Syöpätestit tulevat - Kohdunkaulasyövän riski voidaan selvittää

Riski sairastua kohdunkaulasyöpään voidaan selvittää nyt tarkasti HPV-DNA -testillä.  Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan suomalaisnaiset kokevat HPV-testauksen tärkeäksi ja haluavat tietää syöpäriskinsä. Papa-koe on ollut käytössä jo yli 60 vuotta. On kuitenkin yleisesti tiedossa, ettei nykyinen papa-testaus tehoa yhtä hyvin kaikkiin kohdunkaulasyöpätyyppeihin. THL[1] ja Käypä hoito[2] suosittavatkin seulontakäytännön uudistamista ja suuren riskin HPV-testauksen tuomista 35-vuotiaista lähtien papa-testauksen rinnalle. HPV-DNA -testi tunnistaa WHO:n määrittelemät suuren riskin papilloomavirustyypit, jotka ovat 98 prosenttisesti kohdunkaulasyövän aiheuttajia. Varhainen puuttuminen mahdollistaa tehokkaan syövän ehkäisyn ja hoidon. HPV-testiä voi pyytää omalta gynekologilta, myös joukkoseulontaan odotetaan muutoksia.

Kohdunkaulasyöpä on rintasyövän jälkeen naisten toiseksi yleisin syöpä maailmassa. Suomessa tilanne on parempi 60-luvulla käynnistetyn seulontaohjelman ansiosta, mutta siitä huolimatta Suomessa sairastuu joka vuosi 140 -180 naista kohdunkaulasyöpään ja heistä 50-70 menehtyy.1 Tämä on turhaa ja liikaa, sillä nykytiedolla kohdunkaulasyöpä on lähes hävitettävissä.[1] Syövän aiheuttaa papilloomavirusinfektio[2], joka voidaan osoittaa HPV–testillä. Riski sairastua kohdunkaulasyöpään on suuri hedelmällisessä iässä olevilla naisilla, riski kuitenkin kasvaa iän myötä. Perinteinen papa-testi ei havaitse kaikkia vaikeita syövän esiasteita.[3] Vuosina 2000–2009 rekisteröidyistä kohdunkaulan syöpäkuolemista noin 13 prosenttia taustalla oli negatiivnen papa-seulontatestitulos.[4] Suomalaisnaisten kohdunkaulan syövistä adenokarsinoomia on 30-40 prosenttia maan alueesta riippuen.1,7Adenokarsinooma ja sen esiasteet näkyvät heikosti jos ollenkaan perinteisessä papa-kokeessa. Nämä ovat meille suomalaisnaisille tärkeitä tietoja.

HPV-DNA -testi havaitsee suuren riskin virustyypit ajoissa - näin syövältä vältytään

HPV-DNA -testi on herkkä ja havaitsee ajoissa ne syövän esiasteet, joita papa-koe ei aina tunnista. Testi löytää juuri ne naiset, joilla on kaikkein suurin riski sairastua. Hälytys tulee ajoissa, jotta syöpä voidaan ehkäistä ja hoitaa. Normaali papa-tulos ei aina tarkoita, ettei kohdunkaulasyöpää ole. Varhaisella puuttumisella ja esiasteiden hoidolla kohdunkaulan syövistä pystytään estämään arviolta 95–99 prosenttia.[5]

HPV-testillä vältetään turhat papa-kokeet

Tietoisuuden kasvattaminen HPV-testauksesta on avainasemassa, jotta sitä osataan pyytää ja sen hyödyt tunnistetaan. Oleellisin tieto naisille liittyy HPV-testin negatiiviseen tulokseen, jolloin kohdunkaulasyövän seulonnassa ja papa-kokeessa ei tarvitse käydä kahden vuoden välein.

”Naisilla on mahdollisuus pyytää HPV-testiä vuositarkastuksen yhteydessä omalta gynekologilta. Siinä tapauksessa, jos HPV-testi on negatiivinen ja riskitekijöitä ei ole testausväliksi riittää viisi vuotta”, kertoo naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, professori Johanna Mäenpää Tampereen yliopistosta ja Taysista.

Syöpäriski halutaan selvittää

Tuoreessa kyselytutkimuksessa selvitettiin yli tuhannen (n=1028) 25-70 -vuotiaiden suomalaisnaisten tietoisuutta, asenteita ja motivaatiota liittyen kohdunkaulasyövän ehkäisyyn ja papa- ja HPV-DNA -testauksiin.

Lähes 78 prosenttia vastaajista olisi kiinnostunut saamaan kohdunkaulasyöpää selvittävän HPV-testin saadakseen tiedon sairauden riskistä tai siitä, ettei riskiä ole. Ensisijaisina syinä kiinnostukselle olivat mielen huojennus ja terveempi ja pidempi loppuelämä. Muina hyötyinä vastanneet mainitsivat HPV-testistä koituvat kustannussäästöt paremman terveyden myötä, turhien papa-kokeiden välttämisen sekä seksuaaliterveyden ylläpidon.

Kyselytutkimuksessa selvitettiin myös halukkuutta osallistua seulontoihin. 82 prosenttia vastanneista ilmoitti osallistuneensa seulontoihin ja 18 prosenttia ei ollut osallistunut joukkoseulontoihin. Näistä 52 prosenttia ei ollut saanut kutsua joukkoseulontaan ja 26 prosenttia ilmoitti käyneensä yksityisvastaanotolla, jossa papa-kokeen oli ottanut oma gynekologi. Muut syyt jättää käymättä seulonnassa liittyivät mm. ehdotettuun aikaan ja paikkaan, epämiellyttäväksi koettuun näytteenottoon tai intimitettisuojan puutteeseen. Vain 9 prosenttia osallistumatta jättäneistä koki, ettei osallistuminen seulontaan ole tarpeellista.

Syöpä pelottaa

Suurin osa (62 %) kyselyyn vastanneista naisista ilmoitti pelkäävänsä syöpää. Yleisimmistä naisten syöpätaudeista eniten pelkoa aiheutti rintasyöpä, jota pelkäsi puolet vastaajista. Toiseksi eniten pelkoa vastanneiden keskuudessa herätti kohdunkaulasyöpä (40 %). Kolmannes naisista mainitsi munasarjasyövän. Noin viidennes vastaajista pelkäsi jotakin muuta syöpää, kuten suolisto- tai paksusuolen syöpää tai ihosyöpää.

”Itselläni on todettu papilloomavirus ja todettu syövän esiasteita ja kohdunkaulasyöpä. Sairastumisesta jäi pelko taustalle ja myös tieto lisääntyneestä riskistä sairastua muihin alapään esim. virtsarakon syöpiin.”

Papa-kokeen tulos myös mietityttää, mitä muutosluokat tarkoittavat ja onko syytä huoleen? 69 prosenttia kyselyyn vastanneista onkin keskustellut papa-kokeen tuloksista ystävän tai läheistensä kanssa.                                                                                                                                               

HPV-testi joukkoseulontaan - kuntien välillä eroja

Pääkaupunkiseudulla ja useissa Uudenmaan kunnissa on ollut käynnissä vuodesta 2003 lähtien HPV-seulontatutkimus, jossa seulontaan kutsutut satunnaistetaan joko perinteiseen papa-seulontaan tai HPV-testaukseen. HPV-testaukseen perustuva seulonta on osoittautunut enemmän vaikeita esiasteita löytäväksi ja samaan aikaan turvallisemmaksi eli negatiivinen testitulos antaa suuremman varmuuden ettei vaikeaa esiastetta kehity seulontakierrosten välillä.  Tampereen kaupungissa on tänä vuonna otettu käyttöön HPV-testaus ensisijaisena seulontamenetelmänä 35-vuotiaista alkaen, sitä nuoremmilla on edelleen käytössä perinteinen papa-seulonta. Sen sijaan ympäristökunnissa jatketaan vertailun vuoksi toistaiseksi perinteistä papa-seulontaa.

”Minulla todettiin papa-luokka I helmikuussa 2007, tutkimuksessa mukana oli HPV-seulonta, joka hälytti ja uusintanäytteessä kesällä 2007 papa-luokka olikin IV. Heinäkuussa 2007 tehtiin hoito, jossa vialliset kohdat poistettiin. Hoidon jälkeen tehostettu seuranta kesti viisi vuotta. Kiitos HPV-testauksen tauti löydettiin ajoissa.” 

Kyselytutkimuksen perusteella suurin osa kyselyn vastaajista (91 %) toivoisi saavansa HPV-testin osana joukkoseulontaa tai Kela-korvattuna yksityisvastaanotolla.

44 prosentin mielestä HPV-testi pitäisi olla jo käytössä. 46 prosentin mielestä HPV-testin sisällyttäminen joukkoseulontaan on välttämätöntä ja päätöksenteon vitkastelu pitää lopettaa. HPV-rokotteen oli sen sijaan saanut vain muutama prosentti (4 %) vastaajista.

Lisätiedot: www.minätiedän.fi

Liiketoiminnan kehityspäällikkö, Pia Bruce, Roche Diagnostics Oy, pia.bruce@roche.com, +358 10 554 511.

Vanhempi viestintäkonsultti Hanna Hiilamo-Kangaslahti, AC-Sanafor Oy, hanna.hiilamo-kangaslahti@acsanafor.fi, +358 50 520 3153. (Kampanjasta ja potilashaastattelupyynnöt).

Haastateltu: Naistentautien ja synnytysten sekä gynekologisen sädehoidon erikoislääkäri, professori, LKT Johanna Mäenpää, TAYS, johanna.maenpaa@pshp.fi, +358 40 55 33 097.

Suomessa on käynnissä tietoisuuden lisäämiseksi kampanja, jossa ovat mukana diagnostiikkayritys Roche Diagnostics, viestintätoimisto AC-Sanafor, gynekologian asiantuntijoita ja lääkäreitä ja naisjärjestöjä mm. Naisyhdistys, ProMama sekä Suomen Kätilöliitto. Maailmanlaajuisesti HPV-testistä ja HPV-viruksen merkityksestä kohdunkaulasyöpään viestii mm. Euroopan kohdunkaulasyöpäjärjestö ECCA ks. http://www.ecca.info/. Lisätietoja: www.minätiedän.fi. Diagnostiikkayritys Roche Diagnostics Oy tukee kampanjaa ja on teettänyt Success Clinicin toteuttaman kuluttajatutkimuksen (n=1028) ajalla 19.7-19.8.2012.

[1] Dr. P.Davies, Rooma 21.4.2012, ks.www.hpv2012.it

[2] Harald zur Hausen, Lääketieteen Nobel 2008 http://www.nobelprize.org/nobel_prizes/medicine/laureates/2008

[3] Anttila A et al BMJ 2010; 340:c1804

[4] Lönnberg S. et al. Int. J. Cancer 2012; doi: 10.1002/ijc.27844

7 Kalliala I ym. BMJ 2005;331:1183-5. Risk of cervical and other cancers after treatment of cervical intraepithelial neoplasia: retrospective cohort study.

Avainsanat: