Aktian Taloudellinen katsaus 3/2011

Lehdistötiedote
vapaasti julkaistavissa
6.10.2010 klo 10.00

JOS  EUROALUEEN  POLIITIKOT  TEKEVÄT  TARVITTAVAT  PÄÄTÖKSET  RIITTÄVÄN NOPEASTI, YLEISEUROOPPALAINEN  TAANTUMA  VÄLTETÄÄN

JOS  EUROOPPALAINEN  VELKAKRIISI  LAAJENEE  JA  RAHOITUSSEKTORI  KRIISIYTYY, SUOMEN  TAANTUMASTA TULEE  SYVÄ  

Vielä kesän korvilla näyt­ti siltä, että euroop­palaisen velkakriisin leviäminen saadaan pysäytettyä Portugaliin. Tähän luotti varmasti myös Euroopan kes­­kus­pankki nostaessaan ohjauskorkoaan huhtikuussa. Kesä muutti tunnelman, kun velkaongelmat ja niitä "ratkaisevat" poliitikot valtasivat näyttämön. Luottamus alkoi heikentyä poliitikkovetoisesti Atlantin molemmin puolin.

    Tämän päivän kuumin kysymys koskee taantumaa. Onko se vältettävissä? Omassa ennusteessamme yleiseu­roop­palainen taantuma ja sen myötä Suomen taantuma vältetään 60 prosentin todennäköisyydellä. Perusen­nus­teessa Suomen kasvu pysähtyy kuluvan vuoden jälkipuoliskolla, mutta alkaa elpyä ensi vuoden aikana, kun Euroopan velkakriisin kotelointi onnistuu ja talouden tunnelma kääntyy nousuun.

    Jos poliitikkojen velkakriisiä rauhoittavat päätökset eivät tule ajoissa ja rahoitussektorin kriisiytyminen johtaa yleiseurooppalaiseen taantumaan, taantumasta tulee vaikea. Uhkaskenaariossa, jonka todennäköisyydeksi arvi­oim­me 40 %, kokonaistuotannon pudotus olisi Suomessa luultavasti mittaluokkaa 5–10 %.

Ennustekuvan suurimmat muutokset toukokuun jälkeen ovat seuraavat:

• USA:ssa heinäkuun lopussa julkistetut tilastot kertoivat, että talouskasvu oli käytännössä pysähtynyt jo vuo­den alussa. Tä­mä on johtanut vallinneiden, ylioptimististen kasvuennusteiden dramaattiseen, mutta perus­tel­tuun, korjaukseen. Heinä-elokuun vaihteessa liittovaltion velkaongelma räjähti käsiin, kun poliittinen järjes­telmä osoitti kyvyttömyytensä edes korrektiin keskusteluun hallitsemattoman velkatrendin oikaisemisesta. 
• Loppukevään talouskasvu oli pettymys myös Euroopassa. Samaan ai­­kaan kas­voi pelko euroalueen velkakriisin eska­loi­tumisesta, kun poliitikot lykkäsivät lykkäämisen jäl­keen pitäviä päätöksiä Krei­kan tuki­ohjelman jatkosta, väliaikaisesta Euroopan rahoitusvakausvälineestä ja pysyvästä kriisin­hallinta­me­ka­nis­mis­ta.
• EKP nosti ohjauskorkoaan huhti- ja heinäkuussa. Velkakriisin kärjistyminen on siirtänyt exitin jatkon kauas.
• FED arvioi elo­kuus­sa, että sen ohjauskorko on nykyisellä nollatasolla luultavasti kesään 2013. Lupaus on keskus­­pank­ki­maailmassa ennen kuulumaton.
• Eri valtioiden eritahtinen velkaantuminen ja niiden erilaiset politiikkavalinnat te­­kevät valuuttakursseihin kohdis­tu­vien painei­den ennakoi­mi­sen poik­keuk­sellisen hanka­laksi. Jännitteet ovat kuitenkin nopeassa kasvussa.
• Globaalin kasvuodotuksen heikkeneminen on johtanut raaka-ainehintojen väliaikaiseen alenemiseen.
• Suomessa viennin ja teollisuustuotannon surkea kehitys sekä kuluttajien luottamuksen romahtaminen ovat heikentäneet kasvuodotuksia dramaattisesti. Taantuman todennäköisyys on noussut jyrkästi.  

Tärkeimmät erot konsensusennusteisiin

• USA:n keskipitkän aikavälin kasvu on konsensusodotusta hitaampaa ja pitemmän ajan inflaatio nopeam­paa.
• Euroalueen talouskasvun arvioimme hieman konsensusennusteita vahvemmaksi 2011.
• EKP:n nostaa ohjauskorkoa seuraavan kerran kesällä 2012, hieman konsensusodotusta aikaisemmin.
• Pitkien korkojen merkittävä nousu pitemmällä aikavälillä on vallitsevia markkinanäkemyksiä suurempi riski.
• Suomen keskipitkän ajan talouskasvu jää matalammaksi kuin on yleisesti arvioitu.

Keskeiset ennusteluvut

• Maail­man­ta­louden kasvu hidastuu vuoden 2010 5.0 prosentista 4.0 prosenttiin 2011 (toukokuun ennusteessa vastaava luku oli 4.7 %) ja 3.5 (4.4) prosenttiin 2012. Globaalia kasvua pitävät yllä kehittyvät maat ja etenkin Aasia. Kiina tuottaa maa­­il­ma­ntalouden kasvusta 1.3 %-yksikköä sekä 2011 että 2012 ja Intia 0.4 %-yksikköä. Sekä USA:n että euroalueen osalta vastaavat lu­vut ovat noin 0.3 %-yksikköä. Jo parin vuoden kuluttua kehittyvissä maissa syntyy yli puolet maailman kokonais­tuo­tan­nosta.
• Kehittyneiden maiden kas­vu­odo­tus­ten heikkeneminen luo painetta raaka-aine­hintojen alenemiseen lyhyellä tähtäimellä, mutta glo­baalisti kevyt rahapolitiikka ja Aasian maiden voi­ma­kas raaka-ainekysyntä pitävät yllä raaka-ainehintojen kallistumista pitemmässä juoksussa.
• Yhdysvalloissa BKT 2010 kasvoi 3.0 %.  Kun elvytyksen lämmittävä liekki oli loppuun kulutettu, kasvu lähes pysähtyi kuluvan vuoden alku­puo­liskolla. Talouskasvu jää 1.7 prosenttiin sekä 2011 että 2012 (2.5 ja 2.3). Kuluttajahinnat nou­sevat 3.3 (3.3) % 2011 ja 2.6 (3.1) % 2012. Löysän raha­po­litiikan seurauksena inflaatio palaa ohimenevän hidas­tumisen jälkeen yli 3 prosentin tasolle keskipitkällä aikavälillä.
• Kiinan BKT lisääntyi 10.4 % vuonna 2010. Kasvu on 9.2 (9.5) % vuonna 2011 ja 8.5 (8.8) % vuonna 2012.
• Euro-BKT lisääntyi 1.8 % 2010. Kasvu 2011 on 1.6 (2.0) % ja se hidastuu 0.8 (1.8) prosenttiin vuonna 2012. Inflaatio on 2.7 (2.7) % 2011 ja 2.2 (2.2) % 2012. Perusennusteessa Euroopan velkakriisi saadaan hal­lin­taan. Euroalue säilyy nykyisenä sekä perusennusteessa että uhkaskenaariossa.
• Euroopan keskuspankki EKP nostaa ohjauskorkoaan seuraavan kerran kesällä 2012. En­nuste­jakson lopussa ohjaus­korko on 1.75 % (2.75). Jos taantuma toteutuu, korot laskevat nykytasolta.
• Kehittyneiden maiden valtionvelkaan liittyvä epävarmuus on kasvanut ja täysi­mit­­tai­sen talous- ja pank­­ki­kriisin toden­nä­­­köi­syys noussut sekä eurooppalaisen että ame­rik­­ka­laisen politiikkasekoilun seu­rauk­sena. Ennus­te­­jaksolla toteutuvan taan­­tuman toden­näköi­syydeksi arvioimme USA:ssa 45 % ja euro­alu­eel­la 40 %. Jos politiikkakriisi ajaa USA:n taan­tu­maan, euro­alueen taan­tu­ma on liki väistämätön. Suojan voisi antaa euroalueen velkakriisin nopea ja kes­tä­vä kotelointi.
• Finanssi- ja raha­­politiikan edessä oleva, väistämätön kiristyminen ja valtionvelan kasvu rajoit­ta­vat ke­hit­­ty­nei­den mai­den ta­lous­kasvua vuosikymmenen jälkipuoliskolle asti.
• Suomen talous kääntyi kasvuun syksyllä 2009 ja vuonna 2010 BKT lisääntyi 3.6 %. Alkuvuoden suo­tuisan kehityksen an­si­osta talous kas­vaa 2011 2.8 (3.8) % siitäkin huolimatta, että kasvuvauhti on jo hi­das­­­tunut selvästi. Perus­en­nus­teessa ollaan lähellä nollakasvua kuluvan vuoden jälkipuolisko, mutta ensi vuoden aikana velkakriisin rauhoittuminen alkaa vahvistaa talouden tunnelmaa sekä meillä että muualla. Niinpä Suomen BKT 2012 kasvaa 1.4 (2.4) %. Taantuman toden­­nä­köi­syys on kuitenkin korkea eli 40 %. Perusennusteessakaan kokonaistuotanto ei ta­voi­ta kevään 2008 huip­pu­tasoa 2012 lopussa. Ennustejakson jälkeen trendi­kas­vu vakiintuu noin 2 (2) prosentin tasolle vuosiksi.
• Vaikka Suomen talouskasvu hidastuu, se jatkuu euroalueen keskikasvua vah­vem­pana. Kas­vu­etua antaa mm. finanssi­po­li­tii­­kan pienempi kiristystarve, vientimme Aasia-painot­tei­suus ja pankki­sekto­rim­me parempi kunto ja luo­ton­an­to­kyky. Kas­vu­etua kaventaa 10 vuotta jatkunut tärkeimpiä kil­pai­­­lijamaita nopeampi palkkojen nousu. Se on rapaut­tanut hinta­kil­pai­­lu­kyky­ämme varsinkin Saksaan nähden. Heiken­tynyt kilpailukyky rasit­taa viennin kasvumahdollisuuksia ennustejakson jälkeenkin.
• Työttömyysaste, joka oli 8.3 % 2010, alenee 7.8 (7.7) prosenttiin 2011 ja edelleen 7.6 (7.2) prosenttiin 2012. Inflaatio, joka oli 1.2 % vuonna 2010, on 3.3 (3.3) % vuonna 2011 ja 2.7 (2.7) % vuonna 2012.

Keskeiset epävarmuudet ja uhkat    

Uhkaske­naa­ri­os­sa kehittyneet maat va­jo­avat kollek­tiiviseen taantumaan rahoitus­markkina­häi­ri­öiden kärjistyessä.

    Pystyvätkö poliitikot tekemään välttä­mät­tö­mät pää­tökset ajoissa?  Kiristyykö pank­kien ja mui­den yritysten ul­koi­nen ra­hoitus samalla ta­voin kuin Lehman Brothersin konkurssin jäl­keen? Ro­mah­taako maailmankauppa? Leviääkö velkakriisi yleis­­euroop­pa­lai­sek­si pankkikriisiksi? Räjäyttääkö Yhdysvaltain poliittinen takalukko USA:n velkaongelman kä­sille? In­ves­­toi­vat­ko yri­tykset? Mihin inflaatio vakiintuu? Paljonko pitkät korot nousevat? Tappaako finanssikiristys kasvun?

    Jos USA:n julkisen talouden velkaongelmat vievät maan kriisiin, se heikentäisi koko maailmantalouden kasvu­mah­dollisuuksia. Arvioim­me USA:n ennustejaksolla nähtävän taan­tu­man riskiksi 45 %. FEDin hyperkeveä raha­poli­tiikka johtaa siihen, että USA:n inflaatio palaa hen­gäh­dysvaiheen jälkeen yli 3 prosentin tasolle 2013–15.

    Kiina-riski on se, että talous­politiikkaa kiristetään liian ko­val­la kädellä. Se ei näytä todennäköiseltä.

    Euroopan päälle kaatuva riski liittyy velkakriisin hoitamiseen. Sekä eu­roop­pa­laisen että suo­malaisen taantuman todennäköisyys on noussut 40 prosenttiin. Jos vel­ka­krii­si kärjistyy hallit­se­mattomaksi, edessä on pankkisektorin kriisi. Taantu­mas­ta, joka johtuu luottomarkkinoiden jäätymisestä ja luottamuksen katoa­mi­sesta, tulee mitä luultavimmin syvä. Vaikka kriisi ei olisi samanlainen yllätys kuin Lehman Brothersin konkurssi, tällä kerralla sekä raha- että finanssipolitiikan elvytysvara olisi olen­nai­sesti vähäisempi kuin 2008–09. Yleiseu­roop­palaisessa taantumassa Suomen kokonais­tuotannon pudotus voisi olla mittaluokkaa 5-10 %. Silloin työttömyys nousisi nykytasolta 3–7 prosenttiyksikköä eli 11-15 prosenttiin. Julkisen talouden vajeet kasvaisivat rajusti.

    Globaalitalouden toinen lyhyen aikavälin riski liittyy maa­il­man­kau­pan tasapainottomuuksien ruokkimiin valuut­ta­kurssijännitteisiin. Pit­kän ai­ka­­välin suurin uhka liittyy ilmaston­muu­tokseen ja kasvihuone­kaa­­­­­sujen hil­lit­semiseen. Toi­nen – paitsi kaikkia kehit­tyneitä myös monia kehittyviä maita (mm. Venäjä, Kiina) kos­­ket­tava – mega­haas­­te liittyy väestön ikääntymiseen ja siihen sopeutumiseen.

Aktian taloudellinen katsaus

Aktian taloudellinen katsaus julkaistaan suomeksi ja ruotsiksi. Sen voi tilata osoitteesta Aktia Pankki Oyj, Viestintä, PL 207, 00101 Helsinki; viestintä@aktia.fi tai tulostaa Aktian kotisivuilta www.aktia.fi.

AKTIA PANKKI OYJ

Lisätietoja antaa: Pääekonomisti Timo Tyrväinen, puh. 010 247 6543

Lähettäjä: Tiedottaja Anders Wikström, puh. 010 247 6294

Jakelu: Tiedotusvälineet