Syöpään sairastuneet toivovat kokonaisvaltaista ja ripeää hoitoa ihmisen ehdoilla

Tuoreen tutkimuksen mukaan syöpään sairastuneet toivovat kokonaisvaltaista ja ripeää hoitoa, joka toteutetaan ihmisen ehdoilla. Tutkimus tuo aivan uuden näkökulman suomalaiseen syövänhoitoon, joka on perinteisesti keskittynyt ennen kaikkea syöpäsolujen tuhoamiseen. 

Helsingissä sijaitsevassa syövän hoitoon erikoistuneessa Docrates Sairaalassa päätettiin suhtautua sairastuneiden toiveita kartoittaneen tutkimuksen tuloksiin vakavasti – sairaalan toiminnan keskiössä kun on alusta alkaenkin ollut ihminen ja hänen toiveensa, ei pelkästään syöpä.  Syntyi hoitopolku, joka ottaa sairastuneiden toiveet huomioon polun jokaisessa eri vaiheessa.

Toiveena normaali elämä

Syövänhoidon ideaalia selvittäneessä tutkimuksessa nousee esiin kahdeksan eri teemaparia, jotka kuvastavat sitä, mitä syövän hoito voi pahimmillaan ja parhaimmillaan olla syöpään sairastuneen näkökulmasta katsottuna. Pahimpana sairastuneet kokivat jatkuvan odotuksen, epätietoisuuden tunteen ja epävarmuuden.  Henkisesti raskaimpana vaiheena koettiin diagnoosia välittömästi seuraava ajanjakso.  

”Kun tietää, että omassa kehossa on elämää tuhoavia syöpäsoluja, mikään ei ole piinaavampaa kuin odottaminen. Helpotusta ahdistukseen tuo tieto ja varmuus siitä, että välittömästi diagnoosin jälkeen alkaa tapahtua”, kertoo syövän hoidon ideaalista tieteellistä artikkelia valmisteleva väitöskirjatutkija Heli Holttinen.

Tutkimuksessa nousee myös esille, että syöpää sairastava haluaa osallistua tasavertaisena keskustelukumppanina itseään ja omaa sairauttaan koskevaan päätöksentekoon. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että vastuu päätöksenteosta tulisi siirtää lääkäriltä potilaan harteille – vaan pikemminkin sitä, että hoitoa suunniteltaessa ja sen aikana otetaan huomioon syöpään sairastuneen yksilölliset tarpeet.

”Ideaalitilanteessa jokaisella sairastuneella on oma hoitotiimi, joka pitää huolen siitä, että potilas saa hyvää hoitoa omasta aktiivisuudesta riippumatta. Hoitohenkilökunta on läsnä, kuuntelee ja pitää potilaan jatkuvasti ajan tasalla siitä, mitä seuraavaksi tapahtuu. Näin sairastunut voi keskittyä olennaiseen eli paranemiseen”, Heli Holttinen korostaa.

Tutkimus osoittaa, ettei syövän hoidon kohteena ole ainoastaan syöpäsolut vaan pikemminkin tunteva ihminen murheineen ja muine vaivoineen. Syöpään sairastuneiden hartain toive oli, että elämä jatkuisi mahdollisimman normaalina syövästä ja hoidoista huolimatta. He haluavat jatkaa omaa tuttua arkea; säilyttää hallinnan omasta elämästään. Tulos kertoo tarpeesta hoitaa syöpään sairastuneita monipuolisesti ja kokonaisvaltaisesti. 

Tutkimus syöpään sairastuneiden parissa toteutettiin kevään ja kesän 2011 aikana. Se koostui laadullisista syvähaastatteluista (n=22) ja kvantitatiivisesta tutkimuksesta, joka toteutettiin kirjekyselynä (n=203). Tutkimus liittyy Heli Holttisen väitöskirjatyöhön ja se tehtiin Docrateen toimeksiannosta.

Hoitopolku muotoutuu potilaiden toiveiden pohjalta

Docrates Sairaalassa toiminnan keskiössä on alusta pitäen ollut halu huolehtia ihmisestä kokonaisuutena. Toimintaa on jatkuvasti kehitetty sairastuneiden toiveita tarkalla korvalla kuunnellen.

”Ajatuksena on koko ajan ollut se, että jos olisin itse potilas, niin näin haluaisin itseäni hoidettavan. Pelkkä lääke ei ole merkityksellistä, vaan se, miten ihmiset kohdataan ja palvelu suunnitellaan”, johtava ylilääkäri ja sairaalan perustaja Timo Joensuu kertoo.

Jo alusta lähtien Joensuu on visioinut hoidon polkuna, jota potilas kulkee yhdessä asiantuntijan kanssa. Tuoreen tutkimuksen tuloksia hyödynnetään aktiivisesti sairaalan palvelumuotoilun tukena.

”Docrateen hoitopolun tärkein tavoite on, että potilas voi elää mahdollisimman täyttä elämää sekä hoidon aikana että sen jälkeen. Tuore potilastyytyväisyystutkimus osoittaa, että visiomme toteutuu käytännössä; 96 % hoidossa käyneistä suosittelee Docratesta. Kehitystyö jatkuu kuitenkin edelleen entistä parempien tulosten saavuttamiseksi. Lokakuussa ihmiskeskeistä palveluprosessia vahvistetaan uuden ”koordinoivan hoitajan” avulla, jonka toimenkuvaan kuuluu toimia potilaan tukena koko hoitojakson ajan”, sanoo Timo Joensuu.

Yksilöllisempää ja tarkempaa hoitoa

Joensuun mukaan tulevaisuudessa potilaiden osallistuminen oman sairautensa hoitoon lisääntyy, ja potilaat alkavat kiinnittää enemmän huomiota itseensä.

”Meillä on perinteisesti toimittu siitä näkökulmasta, että hoidot annetaan ja sitten homma on poissa päiväjärjestyksestä. Kuitenkin maailmalla on jo viitteitä siitä, että ravinto- ja liikuntasuosituksilla sekä muilla toipumista tukevilla palveluilla voidaan edesauttaa paranemista. Docrateella tähän tarpeeseen vastaa keväällä avattu toipumista tukeva Terveys- ja Hyvinvointipalvelukeskus. Yksi kolmasosa syövistä olisi jopa ehkäistävissä elintapavalinnoilla, mutta tarvitsemme lisää erikoistuneita ravintoterapeutteja ja tutkimusta liikunnan merkityksestä”, Timo Joensuu kertoo.  

Hän peräänkuuluttaa uutta tutkimusta myös ns. positiivisen intervention vaikutuksesta syövästä toipumiseen.

”Tiedämme, että positiivisuus itsessään vaikuttaa terveyteen. Tämä antaa mahdollisuuden aivan uuteen tieteenalaan. Mekin olemme aloittamassa tutkimusta positiivisuuden vaikutuksesta uupumukseen ja hoitojen läpiviemiseen”, hän sanoo

Jatkossa syövän hoito kehittyy yhä yksilöllisempään suuntaan ja elämänlaatuasiat tulevat entisestään korostumaan.

”Jo tänä päivänä meillä on 4000 eri tapaa hoitaa syöpää. Esimerkiksi rintasyöpäleikkauksissa on monia eri vaihtoehtoja, joista valitaan kullekin potilaalle sopivin. Valintaan vaikuttavat mm. potilaan harrastukset ja urheilullisuus. Eturauhassyövän hoidossa huomiota kiinnitetään esimerkiksi potenssin säilymisen merkityksellisyyteen sairastuneelle”, Timo Joensuu toteaa.

Väestön ikääntyessä syöpä lisääntyy, mikä lisää entisestään painetta siihen, että tauti löydetään ajoissa ja hoidetaan ”kerralla kuntoon”.

”Koska levinneen syövän hoito on todella kallista, meidän kannattaa jatkossa panostaa edelleen tietoisuuden lisäämiseen ja kuvantamisen laadun parantamiseen varhaistoteamisen varmistamiseksi. Mitä tarkemmin tiedämme missä syöpä lymyilee, sitä tarkemmin voimme hoitaa”, Timo Joensuu korostaa.

”Esimerkiksi ennen rintasyöpäleikkausta tehtävällä magneettikuvauksella löydämme lähes 10 prosentilla potilaista alkavan pienen rintasyövän toisesta rinnasta tunnetun syövän lisäksi. Lisäksi noin 20 %:lla potilaista tunnettu syöpä osoittautuukin magneettikuvan perusteella monipesäkkeiseksi”, Joensuu kertoo.

Lisätietoja:

Johtava ylilääkäri Timo Joensuu puh. 050 500 1831, timo.joensuu@docrates.fi

Väitöskirjatutkija Heli Holttinen, puh. 050 461 8212, heli.holttinen@hanken.fi

Docrates on kansainvälinen syöpään erikoistunut sairaala Helsingissä. Se hoitaa syöpään sairastuneita monipuolisesti ja yksilöllisesti koko hoitoketjun ajan syövän diagnostiikasta hoidon jälkeiseen seurantaan. Diagnoosin ja kuvantamisen jälkeen hoito suunnitellaan ja aloitetaan viiveettä. Docrates on mukana Helsinki World Design Capital 2012 -hankkeessa.  

Avainsanat: