Vain uudistaminen vie kasvupolulle
Lehdistötiedote
Aktia Pankki Oyj
Julkaisuvapaa maanantaina 23.11.2015 klo 11.30
Syksyn aikana kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita ovat ohjanneet Kiinan talouteen kohdistuvat huolet sekä keskuspankkien politiikkamuutoksiin liittyvä epävarmuus. Viime aikoina huolet Kiinan talouskasvun voimakkaasta hidastumisesta ovat kuitenkin vähentyneet. Näyttää myös siltä, että keskuspankkien politiikkamuutokset olisivat vihdoin lähestymässä. Yhdysvaltojen keskuspankilta Fediltä odotetaan koronnostoa joulukuussa kun taas Euroopan keskuspankilta odotetaan lisäelvytystä.
”Todennäköistä on, että tulemme näkemään suurten keskuspankkien politiikan eriytymistä talven aikana”, sanoo Aktian pääekonomisti Heidi Schauman. ”EKP:n lisäelvytystoimet tulevat varmistamaan, että euriborkorot pysyvät lähellä nykytasoja vielä koko ensi vuoden.”
Maailmantalouden kasvu kiihtyy vuonna 2016 lähes 3 ½ prosentin vauhtiin. Talouskasvu nopeutuu ennusteessamme sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa. Kulutus jatkuu myös vuonna 2016 maailmantalouden pääveturina. Myös euroalueen talouskasvu on edelleen hyvin riippuvainen kotitalouksien kulutuskysynnästä. ”Hyvää työllisyys- ja palkkakehitystä tarvitaan myös ensi vuonna ylläpitämään kasvua euroalueella, vaikka ulkomaankaupan ja investointien ennustetaankin elpyvän nykytasoiltaan”, toteaa Schauman.
Suomessa syksy ei ole tuonut talouskehityksessä käännettä parempaan. Kotitalouksien kulutuskysyntä on pysynyt vaimeana. Kotitalouksien tulokehitys on jäänyt heikoksi alenevan työllisyyden ja matalien palkankorotusten vuoksi. Kotitalouksien luottamus sekä omaan että Suomen talouteen on heikentynyt viime aikoina uudelleen.
Suomen bruttokansantuotteen kasvu jää tänä vuonna nollaan. Vuonna 2016 BKT:n ja viennin kasvua tukee kansainvälisen kaupan ennustettu vilkastuminen. Kustannuskilpailukyvyn ongelmat ja investointitavaroiden vaimea kysyntä globaaleilla markkinoilla pitävät kuitenkin viennin kasvun hitaana. Kotimarkkinoilta ei tule talouskasvulle tukea. Suomen BKT:n kasvu jää vuonna 2016 0,5 prosenttiin.
Julkinen velkaantuminen jatkuu Suomessa. ”Vuonna 2016 valtion alijäämä ei heikon talouskasvun oloissa supistu lainkaan”, sanoo Schauman. Päätettyjen sopeutustoimien vaikutusta valtiontalouden tasapainoon vesittävät työtulovähennyksen kasvattaminen ja hallituksen kärkihankkeiden käynnistäminen.
Hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen yritykset uudistaa suomalaisten työmarkkinoiden toimintaa eivät ole johtaneet ratkaisuihin. ”Suomi on tilanteessa, missä ainoastaan uudistaminen tulee johtamaan maamme takaisin kasvupolulle”, toteaa Schauman. Työmarkkinoiden uudistamisessa nopeista kilpailukykyä edistävistä toimista, palkkamaltista, paikallisen sopimisen lisäämisestä sekä muista pitkän aikavälin muutoksista, kuten kannustinloukkujen purkamisesta, tulisi rakentaa kokonaispaketti, jonka pitkän aikavälin tavoite olisi pysyvästi hyvä kilpailukyky ja korkea työllisyysaste.
”Emme saa tyytyä yksittäisiin osaratkaisuihin. Nämä törmäävät usein vastustukseen, eivätkä yleensä johda koko kansantalouden kannalta parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen”, toteaa Schauman.
Lisätietoja antaa:
Pääekonomisti Heidi Schauman
Puh. 010 247 6708, 050 328 1229, s-posti: heidi.schauman@aktia.fi