Allergiatutkimus vahvistaa: Pujojen hävittäminen kannattaa
Pujo on ainoa merkittävä allergiakasvi, jonka esiintymiseen voidaan vaikuttaa erilaisin hoitotoimin. Siitepöly leviää heikosti, joten pujojen poistaminen asuntojen läheisyydestä vähentää siitepölymääriä. Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti tutkii (2006-2007) pujon merkitystä taajamien allergiahaittana. Hankkeessa tutkitaan pujon yleisyyttä ja sen siitepölymääriä Imatralla sekä siitepölyn leviämistä ja vuorokausivaihteluja.
Tutkimuksen mukaan juurineen repiminen on selvästi niittämistä tehokkaampi tapa vähentää pujon versomäärää. Repimällä päästään eroon 60–70 % pujoista, kun taas niittämällä versomäärä ei juuri vähene.
– Tosin niitto ennen kukintaa vähentää siitepölymäärää, koska pujot eivät yleensä ehdi kasvattaa uusia kukkaversoja syksyn aikana, toteaa tutkija Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.
Revi pujot ennen kukintaa
Nyt on juuri oikea aika poistaa pujot, sillä kukinta alkaa heinäkuun puolivälissä ja kestää syyskuulle saakka. Pienistä pujon kukista vapautuu paljon siitepölyä. Keskikokoisessa versossa kehittyy 500 miljoonaa ja suurimmissa jopa miljardi siitepölyhiukkasta. Vaatimattoman näköiset kukat sijaitsevat puolen sentin mittaisissa mykeröissä, joita suurimmissa versoissa on yli kymmenen tuhatta.
Siitepölyn leviämistä tutkittiin tarkemmin pujokasvustojen tuntumassa tehdyillä mittauksilla. Allergisten onneksi pujon siitepöly leviää heikosti. Kasvuston reunalla pitoisuus laskee puoleen jo 10 metrin matkalla. Pujopaikalla havaittiin pahimmillaan 3000 hiukkasta ilmakuutiossa, kun kauempana pitoisuudet jäävät tavallisesti vain joihinkin kymmeniin.
– Pujoallergisten kannattaa välttää pujokasvustoja erityisesti aamupäivisin. Siitepölyä vapautuu kukista aamulla. Suurimmat pitoisuudet mitattiin kello 9–10, toteaa Juha Jantunen.
Asutuksen tuntumassa viihtyvä pujo on Euroopan yleisin marunalaji ja suvun merkittävin allergiakasvi. Tutkimus vahvistaa pujon yleiseksi taajama-alueilla. Imatralla sitä löytyi jokaiselta tutkimusruudulta keskimäärin 2,5 neliömetriä hehtaaria kohden. Myös pujon sukulaista ketomarunaa kasvoi joka toisella ruudulla. Vasta syyskuussa kukkiva ketomaruna voi jatkaa pujoallergisen oireilua, sillä marunoiden siitepölyt ovat samankaltaisia.
Lisätietoa toimituksille:
tiedottaja Maarit Rautio, Allergia- ja Astmaliitto ry, p. (09) 4733 5317, 040 5491003
tutkija Juha Jantunen, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, p. (05) 4328 632
johtaja Kimmo Saarinen, Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti, p. (05) 4328 333
Tietoa ja kuvia pujosta: www.allergia.com/ajankohtaista/siitepölyä ilmassa/pujo
Joutsenossa sijaitseva Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on Allergia- ja Astmaliiton tutkimus- ja tietopalveluyksikkö. Instituutin tutkimuksen painopistealueisiin kuuluvat allergiat, allergian ja ympäristön väliset vuorovaikutukset sekä ihmistoiminnan ympäristövaikutukset.