Potilaan tiedot saatavilla kuntarajoista huolimatta - Alueellinen potilastietojärjestelmä sujuvoittaa hoitoa Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella kunnilla on käytössä alueellinen potilastietojärjestelmä ja 170 000 asukkaan potilastiedot ovat hoitohenkilökunnan saatavilla kuntarajoista, ajasta ja paikasta riippumatta. Myös kuntalaisilla on pääsy omiin terveystietoihinsa sähköisesti. Alueellinen potilastietojärjestelmä on sujuvoittanut potilaan hoitoa ja lisännyt myös potilaiden sitoutumista hoitoonsa. Säästöjä on syntynyt siitä, että terveydenhuollonresursseja on voitu kohdentaa oikein ja potilaan tiedot ovat käytettävissä.

- Alueellinen järjestelmä helpottaa kuntalaisten hoitoa. Tiedot potilaasta ovat käytettävissä esimerkiksi päivystyksessä missä päin maakuntaa tahansa, kertoo Ari Laakkonen Joensuun johtava lääkäri.
- Alueen kaikilla toimijoilla on identtinen järjestelmä ja samat käytännöt tietojen kirjaamisessa. Tämä on myös etu hoitohenkilökuntaa rekrytoitaessa ja heidän liikkuessa toimipisteestä toiseen.
Sähköinen järjestelmä helpottaa potilaskohtaisen tiedon siirtymistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. -Sen avulla keskussairaala voi esimerkiksi nähdä mitä potilaasta on kirjattu terveyskeskuksessa sekä potilaan lääkkeet ja mahdolliset allergiat.  Ajantasaiset, sovitulla tavalla kirjattujen potilastietojen saaminen parantaa potilaan hoitoa ja potilasturvallisuutta, toteaa Laakkonen.

Pohjois-Karjala näyttää mallia

Pohjois-Karjalan maakunnassa alueellista potilastietojärjestelmää lähdettiin rakentamaan yhteisen intressin pohjalle. Se nähtiin kustannustehokkaaksi ja toiminnallisesti parhaaksi ratkaisuksi.
 - Tarve yhteiseen potilastietojen hallintaan syntyi kuntien tarpeesta jo 2000-luvun alkupuolella. Kun perussapluuna yhteiselle tekemiselle saatiin sovittua, ei sen jälkeen ole isompia hankauksia ollut, kertoo Antti Turunen Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin johtaja.
- Potilastietojärjestelmän alueellisuus, laajennettavuus ja toimivuus olivat kaiken suunnittelun lähtökohtana. Suunnittelu lähti liikkeelle sisäisellä kartoituksella, jossa määriteltiin mitä järjestelmältä halutaan, muistelee Laakkonen uudistuksen alkumetrejä.
Terveydenhuolto on monelle kunnalle suurin menoerä. Uusi järjestelmä on tehostanut toimintatapoja jo ensimmäisen käyttövuoden aikana.

 - Potilastietojärjestelmään liitetty sähköinen ajanvaraus on tehostanut vastaanottotoimintaa, omahoitotilien kautta potilaita on saatu sitoutumaan hoitoonsa paremmin ja lääkärit kokevat, että järjestelmästä saatava reaaliaikainen tieto parantaa potilaan hoitoa ja potilasturvallisuutta, luettelee Turunen järjestelmän tuomia hyötyjä.
- Yhteinen järjestelmä antaa myös eväitä ja uutta tietoa asioiden arviointiin.
Pohjois-Karjala on ainoa alue Suomessa, jossa julkinen terveydenhuolto pystyy esimerkiksi tarkastelemaan diabetespotilaiden hoitotasapainoa.

Enemmän resursseja potilastyöhön

Puhelinajanvaraukseen Joensuussa tulee noin 10 000 puhelua kuukausittain ja yhden puhelun keskimääräinen kesto on noin kuusi minuuttia. Ajanvarausten siirtyminen osittain verkkoon, on tehostanut vastaanottotoimintaa ja vapauttanut resursseja erityisesti potilastyöhön.
- Sähköisten ajanvarausten osuus on onneksi kasvamassa. Terveyskeskuksen lääkärivastaanottojen lisäksi sähköisesti ajan voi varata myös hoitajalle, lasten neuvolaan ja koululaisten terveystarkastuksiin, kertoo Maili Heiskanen, Siilaisten terveyskeskuksen osastonhoitaja.  
- Kuntalaiset ovat pikkuhiljaa oppineet käyttämään sähköistä ajanvarausta. Nyt influenssarokotukseen voi tehdä ajanvarauksen sähköisesti tai tulla jonottamaan terveyskeskukseen paikanpäälle. Ensimmäisen viikon kaikki ajat varattiin nopeasti verkon kautta, iloitsee Heiskanen.

Kuntalaiselle vastuuta omasta terveydestä

Pohjois-Karjalassa potilastietojärjestelmään on liitetty kansalaissovellus, jolla kuntalaiset pääsevät omiin terveystietoihinsa sähköisesti verkkopankkitunnuksilla. Omahoitotilin kautta omat terveys- ja sairaustiedot, muun muassa todetut sairaudet, määrätyt reseptilääkkeet ja niiden annostelut, laboratoriokokeiden tulokset, kirjatut riskitiedot, rokotukset sekä voimassa olevat ajanvaraukset, ovat ajasta ja paikasta riippumatta saatavilla.
-Marevan-potilaiden kohdalla meillä on rohkaisevia kokemuksia omahoitotileistä. Potilaiden ei tarvitse enää jonottaa puhelimessa laboratoriokokeen tuloksia, vaan he voivat tarkistaa asian omahoitotilin kautta ja saada myös hoitajalta ohjeet sähköisesti, kertoo Heiskanen.
- Omahoitotileillä halutaan haastaa kuntalaisia huolehtimaan omasta terveydestä. Marevan-potilaiden lisäksi meillä on hyviä kokemuksia mm. diabetes-potilaiden kotiseurannasta. Uutena on tulossa sähköinen terveystarkastus, joka antaa suosituksia henkilökohtaisiin terveysfaktoihin perustuen, kertoo Laakkonen.
- Kun kuntalainen ottaa vastuuta omasta terveydestään, esimerkiksi omahoitotilien avulla, se on kustannustehokasta ennaltaehkäisevää hoitotyötä, kiteyttää Laakkonen omahoitotilien hyödyt.

Alueellinen potilastietojärjestelmä lyhyesti:
•    Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin alueella sähköinen potilastietojärjestelmä (Mediatri) on korvannut paperisen potilaskansion
•    Alueella asuu noin 170 000 henkilöä
•    Vuonna 2012 erikoissairaanhoidossa oli 242 000 avohoitokäyntiä, hoitopäiviä oli 138 000 ja hoitojaksoja 29 600
•    Omahoito-tilit (Medinet) on käytössä tällä hetkellä yli 6 000 pohjoiskarjalalaisella
•    Omahoito-tili on Internet-pohjainen palvelu, johon kirjaudutaan verkkopankkitunnuksilla
•    Palvelun käyttö on ajasta ja paikasta riippumatonta
•    Omahoito-tili sisältää omien perustietojensa lisäksi terveys- ja sairaustiedot, muun muassa todetut sairaudet, määrätyt reseptilääkkeet ja niiden annostelut, otetut laboratoriokokeet ja niiden tulokset, kirjatut riskitiedot, rokotukset sekä voimassa olevat ajanvaraukset.
•    Pohjois-Karjalan alueellisen potilastietojärjestelmän on toimittanut suomalainen Mediconsult Oy.

Kuvituskuvia:  https://www.dropbox.com/sh/iaa1uuslsfqkpqz/CIs2RSACaN

Ehdotus kuvatekstiksi:
Osastonhoitaja Maili Heiskaselle ja sairaanhoitaja Tiina Kosuselle potilaiden palveleminen sähköisesti on jo arkipäivää. Hoitotyö sähköisesti vaatii uudenlaista ajattelutapaa, kun potilas ei ole fyysisesti läsnä, he pohtivat.

Kuva: Risto Kuittinen


Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Viestintätoimisto AC-Sanafor Oy, Taina Rönnqvist, p. 044 356 9813, taina.ronnqvist@csanafor.fi

Avainsanat: