Virtsanpidätysvaivoista vaietaan Suomessa- oikealla hoidolla suuri osa potilaista saa apua
Virtsanpidätysvaivoilla on merkittävä vaikutus jopa yli 300 000 suomalaisen elämään. Pieni osa potilaista puhuu vaivastaan tai hakee siihen apua. Virtsankarkailua hävetään ja se salataan jopa läheisiltä ihmisiltä. Verrattuna muihin Pohjoismaihin, suomalaiset näyttäisivät kokevan häpeää ja nolostumista enemmän kuin naapurimaan potilaat. Virtsanpidätysvaivoja ei oteta myöskään puheeksi lääkärin kanssa, vaikka oikealla hoidolla suuri osa potilaista saa apua vaivaansa tai siitä voidaan päästä kokonaan eroon.
Virtsanpidätysvaivoista kärsivien kokemuksia ja elämänlaatua kartoitettiin pohjoismaisessa kyselytutkimuksessa,1 johon osallistui yhteensä 6462 potilasta, suomalaisia vastaajia oli 1144. Kyselyn toteuttivat pohjoismaiset yhteistyössä tanskalaisen Kompas Kommunikationin kanssa. Virtsanpidätysvaivalla tarkoitetaan tässä yhteydessä sekä virtsankarkailua että pakottavaa virtsaamistarvetta.
Virtsanpidätysvaiva salataan jopa puolisolta
Kaikissa Pohjoismaissa toteutettuun kyselytutkimukseen osallistuneista suomalaisista 55 % ilmoittaa kokevansa häpeää virtsankarkailun vuoksi. Verrattuna muihin Pohjoismaihin, suomalaiset näyttäisivät kokevan häpeää ja nolostumista enemmän kuin naapurimaan potilaat, sillä 39 % ruotsalaisista, 31 % norjalaisista ja 41 % tanskalaisista ilmoittaa kokevansa häpeää.
Häpeän lisäksi suomalaiset virtsanpidätyspotilaat pelkäävät päivittäin vaivansa esille tulemista ja vahinkoja. Lähes puolet vastaajista (46 %) pelkäsi virtsaavansa housuihin ja puolet vastaajista (50 %) oli myös huolissaan virtsan hajusta. Päivittäinen vaippojen käyttö on arkipäivää 35 %:lle vastaajista ja joka neljäs suunnitteli vessakäynnit etukäteen poistuessaan kotoaan. Kolmasosa vastaajista (30 %) kertoi, että virtsanpidätysvaivalla on suuri vaikutus heidän sosiaaliseen elämäänsä. Kyselyyn vastanneista jopa 76 % ei kerro ongelmastaan ystävälleen, 68 % salasi sen jopa omalta puolisoltaan tai kumppaniltaan. Lähes kolmasosa (29 %) vastaajista kokee, että virtsankarkaamisvaivalla on yhteys vähäiseen seksuaaliseen kanssakäymiseen tai intiimiin kanssakäymiseen puolison kanssa. Vaiva koetaan myös työyhteisössä hankalaksi. Erityisesti miehet pelkäävät, että toistuvat vessakäynnit herättävät työkavereiden huomion.
Oikealla hoidolla vaivasta voi päästä kokonaan eroon
”Virtsanpidätysvaivoihin liittyy paljon virheellisiä uskomuksia sekä syyllisyyttä ja häpeää. Osa potilaista luulee vaivan johtuvan heistä itsestään ja on niin häpeissään, ettei puhu asiasta tai etsi helpotusta. Usein kyse on tahattomasta ja kiusallisesta oireesta, joka voidaan hoitaa. Virtsanpidätyskyvyn ongelmista vain noin 15 % liittyy lantionpohjan lihaksiin. Suurimmassa osassa tapauksia ongelman syynä ovat virtsarakon toiminnalliset häiriöt, hermostolliset ongelmat, tukikudosten pettäminen tai jokin tapahtuma tai toimenpide”, kertoo dosentti, erikoislääkäri Tomi Mikkola, HYKS Naistenklinikalta.
Virtsankarkailusta kärsivät suomalaiset ovat vastahakoisempia etsimään apua ja puhumaan lääkärille vaivoistaan kuin naapurimaiden potilaat. Vain 32 % suomalaisista vastaajista oli käynyt lääkärin vastaanotolla vaivansa vuoksi.
”On valitettavaa, etteivät potilaat uskalla kertoa virtsanpidätysvaivoistaan edes lääkärille. Oikealla hoidolla suuri osa potilaista voi saada apua vaivaansa tai pääsisi siitä kokonaan eroon”, kertoo Mikkola.
Vastaajista peräti 68 % ei ole keskustellut virtsanpidätysvaivoistaan lääkärin kanssa tai edes ajatellut, että vaivasta voisi päästä kokonaan eroon. Kyselyyn vastanneista 87 % toivoi, että yleislääkärit kysyisivät yli 40-vuotiailta suomalaisilta suoraan virtsateiden toimintaan liittyvistä ongelmista.
Vaivan kanssa sinnitellään pitkään yksin
Potilaat jäävät virtsanpidätysvaivan kanssa yksin. Kolmasosa vastaajista (30 %) kertoi, että virtsanpidätysvaivalla on suuri vaikutus heidän sosiaaliseen elämäänsä. Joka kolmas (32 %) kertoi kärsineensä virtsanpidätysvaivasta kuusi vuotta tai enemmän.
"Potilaat pyrkivät pitämään ongelman itsellään ja peittelevät sitä keksimällä tekosyitä. Se tekee heidän elämästään raskasta pitkällä aikajanalla. Kokemuksemme mukaan monella on jo todella huono tilanne, kun he yrittävät selvitä itsekseen hakematta apua”, kertoo potilasjärjestö Inkon ry:n puheenjohtaja Kyllikki Koistinen.
Koistinen peräänkuuluttaakin avoimuutta asian suhteen: "On hyvin tärkeää, että me suomalaiset opimme puhumaan avoimemmin virtsanpidätykseen liittyvistä vaivoista. Meidän tulee rohkaista ja tukea yhä useampaa etsimään ja hakemaan apua”, kertoo Koistinen.
Potilasjärjestö INKON ry on toiminut vuodesta 2012 lähtien. Potilasjärjestön tavoitteena on lisätä virtsanpidätysvaivoihin liittyviä tietoisuutta, hälventää ennakkoluuloja ja tarjota vertaistukea.
Lisätietoja:
Virtsankarkailusta:
• Tomi Mikkola, dosentti, erikoislääkäri, Lääkärikeskus Aava
Potilasjärjestöstä:
• Kyllikki Koistinen, puheenjohtaja, Suomen INKON ry, www.suomeninkon.fi, 050 59 23610, kyllikki.koistinen@elisanet.fi
Haastattelupyynnöt ja lisätietoja kyselystä:
• Taina Rönnqvist, viestintäkonsultti, AC-Sanafor, 044 356 9813, taina.ronnqvist@acsanafor.fi
Tiedotuskampanjaa tukee lääkeyhtiö Astellas Pharma.
Kyselytutkimuksen toteutti Kompass Kommunikation yhteistyössä Pohjoismaisten inkontinenssi -potilasjärjestöjen kanssa. Kysely toteutettiin Internetissä loka-marrakuussa 2011 ja tutkimustulokset julkaistiin 2012. Kyselyutkimukseen osallistui Pohjoismaissa yhteensä 6462 virtsankarkailusta kärsivää potilasta sekä naisia että miehiä, ikäryhmältään 35 ja vanhempia. Tulokset eivät ole yleistettävissä koko väestöön vaan edustavat tutkimusjoukkoa. Muita Pohjoismaita koskevat tulokset saatavissa pyydettäessä. Kyselyssä kartoitettiin ongelmasta kärsivien kokemuksia, elämää vaivan kanssa, vaikutuksia yksityiselämään, hoitoon hakeutumista sekä potilaan tietoja ja suhtautumista ongelmaan.
Avainsanat:
