NUORTEN OSALLISTUMISTA PÄÄTÖKSENTEKOON VAHVISTETTAVA

Nuorten 4H-parlamentti Julkaisuvapaa 13.6.2003 klo 14 Eduskunta 13.6.2003 Suomen 4H-liiton hallituksen puheenjohtaja, valtiosihteeri Raimo Sailas: NUORTEN OSALLISTUMISTA PÄÄTÖKSENTEKOON VAHVISTETTAVA 4H-nuorisojärjestö on rakentanut suomalaista kansalaisyhteiskuntaa 75 vuotta. Vuonna 1928 perustettu Suomen 4H-liitto on siten kymmenen vuotta itsenäistä Suomea nuorempi. Kaikilla ilmiöillä ja tapahtumilla on oma logiikkansa, lainalaisuutensa ja elinkaarensa. 4H-nuorisotyön omatoimisuutta ja yritteliäisyyttä korostava arvopohja on säilyttänyt ajanmukaisuutensa läpi vuosikymmenten. Sen sijaan toimintamuodot ovat muuttuneet yhteiskunnan ja toimintaympäristön muutosten ja vaatimusten mukaisesti. Nuorisotyötä tekevän järjestön on katsottava avoimesti tulevaisuuteen ja arvioitava realistisesti sen mukanaan tuomia haasteita ja mahdollisuuksia. Paikallaan junnaaminen on synonyymi toiminnan nopealle taantumiselle. Ennakkoluuloton tulevaisuuteen suuntautuminen on välttämätöntä koko yhteiskunnalle ja sen päätöksentekojärjestelmille. Tärkeää on reagoida ajoissa, sillä suuri laiva kääntyy hitaasti. Muun muassa väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen heikkenemisestä hyvinvointivaltiolle kohdistuvat tulevaisuuden uhkat tunnemme hyvin. Tiedossa on myös se toimenpidearsenaali, jota tarvitaan näiden haasteiden hallittuun kohtaamiseen. Päättäjiltä tarvitaan rohkeutta kertoa tosiasiat äänestäjille ja ryhtyä ripeästi toimeen. Aivan liian vähän kannetaan huolta demokraattisten päätöksentekojärjestelmiemme sisäisestä rapautumisesta. Kansalaisten aktiivinen osallistuminen edustukselliseen päätöksentekoon ja päätösten toteuttamiseen on ollut avain hyvinvointimme rakentamisessa. Nyt on lyötävä voimalla hätärumpua sille kehitykselle, jonka tunnusmerkkejä on muun muassa nuorten äänestysaktiivisuuden lasku ja muu vetäytyminen ellei suorastaan syrjäytyminen kaikille yhteisten asioiden hoitamisesta. Muutama hälyttävä tunnusluku: Helsingissä nuorten 18-24 vuotiaiden äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa vuosien 1968-2000 välillä suorastaan romahti 27 prosenttiyksikköä 37 prosenttiin. Joissakin lähiöissä äänestysaktiivisuus oli ainoastaan 29 prosenttia. Tutkimusten mukaan äänestämättä jättämisellä on taipumus muuttua pysyväksi poliittisen käyttäytymisen muodoksi. Demokraattisessa yhteiskunnassa julkisvallan päätökset tehdään edustuksellisesti valtuustoissa ja parlamenteissa, ei turuilla ja toreilla. Alhainen äänestystaso vaarantaa pitkäjänteistä yhteiskunnan kehitystyötä satunnaisten voimasuhdemuutosten vuoksi. Demokraattisessa yhteiskunnassa on toki äänestämisen lisäksi muitakin hyviä vaikuttamisen tapoja. Voimme osoittaa mieltä, kirjoittaa ja puhua sekä toimia järjestöissä, muutamia tapoja mainitakseni. Sympatioita ei saa yksityisen omaisuuden tuhoaminen esimerkiksi globalisaation vastustamisen nimissä, iskut turkistahoihin, talonvaltaukset tai laillisten hakkuiden estäminen. Pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallituksen ohjelmassa halutaan vahvistaa lasten ja nuorten vaikutusmahdollisuuksia ja oikeutta tulla kuulluksi. Hallitus ilmoittaa vahvistavansa myös lasten ja nuorten harrastustoimintaa. Nuorisotyön parissa toimivat tervehtivät näitä linjauksia tyydytyksellä. Syitä nuorten passivoitumiseen on etsittävä syvällisesti ja asiasta keskusteltava laajasti. Haluavatko aikuiset keski-ikäiset päättäjät todella luovuttaa nuorille osan vallankäytöstään, vai onko ilmaisut huolesta vain turhaa sanahelinää? Luulen, että on tehtävä vielä paljon töitä aikuisten osallisuus-kielteisten asenteiden muuttamiseksi. Konsensus on usein yhteiskunnan kehittämisessä tavoiteltava olotila. Silloin kun se tarkoittaa vaihtoehdottomuutta, ihmisiä ollaan passivoimassa. Nuoret samoin kuin varttuneetkin odottavat poliittisilta toimijoilta rohkeita, konkreettisia linjauksia tulevaisuuteen. Selkeästi on pystyttävä kertomaan eri vaihtoehtojen vaikutukset yksilön ja perheen arkeen. Selkeästi näkyy myös poliittisen ilmaisun latistuminen ja munkkilatinan käytön leviäminen. Ei nykyiset poliittiset puheet juurikaan saa vastakaikua suuressa yleisössä, semminkään nuorissa. Poliittisten toimijoiden arvostus tai arvostuksen puute epäilemättä heijastuu äänestyskäyttäytymiseen. Vähintä mitä voidaan odottaa on, että asianomaiset itse toiminnallaan edistävät ansaittua arvon ja arvostuksen nousua. Suuri vastuu on tietysti televisiolla, radiolla ja lehdistöllä, mutta niiden vastuun perääminen tuntuu joskus turhalta. Lapsen kehityksessä on kaksi tahoa, koti ja koulu, joiden roolia ei voida yliarvioida. Aikuisilta tarvitaan enemmän vanhemmuutta, pelkkä kaveruus ei riitä. Voidaan myös kysyä, tarjoaako tämän päivän koulu riittävästi tietoa yhteiskunnan toimintarakenteista ja edistääkö koulu sisäisillä toimintamalleillaan osallistumista yhteisistä asioista päättämiseen. 4H-nuorisotyö tukee lapsen ja nuoren kasvua ja elämänhallintaa. Vuorovaikutustaidot, sosiaalisuus, edustuksellisuuskin ovat vahvasti mukana 4H-toiminnassa. Nuorten 4H-parlamentin toimintakonsepti on hyvä esimerkki vaikuttamisvalmiuksien omaksumisesta. ------------------------------------------------------------ Tämän tiedon Teille välitti Waymaker, http://www.waymaker.fi Seuraavat tiedostot ovat ladattavissa: http://www.waymaker.net/bitonline/2003/06/13/20030613BIT00420/wkr0001.doc http://www.waymaker.net/bitonline/2003/06/13/20030613BIT00420/wkr0002.pdf

Yrityksestä

Suomen 4H-liitto on valtakunnallisen 4H-työn keskusjärjestö. 4H-järjestö on Suomen suurin nuorisojärjestö, johon kuuluu jäsenenä yli 70 000 lasta ja nuorta. Paikallistason harrastustoimintaa järjestävät 4H-yhdistykset ja 4H-piirit.