Viestintäkumppani lisää tyytyväisyyttä kansainväliseen viestintään

Report this content

Viestintätoimisto AC-Sanaforin tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten viestinnän ja markkinoinnin ammattilaisten ajatuksia heidän edustamiensa yritysten kansainvälisestä viestinnästä. Tulosten mukaan tyytyväisimpiä kansainväliseen viestintään ollaan niissä yrityksissä, joissa sitä hoidetaan yhdessä viestintäkumppanin kanssa. Haastavaa kansainvälisessä viestinnässä on sen koordinointi, teemojen ja strategioiden yhtenäistäminen sekä tulosten mittaaminen. Tutkimukseen osallistui 100 vastaajaa.

Koulutermein mitattuna yritykset antavat omalle kansainväliselle viestinnälleen arvosanaksi seitsemän. Valtaosalla vastaajista arvosanat liikkuvat kuuden ja kahdeksan välimaastossa. Täyden kympin omalle kansainväliselle viestinnälleen antoi vain prosentti vastaajista.

Ne, joilla on viestintäkumppani, ovat tyytyväisimpiä kansainväliseen viestintäänsä. Heitä on vastaajista 21 prosenttia. Tällaisten yritysten kansainväliselle viestinnälleen antama arvosana kipusi 7,6:een. Vastaajilla, jotka hoitavat kansainvälisen viestintänsä itse (65 prosenttia vastaajista) keskiarvoksi tuli seitsemän.

– Voisi sanoa, että keskimäärin yrityksissä ollaan varovaisen tyytyväisiä kansainväliseen viestintään. Viestintäkumppania käyttävien korkeampi tyytyväisyys on kuitenkin kiinnostava löydös. Parhaimmillaan viestintäkumppani pystyy tarjoamaan yrityksille maailmanlaajuisen verkoston, jonka kautta viestinnän koordinointi ja mittaaminen helpottuvat, mikä voi osaltaan vaikuttaa tähän tulokseen, pohtii AC-Sanaforin toimitusjohtaja Tom Westerén.

Kansainväliseen viestintään panostetaan

26 prosenttia vastaajista ilmoittaa, että he aikovat lisätä panostusta kansainväliseen viestintään seuraavan vuoden aikana. Kuudessakymmenessä prosentissa yrityksistä aiotaan pysytellä nykyisellä tasolla. Yksikään kyselyn vastaajista ei kuitenkaan ilmoittanut, että kansainvälisen viestinnän panostuksia vähennettäisiin.

Vastaajien arvioiden mukaan kansainvälisen viestinnän osuus viestintäbudjetista kasvaa ensi vuonna 7,6 prosenttia, vuoden 2012 38,1 prosentista 41 prosenttiin.

Tulevana vuonna panostuksia suunnataan erityisesti sisäiseen viestintään, tuoteviestintään ja digitaaliseen viestintään. Sisäistä viestintää aikoo lisätä 50 prosenttia vastaajista ja tuoteviestintää ja digitaalista viestintää 48 prosenttia kyselyyn osallistuneista.

Eniten viestintäpanostuksia aiotaan vähentää sponsoroinnista. Näin ilmoittaa 25 % vastaajista.

– Mielenkiintoinen tulos on, että panostukset sisäiseen viestintään ovat kasvussa. Monen kansainvälisen suomalaisen yrityksen toimintaympäristö on myllerryksessä ja monilla aloilla tehdään suuria strategisia muutoksia, jotka lisäävät sisäisen viestinnän tarvetta, sanoo Westerén.

Kansainvälisen viestinnän mittaaminen on Akilleen kantapää

Tutkimuksen mukaan tyypillisin haaste yrityksille on kansainvälisen viestinnän tulosten mittaaminen, jota piti haastavana 44 prosenttia vastaajista. Henkilöstöresurssien vähyys vaikeuttaa kansainvälisen viestinnän koordinointia 24 prosentilla vastaajista, ajan vähyys sekä paikallisten medioiden ja kulttuurin heikko tuntemus kumpikin 20 prosentilla vastaajista.

Kuusitoista prosenttia vastaajista mainitsi taloudellisten resurssien rajoittavan sitä, että kansainvälistä viestintää voisi tehdä keskitetysti. Vähiten haastaviksi koetaan kansainvälisen viestinnän strateginen suunnittelu ja viestien yhtenäistäminen kansainvälistä viestintää varten.

– Resurssipula on varmasti yleinen haaste yrityksissä tänä päivänä. Hyvin organisoidulla viestinnällä ja keskitetyllä tekemisellä kansainvälistä viestintää voidaan tehdä kuitenkin tehokkaasti myös pienemmillä resursseilla. Esimerkiksi keskitetysti tuotettuja materiaaleja kannattaa käyttää useilla alueilla, sanoo Westerén.

– Kansainvälistä viestintää voi mitata tuloksekkaasti, mutta se edellyttää tietoa siitä mitä halutaan mitata, millaiset mittaamisen työkalut sopivat parhaiten yrityksen käyttöön ja miten tuloksia kannattaa kerätä. Mittaamiseen pitää myös varata rahaa yrityksen viestintäbudjetista, jatkaa Westerén.

Tietoa tutkimuksesta:

Tutkimus toteutettiin touko-kesäkuussa suomalaisissa ja Suomessa toimivissa yrityksissä, joilla on kansainvälistä toimintaa. Tutkimukseen vastasi 100 kansainvälisen viestinnän ja markkinoinnin parissa toimivaa ammattilaista. Vastauksia saatiin edustajilta kaikilta toimialoilta. Suurin osa vastaajista toimi teollisuuden alan B2B -yrityksissä. Vastaajien edustamien yritysten liikevaihto vaihteli 2–10 miljoonan euron ja yli 500 miljoonan euron välillä, ja vuotuisten viestintäbudjettien haarukka oli alle 5 000 eurosta yli 250 00 euroon. Tutkimuksen toteutti AC-Sanaforin toimeksiannosta asiantuntijaorganisaatioihin erikoistunut markkinatutkimustoimisto Value Clinic Oy. Koko tutkimuksen voi lukea osoitteessa http://bit.ly/kvtutkimus2012 .

Lisätietoja:

Mari Saarinen, vanhempi viestintäkonsultti, viestintätoimisto AC-Sanafor Oy, p. 040 575 8001, mari.saarinen (at) acsanafor.fi

AC-Sanafor on helsinkiläinen viestintätoimisto, jolla on osaamistiimit teknologia-, kuluttaja-, lääketiede & terveys- sekä julkishallinnon viestinnässä. AC-Sanaforin asiakkaita ovat muun muassa Tekla, Hotels.com, Terveystalo, AGA, Liikennevirasto sekä ExxonMobil. AC-Sanafor on viestintätoimistoketju Weber Shandwickin edustaja Suomessa. www.acsanafor.fi


Avainsanat: