketoimintaan ja brändikehityksen aloittaminen Pietarin markkina-alueella. Lisäksi panostetaan erityisesti projektinhallinnan osaamiseen, julkisyhteisöasiakkaille suunnattujen elinkaaritoteutusmallien ja julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyömallien eli ppp-mallien kehittämiseen sekä uusien YIT Pro -tuotemallien käyttöönottoon ja jalkautukseen.

Teollisuuden palvelut

Teollisuuden palveluiden liikevaihto supistui edelleen heikosta investointitilanteesta johtuen 12 prosenttia ja oli 42,7 milj. euroa (48,4 Me). Kunnossapitoliiketoiminnan osuus oli 63 prosenttia liikevaihdosta. Kansainvälisen liiketoiminnan arvo nousi 2,1 milj.
euroon eli 4,9 prosenttiin koko liikevaihdosta.

Liiketulos oli -0,1 milj. euroa. Liikevoiton lasku johtui vähäisistä investoinneista, yleisesti alhaisesta markkinahintatasosta sekä niiden aiheuttamista runsaista henkilöstön lomautuksista.

Tilauskanta kauden lopussa laski edelliseen vuoteen nähden ja oli 76,0 milj. euroa (81,0 Me). Siitä 4,4 milj. euroa käsittää Suomen ulkopuolella toteutettavia toimituksia ja projekteja. Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 2 824 henkilöä.

Teollisuudessa käynnistymässä investointihankkeita

Teollisuuden investointien osalta näkymät ovat lyhyellä aikavälillä haasteelliset. Tulevaisuudessa on kuitenkin käynnistymässä useita mittavia investointeja, kuten viidennen ydinvoimalaitoksen rakentaminen, Fortumin Porvoon jalostamon suuret investoinnit sekä Suomessa ja etenkin Ruotsissa alkavat metsäteollisuuden investoinnit.
Myös öljy- ja kaasualalla on sekä Ruotsissa että Norjassa käynnistymässä suuria hankkeita.

YIT on vahvasti mukana Suomen viidennen ydinvoimalan valmisteluissa, ja ensimmäisiä mekaanisten asennusten tarjouspyyntöjä odotetaan alkusyksystä.

EU:n laajenemisen ja siihen liittyvän työvoiman liikkuvuuden helpottumisen arvioidaan kiristävän kilpailutilannetta lähivuosina.

Viimeaikainen metallituotteiden kysynnän kasvu Kiinassa on aiheuttanut epävarmuutta markkinoilla. Voimakas nikkelin ja molybdeenin hinnannousu on nostanut merkittävästi etenkin haponkestävien materiaalien hintoja.

Energiateollisuudessa uusia tilauksia

Energiateollisuuden osalta Teollisuuden palveluita ovat työllistäneet Wisa 800 REC -projektin soodakattilaan liittyvät toimitukset sekä Fortumin Loviisan ydinvoimalan varajäähdytysjärjestelmän uusinta.
Meriteollisuuden kysyntä on ollut alhainen. Suurimpana tilauksena on toimitettu Kvaerner Masa-Yards Oy:lle Ultra Voyager -risteilijän putkistoesivalmisteet.

Prosessiteollisuudessa alkuvuosi on koostunut erilaisista kunnossapito- ja pienprojekteista. Kapasiteetin käyttöaste on jäänyt melko alhaiseksi, minkä johdosta työntekijöitä on jouduttu lomauttamaan. Suurimmat kohteet ovat olleet Stora Enson WARMA- projektin hiertämön putkistotoimitus Varkaudessa ja Elegant-projektin valkaisulaitoksen putkistot Kemissä.

Merkittävämpiä uusia tilauksia olivat energiateollisuuden alalla päähöyrylinjojen kannakeuusinnan suunnittelu, valmistus ja asennus Teollisuuden Voima Oy:lle sekä päähöyryputkiston toimitus ja asennus Siemens AG:lle Riikaan Latviaan.

Suurimmat säiliötilaukset olivat AGA-Cryo AB:lle toimitettava 3 000 m3 kaasuvarasto Porvooseen sekä säiliötoimitus UPM-Kymmenelle Changshuhun Kiinaan.

Kunnossapidon ulkoistuksissa tasainen kysyntä

Teollisuuden kunnossapitotoiminta on ollut ajankohtaan nähden tavanomaisella tasolla eli alalle tyypillisesti toiminnassa on ollut hiljainen vaihe. Palveluiden ulkoistuksissa kysyntä on ollut tasaista.

Ensimmäisen neljänneksen aikana YIT on sopinut Altia Oyj:n kanssa Rajamäen tehtaiden kunnossapitopalvelujen suorittamisesta. Sopimus kattaa mekaanisen-, sähkö- ja automaatiokunnossapidon, kiinteistöjen ylläpitotyöt sekä toimintaa tukevien palvelujen ohjauksen. Sopimus on kolmivuotinen ja kattaa noin 20 kunnossapitäjän työpanoksen. Myös PPTH Norden Oy:n Peräseinäjoen ja Alavuden tehtaiden kunnossapito siirtyi YIT:n hoidettavaksi katsauskaudella.

YIT on tehnyt kunnossapitosopimuksen Fortumin Loviisan voimalaitoksen kanssa. Viisivuotinen sopimus kattaa voimalaitoksen reaktori- ja venttiilikohteiden kunnossapitopalvelut. YIT on yksi suurimmista kunnossapitopalvelujen toimittajista Fortumin voimalaitoksilla.
Fortumin Porvoon jalostamolla YIT on tehnyt usean vuoden automaatio- ja instrumentointisopimuksen pienasennuksista.

Vanhoja kumppanuussopimuksia uudistettiin mm. Valion, Ekokemin, Hartwallin sekä Nesteen ja Shellin kanssa.

YIT Service Oy myi katsauskaudella Kokkolan konepajan liiketoiminnan sekä koneet ja laitteet henkilökunnan perustamalle yhtiölle, Metalmec Oy:lle.

Tietoverkkopalvelut

Vuosi 2004 on käynnistynyt Tietoverkkopalveluiden osalta edellisvuotta paremmin. Liikevaihto tammi-maaliskuulta oli 24,4 milj.
euroa (25,5 Me, vertailukelpoinen 22,8 Me). Liikevaihdosta noin 77 prosenttia (60 %) perustui pitkäaikaisiin asiakassopimuksiin ja 23 prosenttia (40 %) projektituotantoon. Liikevoitto oli 0,6 milj. euroa (-1,7 Me, vertailukelpoinen -1.2 Me). Tilauskanta kauden lopussa oli 109,4 milj. euroa (94,5 Me). Toimialan palveluksessa oli kauden lopussa 1 335 henkeä.
Merkittävin liikevaihtoa kasvattava tekijä on ollut laajakaistaliittymien määrän kasvu sekä toimituksiin liittyvien tietoteknisten asennuspalvelujen kysyntä. Laajakaistakehitykseen liittyvä kysyntä on kasvattanut myös tilauskantaa. Suomessa laajakaistaliittymien lukumäärä on kaksinkertaistunut viime syksystä lähtien 700 000 liittymään. Liikevaihdon kehitystä on puolestaan heikentänyt mobiiliverkkojen operaattoreiden oletettua alhaisempi tilausmäärä.

Liiketoiminnan tuloskehitys on edellisvuotta parempi johtuen sekä vilkkaammasta markkinatilanteesta että oman toiminnan kehittämis- ja tehostamistoimenpiteistä.
Laajakaistaliittymien kasvu luo kysyntää Tietoverkkopalveluiden markkinatilanne jatkuu edelleen hiljaisena.
Kehitystä tapahtuu ainoastaan laajakaistaliittymissä sekä niiden yhteyteen kehittyneissä palveluissa. Liittymäkehityksen uskotaan jatkuvan samankaltaisena lähitulevaisuudessa, mikä luo mahdollisuuksia uusien tietoteknisten lisäpalvelujen kehittämiseen.
Laajakaistaliittymien kysyntä lisää jonkin verran myös verkkoinvestointeja sekä taajamissa että haja-asutusalueilla.
Jatkossa laajakaistaliittymien määrän kasvu lisää myös verkkojen ylläpitopalvelujen tarvetta.
Matkaviestinverkkojen markkinat ovat taantuvassa tilassa operaattorien kovan kilpailun ja meneillään olevan teknologiamurroksen johdosta. Volyymien kasvua on odotettavissa vasta 3G-verkkoinvestointien lisääntyessä, ja vaikutus näkyy vasta vuonna 2005. Televerkkojen alalla kilpailutilanne kiristyy edelleen, mikä heijastuu asennusmarkkinoihin hinnanalennuspaineina.

Asennusmarkkinoiden avautumista tuetaan

Sekä operaattorit että tietoteknisten järjestelmien toimittajat etsivät toiminnassaan ratkaisuja, jotka tukisivat asennusmarkkinoiden

kehittymistä. Kuluvan vuoden aikana odotetaan tapahtuvan joitakin uusia järjestelyjä asennustoimintojen alalla, mutta nämä muutokset vaikuttavat merkittävästi markkinoihin vasta useamman vuoden kuluessa.

YIT:n Tietoverkkopalvelut pyrkii tukemaan asennusmarkkinoiden avautumista ja luomaan siten parempaa kilpailuympäristöä. Alkuvuonna kehitystyö on painottunut asennusmarkkinoiden avautumista tukevien toimenpiteiden lisäksi uusien palvelukokonaisuuksien kehittämiseen teknisten lähitukipalvelujen alueelle, oppilaitosyhteistyön tiivistämiseen työvoiman saannin turvaamiseksi sekä tietoteknisen alustan modernisointiin. Yhdessä YIT:n muiden toimialojen kanssa on kehitetty yhteisten asiakkuuksien hallintaa ja alkuvuonna on painotettu erityisesti julkishallintoa.

Tapahtumat katsauskauden jälkeen

Vuonna 2002 liikkeelle lasketut C-optio-oikeudet otettiin kaupankäynnin kohteeksi Helsingin Pörssin päälistalle 1.4.2004 alkaen.

Näkymät vuodelle 2004

YIT:n liikevaihto kasvaa merkittävästi, kun Kiinteistötekniset palvelut -toimiala kerryttää liikevaihtoa koko vuoden, asuntojen kysyntä jatkuu vahvana sekä Suomessa että Venäjällä ja teollisuuden investointinäkymät Pohjoismaissa vahvistuvat vuoden lopulla. Tuloksen ennen satunnaisia eriä ja veroja arvioidaan paranevan merkittävästi.
Kiinteistötekniset palvelut -toimialan vaikutuksen YIT:n tulokseen koko vuodelta 2004 odotetaan olevan positiivinen.

Helsingissä, 3. toukokuuta 2004

Hallitus

KONSERNITILINPÄÄTÖS 31.3.2004 (Tilintarkastamaton) TULOSLASKELMA (milj. euroa)

1-3/2004 1-3/2003 muutos, % 1-12/2003 Liikevaihto 713,1 431,5 65 2 389,7 - josta 267,2 84,5 216 672,5 ulkomaantoimintaa - oman tuotannon 64,1 52,6 22 243,1 osakemyynti Liiketoiminnan tuotot -673,8 -417,7 61 -2 253,3 ja kulut Poistot ja -8,4 -4,1 105 -23,4 arvonalentumiset Konserniliikearvon -2,9 -2,8 4 -14,4 poisto Liikevoitto 28,0 6,9 306 98,6 % liikevaihdosta 3,9 % 1,6 % 4,1 % Rahoitustuotot ja - -3,7 -3,6 3 -14,2 kulut, netto Voitto ennen 24,3 3,3 636 84,4 satunnaiseriä % liikevaihdosta 3,4 % 0,8 % 3,5 % Satunnaiset tuotot 0 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 0 Voitto ennen veroja 24,3 3,3 636 84,4 % liikevaihdosta 3,4 % 0,8 % 3,5 % Katsauskauden voitto 16,4 1,6 925 48,4 % liikevaihdosta 2,3 % 0,4 % 2,0 %

Projektit on kirjattu tuloslaskelmaan valmistusasteen tai myyntiasteen perusteella sen mukaan, kumpi näistä on alhaisempi. IAS- tilinpäätöskäytäntöön siirtymisen jälkeen vuoden 2005 alusta osatuloutus tapahtuu periaatteella valmistusaste kerrottuna myyntiasteella.

Katsauskauden voitossa on otettu huomioon laskennallinen verovelka ja vähemmistön osuus poistoerosta. Tuloveroina on otettu huomioon katsauskauden tulokseen suhteutettu osuus koko tilikauden arvioiduista veroista.

TULOSLASKELMA (1. neljännes verrattuna edelliseen neljännekseen)

milj. e 1-3/2004 10-12/2003 muutos, % Liikevaihto 713,1 954,0 -25 - josta ulkomaantoimintaa 267,2 381,0 -30 Liiketoiminnan tuotot ja -673,8 -925,1 -27 kulut Poistot ja arvonalentumiset -8,4 -11,1 -24 Konserniliikearvon poisto -2,9 -5,0 -42 Liikevoitto 28,0 12,8 119 % liikevaihdosta 3,9 % 1,3 % Rahoitustuotot ja -kulut, -3,7 -3,8 -3 netto Voitto ennen satunnaiseriä 24,3 9,0 170 % liikevaihdosta 3,4 % 0,9 % Satunnaiset tuotot 0 0 Satunnaiset kulut 0 0 Voitto ennen veroja 24,3 9,0 170 % liikevaihdosta 3,4 % 0,9 % Katsauskauden voitto/tappio 16,4 -1,8 % liikevaihdosta 2,3 % -0,2 %

TASE (milj. e)

31.3.200 31.3.200 muutos, 31.12.20 4 3 % 03 VASTAAVAA Aineettomat hyödykkeet 176,8 9,7 1 723 180,7 Konserniliikearvo 75,2 69,1 9 78,0 Aineelliset hyödykkeet 64,3 61,0 5 66,8 Sijoitukset - Omat osakkeet 0 7,2 -100 - Muut sijoitukset 8,0 7,1 13 7,9 Vaihto-omaisuus 362,1 337,8 7 380,8 Saamiset 780,6 543,3 44 781,0 Rahoitusarvopaperit 12,9 15,1 -15 11,9 Rahat ja pankkisaamiset 40,1 17,4 130 48,4 Vastaavaa yhteensä 1 520,0 1 067,7 42 1 555,5 VASTATTAVAA Osakepääoma 61,0 59,5 3 61,0 Muu oma pääoma 327,2 288,9 13 347,3 Vähemmistöosuus 3,5 2,8 25 3,4 Pakolliset varaukset 23,6 9,6 146 27,3 Pitkäaikainen vieras pääoma 244,5 118,2 107 210,9 Lyhytaikainen vieras pääoma 860,2 588,7 46 905,6 Vastattavaa yhteensä 1 520,0 1 067,7 42 1 555,5

RAHOITUSLASKELMA (milj. e)

1-3/2004 1-3/2003 muutos, % 1-12/2003 Liiketoiminnan rahavirta Voitto ennen satunnaisia 24,3 3,3 636 84,4 eriä Suoriteperusteisten erien 7,7 5,5 40 30,7 peruminen Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta 32,0 8,8 264 115,1 Käyttöpääoman muutos -2,4 13,7 -118 25,4 Liiketoiminnan rahavirta ennen rahoituseriä ja 29,6 22,5 32 140,5 veroja Maksetut korot -4,0 -4,2 -5 -14,7 Saadut osingot 0 0 0 0,3 Saadut korot 1,2 0,6 100 2,7 Maksetut verot -6,6 -6,4 3 -31,2 Liiketoiminnan rahavirta 20,2 12,5 62 97,6 Investointien rahavirta Investoinnit aineellisiin ja aineettomiin -6,1 -5,2 17 -230,5 hyödykkeisiin Aineellisten ja aineettomien hyödykkeiden 4,1 0,7 486 37,5 luovutustuotot Investoinnit sijoituksiin -0,3 0 -2,4 Sijoitusten 0,8 0 1,4 luovutustuotot/tappiot Investointien rahavirta -1,5 -4,5 -67 -194,0 Rahoituksen rahavirta Maksullinen osakeanti 0 0 9,5 Omien osakkeiden myynti 0 0 12,4 Lainasaamisten muutos 1,8 0,1 1 700 0,1 Lyhytaikaisten lainojen 3,4 -0,2 -1 800 23,6 muutos Pitkäaikaisten lainojen 36,3 16,2 124 117,7 nostot Pitkäaikaisten lainojen -30,8 -4,3 616 -19,2 takaisinmaksut Maksetut osingot -36,6 -26,3 39 -26,3 Rahoituksen rahavirta -25,9 -14,5 79 117,8 Rahavarojen muutos -7,2 -6,5 11 21,4 Rahavarat katsauskauden 60,3 38,9 55 38,9 alussa Rahavarat katsauskauden 53,1 32,4 64 60,3 lopussa

TUNNUSLUVUT

3/2004 3/2003 muutos, 12/2003 % Tulos/osake, e 0,27 0,03*) 800 0,82*) Tulos/osake, e, laimennettu 0,27 0,03*) 800 0,82*) Oma pääoma/osake, e 6,36 5,85*) 9 6,69*) Osakkeen keskikurssi kauden 15,08 7,98*) 89 10,35*) aikana, e Osakkeen kurssi kauden 15,40 7,35*) 110 13,45*) lopussa, e Osakekannan markkina-arvo kauden lopussa, milj. e 940,1 428,6 119 821,1 Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 61 047 58 5 59 kpl 358**) 104**) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistun lukumäärän painotettu keskiarvo, 1 000 61 627 58 5 59 kpl, laimennettu 788**) 248**) Ulkona olevien osakkeiden osakeantioikaistu lukumäärä 61 047 58 5 61 kauden lopussa, 1 000 kpl 358**) 046**) Korollinen nettovelka kauden 220,5 122,4 80 204,4 lopussa, milj. e Sijoitetun pääoman tuotto, % 20,8 % 17,0 % 16,8 % Omavaraisuusaste, % 27,7 % 34,7 % 28,3 % Velkaantumisaste, % 56,3 % 35,6 % 49,6 % Bruttoinvestoinnit pysyviin 6,1 5,1 20 232,9 vastaaviin, milj. e % liikevaihdosta 0,9 % 1,2 % 9,7 % Tulouttamaton tilauskanta kauden lopussa, milj. e 1) 1 478,2 1 008,3 47 1 490,1 - josta ulkomaantoiminnan 580,4 257,9 125 569,5 tilauskantaa Henkilöstö keskimäärin 21 625 12 478 73 16 212

*) Katsauskaudella voimaan tulleen osakkeiden lukumäärän kaksinkertaistamisen johdosta osakkeen arvoa koskevat tunnusluvut vertailukausilta on jaettu kahdella.
**) Katsauskaudella voimaan tulleen osakkeiden lukumäärän kaksinkertaistamisen johdosta osakkeiden lukumäärää koskevat vertailukausien luvut on kerrottu kahdella.
1) Tulouttamaton osuus sitovasti saaduista tilauksista.

VASTUUSITOUMUKSET (milj. e)

3/2004 3/2003 muutos, 12/2003 % Annetut kiinnitykset lainoihin - Omista sitoumuksista 29,3 29,9 -2 29,8 Muut omasta puolesta annetut vakuudet - Pantatut arvopaperit 0,2 0,2 0 0,2 Leasingvastuut 49,6 21,9 126 50,7 Muut vastuut - Ostovastuut 168,6 90,2 87 7,3 - Vastuu vaihto- omaisuusyhtiöiden ulkoisista 28,2 44,5 veloista - Muut vastuusitoumukset 0,5 0,6 -17 1,2 Takaukset - Osakkuusyhtiöiden puolesta 0,8 1,1 -27 0,7 - Muiden puolesta 2,1 5,9 -64 9,0 Vaihto-omaisuusyhtiöiden antamat kiinnitykset konserniyhtiöiden ja omista 2,2 3,4 -35 2,1 veloista Johdannaissopimuksista johtuva vastuu 2) - Kohde-etuuksien arvot -- Koronvaihtosopimukset 20,0 20,0 -- Valuuttatermiinisopimukset 21,4 16,1 33 70,8 - Käyvät arvot -- Koronvaihtosopimukset 19,4 19,7 -- Valuuttatermiinisopimukset 19,8 16,3 21 72,1

2) Johdannaissopimukset on tehty pääosin valuuttalainojen ja projektien valuuttavirtojen suojaamistarkoituksessa.

LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN (milj. e)

YIT-konsernin liiketoiminta jaettiin syyskuun 2003 alussa neljään toimialaan: Kiinteistötekniset palvelut, Rakentamispalvelut, Teollisuuden palvelut ja Tietoverkkopalvelut. Rakentamispalvelut- toimialan muodosti YIT Rakennus Oy ja Tietoverkkopalvelut-toimialan YIT Primatel Oy. Entinen YIT Installaatiot jaettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi. Teollisuuden palvelut -toimialan muodostivat YIT Installaatioihin kuuluneet YIT Industria Oy ja YIT Service Oy sekä osakkuusyhtiö Oy Botnia Mill Service Ab. Kiinteistötekniset palvelut -toimiala muodostettiin ostetusta Building Systems -liiketoiminnasta ja YIT Installaatioiden Skandinavia- ja Kiinteistötekniikka- liiketoimintaryhmistä. Lisäksi Kiinteistötekniset palvelut - toimialaan on liitetty YIT Rapido Kiinteistöpalvelut Oy YIT Rakennus Oy:stä sekä kiinteistöverkkoliiketoiminta YIT Primatel Oy:stä.

Vuoden 2003 liikevaihto ja tilauskanta ovat Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen osalta pro forma -laskelmia.
Ostettu Building Systems -liiketoiminta on mukana luvuissa 29.8.2003 lähtien.

1-3/2004 1-3/2003 muutos, 1- % 12/2003 Kiinteistötekniset palvelut 316,9 80,8 292 681,0 Rakentamispalvelut 338,3 280,6 21 1 398,5 Teollisuuden palvelut 42,7 48,4 -12 209,7 Tietoverkkopalvelut 24,4 25,5 -4 130,0 Muut erät -9,2 -3,8 142 -29,5 YIT-konserni yhteensä 713,1 431,5 65 2 389,7

LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN (milj. e)

1-3/2004 1-3/2003 muutos, 1- % 12/2003 Kiinteistötekniset palvelut -1,3 - -19,7 Rakentamispalvelut 30,1 9,5 217 107,8 Teollisuuden palvelut -0,1 - 8,8 Tietoverkkopalvelut 0,6 -1,7 10,7 (YIT Installaatiot) - 1,8 Muut erät -1,3 -2,7 52 -9,0 YIT-konserni yhteensä 28,0 6,9 306 98,6

TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN KAUDEN LOPUSSA (milj. e)

3/2004 3/2003 muutos, 12/2003 % Kiinteistötekniset palvelut 557,2 133,5 317 502,3 Rakentamispalvelut 735,6 699,3 5 817,7 Teollisuuden palvelut 76,0 81,0 -6 67,2 Tietoverkkopalvelut 109,4 94,5 16 102,9 YIT-konserni yhteensä 1 478,2 1 008,3 47 1 490,1

KONSERNIN KEHITYS VUOSINELJÄNNEKSITTÄIN 1/2003-1/2004

I/ II/ III/ IV/ 1/ 2003 2003 2003 2003 2004 Liikevaihto, milj. e 431,5 500,6 503,6 954,0 713,1 Liikevoitto, milj. e 6,9 51,0 27,9 12,8 28,0 - prosenttia liikevaihdosta 1,6 10,2 5,5 1,3 3,9 Rahoitustuotot ja -kulut, -3,6 -2,8 -4,0 -3,8 -3,7 netto, milj. e Voitto ennen veroja, milj. 3,3 48,2 23,9 9,0 24,3 e - prosenttia liikevaihdosta 0,8 9,6 4,7 0,9 3,4 Taseen loppusumma, milj. e 1 067,7 1 176,3 1 323,9 1 555,5 1 520,0 Tulos/osake, e *) 0,03 0,58 0,25 -0,04 0,27 Oma pääoma/osake, e *) 5,85 6,43 6,73 6,69 6,36 Osakkeen päätöskurssi, e *) 7,35 8,50 11,00 13,45 15,40 Markkina-arvo, milj. e 428,6 497,1 662,6 821,1 940,1 Liiketoiminnan rahavirta, 12,5 -40,7 58,3 67,5 20,2 milj. e Sijoitetun pääoman tuotto 12 viim. kuukaudelta, % 17,0 20,4 18,5 16,8 20,8 Omavaraisuusaste, % 34,7 34,8 33,2 28,3 27,7 Korollinen nettovelka, 122,4 139,5 246,9 204,4 220,5 milj. e Velkaantumisaste, % 35,6 36,9 60,6 49,6 56,3 Bruttoinvestoinnit, milj. e 5,1 9,1 173,4 45,3 6,1 Tilauskanta, milj. e 1 008,3 1 091,8 1 416,5 1 490,1 1 478,2 Henkilöstö kauden lopussa 12 459 13 087 22 144 21 939 21 654 *) Katsauskaudella voimaan tulleen osakkeiden lukumäärän kaksinkertaistamisen johdosta osakkeen arvoa koskevat tunnusluvut vertailukausilta on jaettu kahdella.
LIIKEVAIHTO TOIMIALOITTAIN I/ II/ III/ IV/ I/ 2003 2003 2003 2003 2004 Kiinteistötekniset palvelut 80,8 75,7 85,4 439,1 316,9 Rakentamispalvelut 280,6 343,8 337,0 437,1 338,3 Teollisuuden palvelut 48,4 55,4 50,0 55,9 42,7 Tietoverkkopalvelut 25,5 30,9 36,6 37,0 24,4 Muut erät -3,8 -5,2 -5,4 -15,1 -9,2 YIT-konserni yhteensä 431,5 500,6 503,6 954,0 713,1

Kiinteistöteknisten palvelujen ja Teollisuuden palvelujen luvut vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ovat pro forma laskelmia. Kiinteistöteknisten palvelujen neljännen neljänneksen luku sisältää ostetun liiketoiminnan liikevaihdon neljältä kuukaudelta.

LIIKEVOITTO TOIMIALOITTAIN I/ II/ III/ IV/ I/ 2003 2003 2003 2003 2004 Kiinteistötekniset palvelut - -1,3 19,7*) Rakentamispalvelut 9,5 47,8 21,6 28,9 30,1 Teollisuuden palvelut 8,8*) -0,1 Tietoverkkopalvelut -1,7 2,4 5,5 4,5 0,6 (YIT Installaatiot) 1,8 3,7 1,8 Muut erät -2,7 -2,9 -1,0 -2,4 -1,3 YIT-konserni yhteensä 6,9 51,0 27,9 12,8 28,0

*) 7,3 milj. e sisältyy vuoden 2003 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä YIT Installaatioiden liikevoittoon.

TILAUSKANTA TOIMIALOITTAIN I/ II/ III/ IV/ I/ 2003 2003 2003 2003 2004 Kiinteistötekniset palvelut 133,5 145,6 419,9 502,3 557,2 Rakentamispalvelut 699,3 784,9 868,7 817,7 735,6 Teollisuuden palvelut 81,0 71,3 62,6 67,2 76,0 Tietoverkkopalvelut 94,5 90,0 65,3 102,9 109,4 YIT-konserni yhteensä 1 008,3 1 091,8 1 416,5 1 490,1 1 478,2

Yrityksestä

YIT on suurin suomalainen ja merkittävä pohjoiseurooppalainen rakennusyhtiö. Kehitämme ja rakennamme asuntoja, toimitiloja ja kokonaisia alueita. Lisäksi olemme vaativan infrarakentamisen erikoisosaaja ja päällystäjä. Yhdessä asiakkaidemme kanssa 10 000 ammattilaistamme luovat entistä toimivampia, vetovoimaisempia ja kestävämpiä kaupunkeja ja elinympäristöjä. Toimimme 11 maassa: Suomessa, Venäjällä, Skandinaviassa, Baltiassa, Tšekissä, Slovakiassa ja Puolassa. Uusi YIT syntyi, kun yli 100-vuotiaat YIT Oyj ja Lemminkäinen Oyj yhdistyivät 1.2.2018. Vuoden 2017 pro forma -liikevaihtomme oli yli 3,8 miljardia euroa. YIT Oyj:n osake noteerataan Nasdaq Helsinki Oy:ssä. www.yitgroup.com/fi

Tilaa