Kohdunkaulasyövän seulontaohjelmaan tarvitaan muutoksia

Kohdunkaulan syöpään sairastuu vuosittain 140 - 180 naista[1].  Syövän aiheuttaa papilloomavirusinfektio[2], joka voidaan osoittaa HPV-testillä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Käypä hoito -työryhmä suosittelevat seulontakäytännön uudistamista ja suuren riskin HPV-testauksen tuomista 35-vuotiaista lähtien papa-kokeen tilalle.  Asiasta on tehty kirjallinen kysymys ministeriölle - peruspalveluministeri lupaa, että seulontakäytäntöjä puntaroidaan uudelleen vielä tämän hallituskauden aikana. HPV-infektion torjuntaan tarkoitetut rokotteet tulevat ensi vuonna mukaan osaksi kansallista rokoteohjelmaa ja ne annetaan tytöille tulevan vuoden syksystä lähtien. Väliinputoajiksi jäävät nyt aikuiset naiset, joita ei rokoteta eikä HPV-testata automaattisesti.

Suomen nykyinen seulontakäytäntö on peräisin 60-luvulta ja sillä on kiistatta saavutettu kansainvälisesti hyviä tuloksia. Siitä huolimatta Suomessa menehtyy kohdunkaulasyöpään vuosittain 50 - 70 naista. Nykytiedolla tauti olisi kuitenkin lähes hävitettävissä. Tytöt suojaavan rokotuspäätöksen rinnalle tarvitaan seulonnan uudistamista aikuisten naisten syöpäseulonnan vaikuttavuuden parantamiseksi.

WHO:n määrittelemät suuren riskin papilloomavirus eli HPV-tyypit aiheuttavat 98 prosenttia kohdunkaulasyövistä ja aggressiivisimmat HPV-tyypit 16 ja 18 aiheuttavat yhdessä noin 70 prosenttia kohdunkaulasyövistä. On yleisesti tiedossa, ettei nykyinen papa-seulonta ole kovin herkkä eikä tehoa yhtä hyvin kaikkiin kohdunkaulan syöpätyyppeihin. Perinteinen papa-koe ei havaitse kaikkia vaikeita syövän esiasteita.[3] Suomalaisnaisten kohdunkaulan syövistä adenokarsinoomia on 30–40 prosenttia maan alueesta riippuen.[4] Adenokarsinooma ja sen esiasteet näkyvät heikosti jos ollenkaan perinteisessä papa–kokeessa.

Uuden sukupolven HPV-DNA -testillä kohdunkaulan syövän sairastumisriski voidaan kuitenkin selvittää tarkasti. Testi tunnistaa myös aggressiivisimmat suuren riskin HPV-virustyypit. Testi hälyttää ajoissa ilman, että turhien syöpä- ja esiaste-epäilyjen määrä merkittävästi kasvaisi. Riittää kun HPV-positiivisia naisia seurataan ja tarvittaessa hoidetaan kohdennetusti. HPV-testiä suositellaan myös hoidon seurantaan[5]. Varhaisella puuttumisella ja esiasteiden hoidolla kohdunkaulan syövistä pystytään estämään arviolta 95–99 prosenttia.[6]

Seulontaohjelman muutoksilla 17 miljoonan euron säästöt

Kesäkuussa 2011 Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asettama työryhmä julkaisi suosituksen, jonka mukaan kohdunkaulan syövän seulontaohjelmaa tulisi uudistaa vuonna 2013 aloitettavan HPV-rokotusohjelman lisäksi. Kaikissa kunnissa seulonta aloitettaisiin jo 25-vuotiaista papa-kokeella. 35 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille siirryttäisiin käyttämään ensisijaisesti HPV -testiä sen paremman herkkyyden ja tarkkuuden takia.1

Rokotussuosituksen läpimentyä THL haluaa painottaa sitä, että rokotus ei kuitenkaan korvaa seulonnan tarvetta.

– Rokote on erittäin hyvä asia, mutta sen vaikutusta pitää odottaa kymmeniä vuosia ennen kuin se näkyy väestötasolla kohdunkaulan syöpien vähenemisenä. Syövän esiasteiden määrä vähenee nopeammin rokotettujen ikäluokkien tullessa seulontaikään, kertoo THL asettaman papilloomavirustautien torjuntatyöryhmän puheenjohtaja, dosentti Pekka Nieminen.

THL perustelee suositustaan myös kustannussäästöillä.1 Kustannussäästöjen lisäksi seulontaohjelman kehittämisellä voitaisiin päästä kohdunkaulan syövän ehkäisyssä lähelle 100 prosenttia.

–Suosituksemme joukkotarkastuksen uudistamisesta on hyvin perusteltu ja säästää kustannuksia arviolta 17 milj. euroa vuosittain, tuottaen samalla enemmän terveyttä nykyiseen seulontaan verrattuna, jatkaa Nieminen.

THL:n työryhmän ehdottama seulonnan uudistus ei kuitenkaan ole edennyt.[7] Asiasta käydään nyt keskustelua valtiollisella tasolla. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd), kysyi asiaa eduskunnassa 25.9.2012: ”Mihin toimenpiteisiin hallitus aikoo ryhtyä kohdunkaulan syövän seulontaohjelman uudistamiseksi ja tehostamiseksi sekä HPV-testausten käyttöönottamiseksi kohdunkaulasyövän seulonnassa.”[8] Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson vastauksessaan 15.10. myönsi, että seulontakäytännöissä esiintyvä vaihtelu aiheuttaa eriarvoisuutta ja käytäntöjä harkitaan uudelleen vielä tämän hallituskauden aikana.[9]

Eroja kuntien välillä

Pääkaupunkiseudulla ja useissa Uudenmaan kunnissa on ollut käynnissä vuodesta 2003 lähtien HPV-seulontatutkimus, jossa seulontaan kutsutut satunnaistetaan joko perinteiseen papa-seulontaan tai HPV-testaukseen. HPV-testaukseen perustuva seulonta on osoittautunut enemmän vaikeita esiasteita löytäväksi ja samaan aikaan turvallisemmaksi eli negatiivinen testitulos antaa suuremman varmuuden ettei vahvaa esiastetta kehity seulontakierrosten välillä. Tampereen kaupungissa on tänä vuonna otettu käyttöön HPV-testaus ensisijaisena seulontamenetelmänä 35-vuotiaista alkaen ja sitä nuoremmilla on edelleen käytössä perinteinen papa-seulonta. Sen sijaan ympäristökunnissa jatketaan vertailun vuoksi toistaiseksi perinteistä papa-seulontaa.

Tietoisuuden kasvattaminen HPV-testauksesta on avainasemassa, jotta sitä osataan pyytää ja sen hyödyt tunnistetaan. Oleellisin tieto naisille liittyy HPV-testin negatiiviseen tulokseen, jolloin kohdunkaulasyövän seulonnassa ja papa-kokeessa ei tarvitse käydä kahden vuoden välein.

–Naisilla on mahdollisuus pyytää HPV-testiä vuositarkastuksen yhteydessä omalta gynekologilta. Siinä tapauksessa, jos HPV-testi on negatiivinen ja riskitekijöitä ei ole testausväliksi riittää erinomaisesti joukkoseulonnassa käytettävä viisi vuotta, kertoo synnytys- ja naistentautiopin professori ja ylilääkäri Johanna Mäenpää Tampereen yliopistosta ja Taysista.

HPV-testaus etenee myös Itä-Suomessa. –Otamme piakkoin käyttöön Joensuussa uuden sukupolven HPV- DNA-testin, kertoo mikrobiologian erikoislääkäri Pirkko Hautala ISLAB:sta.

Kyselytutkimus: lähes kaikki naiset haluaisivat HPV-testin osaksi joukkoseulontaa

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 91 prosenttia suomalaisista naisista toivoisi saavansa HPV-testin osana joukkoseulontaa tai Kela-korvattuna yksityisvastaanotolla.

Lähes puolet vastaajista (44 %) kertoo, että HPV-testin pitäisi olla jo käytössä. 46 prosentin mielestä HPV-testin sisällyttäminen joukkoseulontaan on välttämätöntä ja päätöksenteon vitkastelu pitää lopettaa. HPV-rokotteen oli sen sijaan saanut vain muutama prosentti (4 %) vastaajista.

Tutkimuksesta selviää, että 78 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut tietämään oman riskinsä sairastua kohdunkaulan syöpään. Ensisijaisina syinä kiinnostukselle vastaajat näkivät mielen huojentamisen, terveemmän ja pidemmän loppuelämän.

Uuden sukupolven HPV-DNA -testaus

DNA -testejä on käytetty HPV -testaukseen kliinisissä tutkimuksissa jo toistakymmentä vuotta ja niiden turvallisuus seulontakäytössä on todistettu. Viime vuosina DNA–testit ovat kehittyneet ja parhaiden testien taustalta löytyvät mittavat kliiniset tutkimusaineistot. Uuden sukupolven HPV-DNA -testi selvittää kohdunkaulasyövän sairastumisriskin tarkasti tunnistaen myös aggressiivisimmat suuren riskin virustyypit. Vaatimukset täyttävät[10] HPV DNA-testit osoittavat suuren riskin HPV-tyypit sellaisella kliinisellä herkkyydellä ja tarkkuudella, että tauti voidaan diagnosoida keskivaikeista kohdunkaulasyövän esiasteista (CIN2+) lähtien.[11]

Lisätiedot:

Liiketoiminnan kehityspäällikkö Pia Bruce, Roche Diagnostics Oy, pia.bruce@roche.com, +358 10 554 511.

Vanhempi viestintäkonsultti Hanna Hiilamo-Kangaslahti, AC-Sanafor Oy, hanna.hiilamo-kangaslahti@acsanafor.fi, +358 50 520 3153.

Haastatellut asiantuntijat:

HYKS Naistentautien klinikkaylilääkäri, dosentti Pekka Nieminen, pekka.nieminen@hus.fi, +358 9 4711.

Professori, ylilääkäri Johanna Mäenpää, TaY ja Tays, naistentautien ja synnytysten vastuualue, johanna.maenpaa@pshp.fi, +358 3 311 65046.

Erikoislääkäri Pirkko Hautala, pirkko.hautala@islab.fi, +358 44 717 8901.

Suomessa on käynnissä tietoisuuden lisäämiseksi kampanja, jossa ovat mukana diagnostiikkayritys Roche Diagnostics, viestintätoimisto AC-Sanafor, gynekologian asiantuntijoita ja lääkäreitä ja naisjärjestöjä mm. Naisyhdistys, ProMama sekä Suomen Kätilöliitto. Maailmanlaajuisesti HPV-testistä ja HPV-viruksen merkityksestä kohdunkaulasyöpään viestii mm. Euroopan kohdunkaulasyöpäjärjestö ECCA ks. http://www.ecca.info/. Lisätietoja: www.minätiedän.fi. (avautuu 10.12). Diagnostiikkayritys Roche Diagnostics Oy tukee kampanjaa ja on teettänyt Success Clinicin toteuttaman kuluttajatutkimuksen (n=1028) ajalla 19.7-19.8.2012.

[1] THL:n raportti 28 (2011) ja THL tiedote: http://www.thl.fi/fi_FI/web/fi/tiedote?id=25746 sekä syöpärekisteri 2010 tilasto

[2] Harald zur Hausen, Lääketieteen Nobel 2008 http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/medicine/laureates/2008

[3] Anttila A et al BMJ 2010; 340:c1804

[4] THL, Raportti 28/2011. http://www.thl.fi/thl-client/pdfs/94d6f45d-22e1-4b53-b615-2eea48d90e1c.

[5] Käypä hoito –suositus 2010 www.kaypahoito.fi

[6] Kalliala I ym. BMJ 2005;331:1183-5. Risk of cervical and other cancers after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: retrospective cohort study.

[7] STM:n seulontatyöryhmän kannanotto kohdun kaulaosan syövän seulonnan kehittämiseen: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=4987634&name=DLFE-17212.pdf.

[8] Merja Mäkisalo-Ropponen kirjallinen Eduskuntakysymys 25.9.2012 http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_711_2012_p.shtml

[9] Ministeri Maria Guzenina-Richardsoin vastaus kirjalliseen kysymykseen: http://www.eduskunta.fi/faktatmp/utatmp/akxtmp/kk_711_2012_p.shtml.

[10] WHO, IARC ja Käypä hoito –suositus http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/naytaartikkeli/tunnus/hoi50049?hakusana=kohdunkaulasyöpä

[11] ATHENA tutkimus, Stoler M et al Am J Clin Pathol 2011; 135 468-475

Avainsanat: