Tutkimus: Henkilötietoja varjellaan huonosti

Aktia Pankki Oyj
Lehdistötiedote
9.5.2014 klo 11.00

Henkilötietovarkaudet ovat kasvava yhteiskunnallinen ongelma. Suomalaiset eivät vielä tiedosta riittävästi puutteelliseen suojaukseen liittyviä riskejä, ja toisaalta yhteiskunta tarjoaa vähän mahdollisuuksia suojautua henkilötietovarkauksilta. Aktia Pankin teettämän tutkimuksen mukaan merkittävä osa suomalaisista suhtautuu henkilötietojensa suojaamiseen leväperäisesti.

Tutkimustulosten mukaan viisi prosenttia, noin neljännesmiljoona kansalaista, heittää henkilötietoja sisältävät paperinsa sellaisenaan roskiin tai paperinkeräykseen ja ilmoittaa henkilötunnuksensa internetissä tietämättä tarkoin, mihin sitä käytetään.

Henkilötietojen huolimaton hävittäminen on tutkimuksen mukaan maaseudulla vähäisempää kuin kaupungeissa. Tutkimuksen mukaan yli puolet suomalaisista antaa yhä postinsa tulla lukitsemattomiin postilaatikoihin, joita on useimmiten haja-asutusalueilla. Kolme neljäsosaa omakotiasukkaista pyytää kuitenkin naapuria tyhjentämään postilaatikon poissa ollessaan. Puhelimen ja verkon kautta henkilötietoja annetaan hivenen herkemmin maaseudulla ja Pohjois-Suomessa kuin etelän kaupungeissa.

Tietoisuus siitä, että henkilötiedot voivat joutua vääriin käsiin, on suomalaisten keskuudessa suhteellisen hyvä. Noin puolet suomalaisista pelkää, että heidän henkilökohtaisia tietojaan käytetään väärin. Toisaalta noin kolmannes suomalaisista ei tunne tällaista pelkoa. Tulos on ymmärrettävä. Valtaosa kansalaisista ei ole joutunut henkilötietoja koskevien väärinkäytösten kohteeksi. Vain kolme prosenttia kansalaisista kertoo, että heidän henkilötietojaan on joskus käytetty väärin.

• Suomessa kuluttaja on edelleen melko heikoilla, jos oma identiteetti varastetaan. Prosessi voi olla pitkä ennen kuin varkaan jäljille päästään. Oikeusministeriö onkin vastikään esittänyt, että identiteettivarkaus määriteltäisiin rikokseksi, jos se aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa. Tämä olisi erinomainen edistysaskel kuluttajan suojaamiseksi, kertoo Aktia Pankin johtaja Carl Pettersson.

Lähes kolme neljäsosaa suomalaisista ilmoittaa klikkaavansa sähköpostissa olevia linkkejä sen sijaan että kirjoittaisi ne selaimeen, vaikka tähänkin saattaa sisältyä tietoturvariski. Tietoisuus identiteettivarkauksista ei näytä vaikuttavan siihen, klikkaako henkilö sähköpostissa olevaa linkkiä vai ei. Yleinen tieto varkauden mahdollisuudesta näyttää tavoittaneen kaupunkilaiset hieman paremmin kuin maaseudulla asuvat henkilöt.

• Tutkimuksen mukaan suomalaisten käyttäytymistä leimaa yleisesti luottamus ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Muisto ajasta, jolloin kotoa lähdettäessä laitettiin vain luuta ovea vasten, elää suomalaisissa vahvana, Pettersson jatkaa.

Sosiaalisessa mediassa liikutaan harkitsevammin

Ylivoimaisesti suurin osa ihmisistä kertoo sosiaalisessa mediassa sekä etu- että sukunimensä. Iän ja syntymäpaikan osalta ollaan huomattavasti tarkempia. Ne paljastaa alle puolet sosiaalisessa mediassa mukana olevista suomalaista. Sähköpostiosoitteen kertomisessa ollaan vieläkin säästeliäämpiä, sillä sen kertoo sosiaalisessa mediassa avoimesti noin kolmannes suomalaisista. Fyysisen osoitteensa paljastaa sosiaalisessa mediassa vain todella harva.

Myös oleskelupaikkansa kertomisen suhteen suomalaiset ovat melko pidättyväisiä. Vähän useampi kuin joka kymmenes henkilö kertoo toisinaan sosiaalisessa mediassa senhetkisen olinpaikkansa. Tähän ovat ilmeisesti vaikuttaneet uutiset kotien tyhjennyksistä sinä aikana kun asunnon omistaja on ollut matkoilla ja ilmoittanut siitä sosiaalisessa mediassa.

Tutkimuksen mukaan miehet näyttäisivät antavan helpommin tietojaan käytettäväksi kuin naiset. Yrittäjät ovat tietojensa käytön suhteen selvästi tiukempia kuin kansalaiset keskimäärin. Samoin hyvin toimeentulevat näyttäisivät olevan haluttomampia kertomaan henkilötietojaan kuin alempiin tuloluokkiin kuuluvat. Perheissä asuvat puolestaan tiedostavat identiteettivarkaudet paremmin kuin yksin asuvat.

• Identiteettivarkaudet ovat kasvava ongelma yhteiskunnassamme, ja tilastot osoittavat niiden lisääntyvän räjähdysmäisesti. Yksittäinen kansalainen voi järkeä käyttäen osin suojautua varkauksien varalta, ja onneksi markkinoilla on myös palveluita, kuten vakuutuksia, joilla voi hankkia itselleen lisäsuojaa ja välttyä suuremmilta taloudellisilta menetyksiltä, Pettersson summaa.

TNS Gallupin toteuttamaan tutkimukseen vastasi 1034 suomalaista tammikuussa 2014.

Aktia Pankki Oyj

Lisätietoja

Johtaja Carl Pettersson, puh. 050 321 3071

Lähettäjä
Tiedottaja Anders Wikström, puh. 010 247 6294

Aktia-konserni tarjoaa asiakkailleen yksilöllisiä ratkaisuja laajasta pankki-, vakuutus- ja kiinteistönvälityspalvelujen valikoimastaan. Aktia toimii Suomen rannikkoalueella ja sisämaan kasvukeskuksissa. Aktialla on noin 300 000 asiakasta, joiden palvelusta konttoreissa, internetissä ja puhelimitse vastaa 1 000 aktialaista. Aktian osakkeet noteerataan NASDAQ OMX Helsinki Oy:ssä. Lisätietoja Aktiasta löydät osoitteesta www.aktia.fi.