Yli puolet suomalaisista ei pidä tyypin 2 diabetesta vakavana sairautena

Report this content

Suomalaiset eivät tiedosta tyypin 2 diabeteksen vakavuutta, sillä ainoastaan 47 prosenttia laajaan kyselytutkimukseen vastanneista on sitä mieltä, että tyypin 2 diabetes on vakava sairaus.  Vastaavasti lähes kaksi kolmasosaa (62 %) uskoo, että sairaudesta voi parantua. Lähes puolet vastaajista (47 %) pitää tyypin 2 diabetesta elintasosairautena ja vain neljä kymmenestä tuntee perintötekijöiden merkityksen taudin puhkeamisessa. Suomalaiset eivät usko tasa-arvoisiin hoitomahdollisuuksiin, sillä ainoastaan 42 prosenttia katsoo, että tehokasta hoitoa on tarjolla riippumatta tuloista ja varallisuudesta.  

Lääkeyhtiö Novo Nordisk Farma Oy tutki suomalaisten asenteita ja tietotasoa tyypin 2 diabeteksesta.  Vakavana sairautena tyypin 2 diabetesta pitää ainoastaan 47 prosenttia tutkimuksen vastaajista. Vain prosentti suomalaisista, joilla ei ole diagnosoitu tyypin 2 diabetesta, epäilee vakavasti sairastavansa tautia.  Todellisuudessa noin 200 000 suomalaista sairastaa diabetesta tietämättään. 1

Suomalaiset arvioivat diabeteksen suurimmiksi vaaroiksi ja terveysongelmiksi sokeuden ja näköön liittyvät ongelmat (25 %), hoitamattomuudesta johtuvan ennenaikaisen kuoleman (22 %) sekä sydänsairaudet (19 %). Parantumattomana sairautena tyypin 2 diabetesta pitää vain 38 prosenttia vastaajista.

”Tutkimusten mukaan merkittävin tyypin 2 diabetekseen liittyvä lisäsairaus on sepelvaltimotauti, joka on todettu ainakin joka viidennellä ja vasta sen jälkeen tulevat munuais- ja verkkokalvosairaus. Diabetekseen liittyy jopa nelinkertainen ylikuolleisuus muuhun väestöön nähden. Kerran puhjennut diabetes ei parane, mutta tyypin 2 diabetes voidaan ehkäistä. Diabetesta voidaan ja pitäisi hoitaa hyvin,” kertoo erikoislääkäri, D2D-seurantahankkeen projektipäällikkö Timo Saaristo.

Tyypin 2 diabeteksella edelleen elintasosairauden leima

Puolet (50 %) suomalaisista pitää tyypin 2 diabetesta elintasosairautena ja vähemmistö (40 %) tuntee perintätekijöiden vaikutuksen taudin puhkeamisessa. Melkein viidenneksen (19 % ) mielestä sairastuneet ovat itse vastuussa tilanteestaan.

”Yleiset asenteet diabetesta kohtaan ovat melko jyrkkiä ja syyllistäviä. Se ei saa tulla esteeksi hoitoon hakeutumiselle. Diabetesta itse sairastavilla on kohtuullisen hyvä käsitys sairaudestaan ja siitä, mitä etuja varhaisella, kokonaisvaltaisella hoidolla voidaan saada lisäsairauksien ja elämänlaadun suhteen”, kertoo asiantuntijalääkäri Sari Mäkimattila Novo Nordiskista.

Tyypin 2 diabeteksen aiheuttajina suomalaiset pitävät ylipainoa (42 %), perintötekijöitä ja sukurasitetta (21 %), sekä ruokavaliota (17 %). Myös liikunnan puute ja epäterveelliset elämäntavat nähdään vaikuttavan tyypin 2 diabeteksen syntyyn.  Ainoastaan 56 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että tyypin 2 diabetesta voidaan hoitaa tehokkaasti.

Diabeteshoitoa ei pidetä tasa-arvoisena

Alle puolet suomalaisista uskoo tasavertaisuuteen tyypin 2 diabeteksen hoidossa. Tutkimukseen vastanneista hieman alle puolet (49 %) on sitä mieltä, että asiantuntevaa hoitoa saa kaikkialla Suomessa. Ainoastaan 42 prosenttia katsoo, että tehokasta hoitoa on tarjolla riippumatta tuloista ja varallisuudesta.

”Työssäni olen huomannut, että diabeteshoidossa on osittain tällaisia eroja. Myös lääkkeiden korvattavuuskäytännöt voisivat olla nykyistä johdonmukaisempia. Suomessa on nyt huolehdittava, että diabetesta sairastavat ovat tasa-arvoisessa asemassa”, toteaa professori, ylilääkäri Johan Eriksson HUS:ista.

Suomalaiset tiedostavat hyvin diabeteksen kustannukset yhteiskunnalle. Diabeteksen hoitoon tutkimukseen osallistuneet arvioivat kuluvan kokonaisuudessaan noin 13,5 prosenttia terveydenhuollon kokonaiskuluista. Todellisuudessa luku on ainoastaan hieman enemmän, 15 prosenttia. 2

Plus 10 kampanjoi laadukkaan diabeteshoidon puolesta

Novo Nordisk käynnistää laajan vastuullisuuskampanjan laadukkaan diabeteshoidon puolesta. Plus 10 -kampanjan tavoitteena on omalta osaltaan mahdollistaa tasavertainen hyvä diabeteshoito kaikille suomalaisille potilaille myös tulevina vuosina. Hyvällä hoidolla diabetesta sairastavilla on mahdollista saavuttaa useita lisävuosia elämäänsä ja tähän viittaa myös kampanjan nimi Plus 10.

Plus 10 -kampanjan suojelijana ja keulakuvana toimii Vesa-Matti Loiri.  Yhteistyökumppaneina ovat THL ja Suomen Endokrinologiyhdistys. Lisätietoja kampanjasta www.plus10.fi.

Lähteet:

1 Salopuro T, Saaristo T, Korpi-Hyövälti E, Oksa H, Keinänen-kiukaanniemi S, Saltevo J, Vanhala M, Niskanen L, Moltchanova E, Sundvall J, Tuomilehto J, Uusitupa M, Peltonen M: Lihavuuden ja glukoosiaineenvaihdunnan häiriöiden esiintyvyydessä on selviä alueellisia eroja Suomessa D2D-hankkeen tuloksia. Suomen Lääkärilehti 2010;65:2381-2387.

2 Jarvala T, Raitanen J,  Rissanen P: Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998-2007. Kansallinen diabetesohjelma Dehko. Suomen Diabetesliitto.

Lisätiedot:

Sari Mäkimattila

Asiantuntijalääkäri

Novo Nordisk Farma Oy

Puh. 020 7625 399

Sähköposti: srmk@novonordisk.com

Vesa Väisänen

Asiakkuusjohtaja

IROResearch Oy

Puh. 050 320 9142

Sähköposti: vesa.vaisanen@iro.fi

Tutkimuksen toteutti tutkimustoimisto IROResearch Oy helmikuussa 2011. Tutkimusmenetelmänä käytettiin IRONetpanelissa tehtyä CAWI-tutkimusta. Tutkimukseen osallistui  1000 suomalaista ja sen kohderyhmänä olivat 18-74 -vuotiaat.

Avainsanat:

Liitteet & linkit