Virtsanpidätysvaivat ovat aiheena suuri tabu – vaikeneminen hoidon esteenä - jopa 33 000 itä-suomalaista kärsii vaivasta

Yli 300 000 suomalaista kärsii virtsanpidätysongelmista, heistä noin 33 000 asuu Itä-Suomessa. Viime vuosina Suomessa tehtyjen laajojen tieteellisten tutkimusten mukaan vaivasta kärsii moni, mutta vain pieni osa haluaa puhua vaivastaan tai hakee siihen apua.    Tuore Pohjoismaissa alueellisesti toteutettu kyselytutkimus  vahvistaa, että asia ei ole muuttunut - virtsankarkailu on edelleen iso tabu suomalaisille. Suomesta on aiemmin puuttunut potilasyhdistys. Juuri perustetun yhdistyksen, INKON ry:n, tärkein tehtävä on avata keskustelu Suomessa, hälventää väärinkäsityksiä sekä tarjota vertaistukea vaivasta kärsiville.

Virtsanpidätysongelmilla on merkittävä vaikutus jopa yli 300 000 suomalaisen elämään. 1992 toteutetussa laajassa  5247 suomalaista 22-55 –vuotiasta naista käsittelevässä tutkimuksessa vaivasta kärsi jopa viidennes eli 20% kohderyhmästä. Yllättävää tutrkimuksessa oli, että vain yksi kolmannes kertoi tavitsevansa apua oireisiin ja heistäkin vajaa puolet oli hakeutunut ongelman vuoksi hoitoon. Tuore kyselytutkimus todistaa, että asia ei vuosien saatossa ole kohentunut - tämä on tilanne myös  Itä-Suomessa.  Vähemmän kuin yksi kymmenestä (7 %) kyselyyn vastanneesta ja virtsankarkailusta kärsivästä puhuu avoimesti vaivastaan.

Tabu hoitoon hakeutumisen esteenä

Virtsankarkailu on edelleen iso tabu suomalaisille. Tuoreessa Internet-kyselyssä kartoitettiin ongelmasta kärsivien kokemuksia ja elämää vaivan kanssa. Kyselyyn osallistui 1144 vaivasta kärsivää suomalaista potilasta ja sen toteuttivat Pohjoismaiset inkontinenssi-potilasyhdistykset yhteistyössä Kompas Kommunikationin kanssa.

Kyselytutkimukseen osallistuneista itä-suomalaisista enemmän kuin viisi potilasta kymmenestä (51 %) häpeää vaivaansa. Jopa 64 % itä-suomalaisista piilottaa vaivansa jopa puolisoltaan tai kumppaniltaan, ja joka kolmas (32 %) on kärsinyt virtsankarkailusta kuusi vuotta tai enemmän. Enemmän kuin kuusi potilasta kymmenestä (64 %) ei ole keskustellut virtsanpidätysvaivoistaan lääkärin kanssa, vaikka oikealla hoidolla suurin osa potilaista saa apua vaivaansa tai siitä voidaan päästä kokonaan eroon. Yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneista (87 %) toivoisikin, että yleislääkärit kysyisivät yli 40-vuotiailta suomalaisilta suoraan virtsateiden toimintaan liittyvistä ongelmista.


Suomeen vihdoin oma potilasjärjestö  

Suomessa ei aiemmin ole ollut virtsanpidätyskyvyn ongelmista kärsiville omaa potilasjärjestöä ja potilailla on ollut erityisen vaikeaa löytää apua ja neuvoja vaivaansa. Uusi potilasyhdistys on vihdoin perustettu. INKON ry:n puheenjohtaja Kyllikki Koistinen tuntee hyvin virtsankarkailusta kärsivien ongelmat.

"Potilaat pyrkivät pitämään ongelman itsellään ja tekevät kaikki tarvittavat turvatoimenpiteet, mikä on pidemmän päälle työlästä. Monista tuntuu pahalta, kun he ovat niin yksin ongelmansa kanssa, eivätkä saa tarvitsemaansa apua, kertoo Koistinen.

Internet-kyselyn mukaan monilla suomalaisilla virtsateiden toimintahäiriöstä kärsivillä on myös alhaiseen itsetuntoon liittyviä ongelmia (22 %), ja jopa yhdellä potilaalla kuudesta (18 %) on masentuneisuuteen liittyviä oireita.  Potilasjärjestö Inkonin puheenjohtaja Kyllikki Koistinen peräänkuuluttaakin avoimuutta asian suhteen: "On hyvin tärkeää, että me suomalaiset opimme puhumaan avoimemmin virtsanpidätykseen liittyvistä ongelmista. Meidän tulee rohkaista ja tukea yhä useampaa etsimään ja hakemaan apua, kertoo Koistinen.

Elämää virtsankarkailun kanssa

300 000 virtsankarkailusta kärsivää suomalaista ei elä vain tabujen ja häpeän kanssa, vaan he myös päivittäin pelkäävät vahinkoja ja virtsan vuotoja.  Pohjois-suomalaisista vastaajista 39% pelkäsi virtsaavansa housuihin ja yhä useampi oli myös huolissaan virtsan tuoksusta (59 %).  Sen vuoksi vastaajista  puolet potilaista (51 %) käyttää vaippoja ja joka neljäs (27 %) suunnitteli vessakäynnit etukäteen poistuessaan kotoaan.

Anne Ojala, 52, kuvailee elämää vaivan kanssa: ”Virtsaamisvaivat ovat tulleet iän myötä. Yöheräämiset ovat ikäviä, mutta päivät menevät jotenkuten, vaikkakin vessakäyntejä on usein. En ole ottanut vaivasta paineita.” Ojala on kertonut vaivasta läheisilleen, mutta toivoisi avoimempaa keskustelua asiasta, jotta ei tarvitsisi häpeillä vaivan kanssa.




                       

Lisätietoja:

Potilasjärjestöstä:
•    Kyllikki Koistinen, puheenjohtaja, Suomen INKON ry, www.suomeninkon.fi,  050 59 23610, kyllikki.koistinen@elisanet.fi.

Potilashaastattelupyynnöt ja lisätietoja kyselystä:
•    Hanna Hiilamo-Kangaslahti, Vanhempi viestintäkonsultti, AC-Sanafor, 050 520 3153, hanna.hiilamo-kangaslahti@acsanafor.fi.

Tiedotuskampanjaa tukee lääkeyhtiö Astellas Pharma.

Lähteet:

  Mäkinen J, Kiilholma P, Grönroos M ym.: Virtsainkontinenssin yleisyys suolamaisilla naisilla. Lääketieteellinen aikakausikirja Duodecim 1992;108(5):481.

  Vaughan C P, Johnson T M, Ala-Lipasti Mika A, Tikkinen Kari A.O ym.:The Prevalance of Clinically Overactive Bladder: Bother and Quality of Life Results from the Population-Based FINNO Study. European Urology 59 (2011) 629-636. www.europeanurology.com.

  Internet kyselyn toteutti Kompass Kommunikation yhteistyössä Pohjoismaisten inkontinenssi –potilasjärjestöjen kanssa. Kysely toteutettiin Internetissä loka-marrakuussa 2011 ja siihen osallistui Pohjoismaissa yhteensä 6462 virtsankarkailusta kärsivää potilasta sekä naisia että miehiä, ikäryhmältään 35 ja vanhempia. Tulokset eivät ole yleistettävissä koko väestöön vaan edustavat tutkimusjoukkoa. Muita Pohjoismaita koskevat tulokset saatavissa pyydettäessä. Kyselyssä kartoitettiin ongelmasta kärsivien kokemuksia, elämää vaivan kanssa, vaikutuksia yksityiselämään, hoitoon hakeutumista sekä potilaan tietoja ja suhtautumista ongelmaan.

Avainsanat: