Kyproksen pankkitoiminnan vakauttamista selvittävä komitea julkisti väliraportin

Nicosia, 27.6.2013: ICFCBS (The Independent Commission on the Future of the Cyprus Banking Sector) on tänään julkistanut väliraportin Kyproksen pankkitoiminnan vakauttamisesta. Raportissa ehdotettu laajamittainen toimenpide- ja uudistuspaketti on ICFCBS:n mukaan välttämätön, jotta Kyproksen pankit saadaan takaisin vakaalle, kestävälle pohjalle ja jotta pankkitoiminnan valvonta saadaan nostettua kansainväliselle tasolle.

Satasivuisen raportin on laatinut riippumaton, neljästä kansainvälisen pankkitoiminnan asiantuntijasta koostuva komitea. Kyproksen keskuspankki nimesi komitean auttamaan äskeisestä kriisistä selviytymisessä ja pitkän tähtäimen suunnitelmien laatimisessa. Väliraportti sisältää suosituksia Kyproksen pankkitoimialalle ja pyytää asianosaisten kommentteja komitean loppuvuodesta ilmestyvää lopullista raporttia varten.

Viime vuosien tapahtumia arvioidessaan komitea on tullut siihen tulokseen, että tiettyjä ulkoisia tekijöitä lukuun ottamatta kriisiin johtivat vakavat puutteet pankkien hallinnoimisessa ja johtamisessa sekä valvontajärjestelmässä kautta linjan. Nämä puutteet tulee korjata, jotta luottamus ja vakaus saadaan palautettua.

Raportin mukaan Kyproksen pankkikriisi johtui kansallisella tasolla siitä, että Kyprokselta puuttui yhtenäinen kansallinen politiikka voimakkaasti kasvavan pankkisektorin suhteen. Valtio ei myöskään kyennyt hillitsemään pankkeja, koska ne näyttivät ”pärjäävän hyvin”. Eräs raportin tärkeimmistä suosituksista on, että Kypros laatii kattavan pankkitoimintaa koskevan politiikan, jossa huomioidaan mittavan pankkisektorin hoitamiseen liittyvät riskit ja palkkiot sekä varmistetaan tehokkaiden mekanismien olemassaolo näiden käsittelemiseksi. Vaikka Kyproksen pankkitoiminta on nyt supistumassa, Kypros on jatkossakin vahvasti riippuvainen pankeista, sillä rahoitusvaihtoehdot ovat vähissä.

Raportin mukaan Kyproksen tulee avata pankkijärjestelmänsä uusille ihmisille ja ideoille, jotta se pääsisi eroon politikoinnin ja hyvä veli -järjestelmän taakasta. Raportissa huomautetaan esimerkiksi siitä, että pankkien hallituksissa istuu vain muutama ulkomaalainen, eikä heillä ole lainkaan pääsyä Kyproksen keskuspankin johtokuntaan. Raportti peräänkuuluttaa uutta itsenäistä ja avointa kulttuuria, sillä ”tämän kaltaiset muutokset saisivat aikaan välttämättömän muutoksen pankkialalla tuomalla mukanaan parempaa hallinnointia, parempia pankkeja, parempaa valvontaa sekä kansainvälisen luottamuksen kasvua.”

Raportti sisältää noin 40 suositusta, jotka tähtäävät Kyproksen pankkialan pitkän aikavälin elpymiseen. Komitean puheenjohtaja David Lascelles sanoo, että vaikka lista suosituksista näyttää huolestuttavan pitkältä, ”on Kyproksen vallassa tarttua niihin kaikkiin”. Hän huomauttaa, että Kyproksen pankkijärjestelmän tulee toimia maltillisesti muutaman vuoden ajan, mutta on täysin mahdollista, että se tulee vielä kukoistamaan, tällä kertaa vain vakaammalla pohjalla.

Väliraportin laatimiseen kului kuusi kuukautta ja se pohjautuu komitean kattavaan tutkimustyöhön sekä yli 50 haastatteluun, jotka suoritettiin Kyproksella ja muissa maissa. Koko raportti on luettavissa osoitteessa www.icfcbs.org.

Joitakin pääkohtia raportista: 

Pankit ja pankkitoiminta:

• On valitettavaa, että Kyproksen ja Troikan (Euroopan keskuspankki, Euroopan komitea ja Kansainvälinen valuuttarahasto) välinen lainajärjestely edellyttää Cyprus Popular Bankin ja Bank of Cypruksen sulautumista. Näin muodostuvalla pankilla on johtava markkinaosuus, mikä herättää huolestusta sen kilpailuasemaan ja koko järjestelmään liittyen. Tilanteen normalisoimiseksi sulautuminen tulisi viedä loppuun mahdollisimman pian, mutta sen vaikutus tulee arvioida olosuhteiden vakaannuttua.

• Osuuspankit tulisi sulauttaa yhdeksi kokonaisuudeksi, jolla on liiketoiminnallinen johto ja joka on suoraan Kyproksen keskuspankin valvonnan alaisena. Näin ko. sektorista muodostuisi kilpaileva markkinavoima.

• Vaikka kriisin aiheuttamat toimenpiteet ovat vahingoittaneet Kyproksen toimintaa kansainvälisenä finanssikeskuksena, sen asema voidaan vielä säilyttää. Tämä edellyttää, että toiminta on laadukkaampaa, vähemmän riippuvaista verohelpotuksista, maantieteellisesti hajautetumpaa ja kykenevä tarjoamaan kansainvälisen mittapuun täyttäviä palveluja kuten varainhoitoa. Toiminnan tulee olla myös tarkasti valvottua, ja rahanpesua ehkäisevien toimenpiteiden on oltava tiukkoja ja näkyviä.

• Kyproslaisten pankkien asiakkaiden tulee varautua suuriin muutoksiin pankkipalveluissa. Henkilökohtaiset pankkipalvelut vähenevät konttoriverkoston supistuessa ja lainapäätökset tehdään objektiivisemmin perustein. Elektroniset ja etäpankkipalvelut yleistyvät.

• Luotonsaanti kiristyy pankkisektorin keskittyessä ja sääntelyn vahvistuessa sekä lainapäätösten kriteerien tiukentuessa. Viranomaistoimet voivat olla tarpeen, jotta Kyproksen taloudelliseen tervehtymiseen tarvittava luotto on saatavilla.

• Korkokulut on saatava alas, toisaalta pankkien on pidettävä kiinni marginaalistaan, jotta niiden toiminta palautuisi kannattavaksi. Tästä syystä on todennäköistä, että talletuskorot laskevat, jolloin talletuspaon riski kasvaa. Muutosvaiheen helpottamiseksi voidaan tarvita väliaikaisia hallinnollisia lisätoimia.

• Pitkällä aikavälillä Kyproksen tulee luoda toimintatapoja, jotka edistävät vaihtoehtoisia rahoituksenvälityksen muotoja. Näin maan poikkeuksellisen korkeaa riippuvaisuutta pankeista saadaan pienennettyä.

• Pankkien hallinnointitavat pitää uudistaa kokonaan, jotta hallitusten ja niiden jäsenien asema saadaan palautettua. Toimivaan johtoon kuulumattomien hallitusjäsenten nimitysprosessin tulee olla läpinäkyvä; lisäksi tarvitaan tehokkaita riskinhallintajärjestelmiä. Sisäisten ja ulkoisten tilintarkastustoimintojen tulee olla aukottomia ja riippumattomia.

Taloudellinen vakaus:

• Kypros tarvitsee vahvasti ammattimaisen pankkivalvontajärjestelmän, jonka kaikki tarpeelliset osa-alueet on koordinoitu hyvin. Tämä vaatii rakenteellista muutosta.

• Kyproksen nykyisen rahoitusalan sääntelyn viisi osatekijää tulisi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi Kyproksen keskuspankin alaisuuteen. Juridisen ja taloudellisen itsenäisyytensä ansiosta se sopii tähän rooliin, ja sen valvontakykyä vahvistetaan parhaillaan.

• Institutionaalisia järjestelyjä tulee kehittää niin, että keskuspankin ja hallituksen välillä käydään säännöllistä ja avointa vuoropuhelua. Persoonallisuuseroista johtuvista konflikteista on päästävä eroon.

• Makrovakaudellisten riskien valvonta sekä tulevista pankkitoiminnan ongelmista ennakkovaroituksen antaminen edellyttää selkeämpiä järjestelmiä sekä vastuunjakoa.

• Luotettavan valvontajärjestelmän keskeinen edellytys on Kyproksen keskuspankin riippumattomuus. Tämän vastapainoksi keskuspankin tulee olla selkeästi vastuuvelvollinen.

• Keskuspankin ohjaus- ja hallintojärjestelyjä tulee vahvistaa siten, että toimivaan johtoon kuuluvien ja kuulumattomien osapuolten välillä vallitsee parempi tasapaino. Toimivaan johtoon kuulumattomien henkilöiden valintamenettelyn tulisi olla läpinäkyvä, ja erillisten valiokuntien pitäisi antaa riippumaton arvio toimivan johdon työsuorituksesta.

• Kyproksen keskuspankin vastuuvelvollisuuden kohentamiseksi riippumattoman tahon tulisi tarkastaa sen valvontatehtävän toimeenpano. Keskuspankki tarvitsee lisää resursseja ja laajemmasta kansainvälisestä tuesta olisi sille hyötyä.

• Pankkiasiakkaiden kuluttajaturvaa Kyproksella pitää parantaa. Kyproksen keskuspankin roolia liiketoiminnan sääntelijänä tulisi selkeyttää, ja rahoitusalan kuluttaja-asiamiehen sekä pankkisäädösten roolia tulisi vahvistaa.

Tietoa komiteasta ja sen kokoonpanosta:

Kyproksen keskuspankki perusti ICFCBS:n (The Independent Commission on the Future of the Cyprus Banking Sector) marraskuussa 2012. Sen toimeksianto on luettavissa komitean www-sivuilla www.icfcbs.org.

Komitean jäsenet:

David Lascelles, puheenjohtaja. David Lascelles on analysoinut pankkialaa yli 30 vuoden ajan Financial Timesin pankkialaan erikoistuneena toimittajana sekä viimeksi itsenäisen lontoolaisen ajatushautomon, Centre for the Study of Financial Innovation, akatemiatutkijana (Senior Fellow). Hän on myös luennoinut pankkialasta yliopistoissa sekä toiminut pankin hallituksen jäsenenä.

George Charalambous on ollut Kyproksen rahoitusalan avainhahmoja jo vuosia. Hän on toiminut Bank of Cypruksen johtajana (senior general manager) sekä viimeksi Kyproksen arvopaperimarkkinoita valvovan elimen (Cyprus Securities and Exchange Commission) puheenjohtajana. Hänellä on tutkinto sekä Lontoon että Ateenan kauppakorkeakouluista, ja hän on toiminut mm. Kyproksen keskuspankin sekä Kyproksen Development Bankin johtotehtävissä.

David Green on rahoitusalan vakauttamisen johtava kansainvälinen asiantuntija ja on toiminut yli 40 vuotta keskuspankeissa ja rahoitusalan valvojana. Hän on työskennellyt Yhdistyneen kuningaskunnan keskuspankissa (Bank of England) ja Finanssivalvonnassa (Financial Services Authority) sekä viimeksi Financial Reporting Councilissa, joka valvoo yritysten taloudellista raportointia. Hän on myös toiminut neuvonantajana Irlannin keskuspankissa.

Pierre de Weck on Sveitsiläinen pankkiiri, jolla on yli 35 vuoden kokemus kansainvälisestä pankkitoiminnasta. Hän on työskennellyt johtotehtävissä Citibankissa, UBS:llä sekä Deutsche Bankissa Euroopassa, Pohjois-Amerikassa ja Lähi-idässä. Viimeksi hän toimi Deutsche Bankin johtoryhmän jäsenenä ja varainhoidon maailmanlaajuisena johtajana (Global Head of the Private Wealth Management Division) vastaten 300 miljoonan euron varallisuudesta yli 70 maassa.

Lisätietoja sekä komitean jäsenten haastattelupyynnöt:

Aino Ruikka

Viestintätoimisto AC-Sanafor Oy

+358 40 706 8021

aino.ruikka@acsanafor.fi