Herkistyminen on luonnollista
Lasten vanhemmat ilmoittavat ruuasta aiheutuvia yliherkkyysoireita yhdellä neljästä lapsesta. Tutkimuksissa on kuitenkin osoitettu, että todellista ruoka-allergiaa on vain yhdellä neljästäkymmenestä lapsesta. Professori Matti Hannuksela Allergia- ja Astmaliitosta selvitti Allergiset yhdessä -teemavuoden avaustilaisuudessa, onko herkistyminen luonnollista ja voiko allergialta suojautua.
- Vuoden 2007 kestävän Allergiset yhdessä – puoli Suomea! -kampanjan avulla Allergia- ja Astmaliitto ja sen 33 yhdistystä haluavat tarjota tietoa ja tukea niin allergiaa ja astmaa sairastaville kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin, sanoo asiantuntijapalveluiden johtaja Risto Ruotsalainen Allergia- ja Astmaliitosta.
Imeväisikäisistä jopa 60 prosentilla on verikokein osoitettavaa allergiaa, mutta vain pieni osa herkistyneistä saa allergiaoireita. 80 prosentilla herkistyneistä vauvaikäisistä allergia häviää muutamassa kuukaudessa. Puolitoistavuotiaana allergisia on enää 20 prosenttia herkistyneistä eli 10-12 prosenttia kaikista puolitoistavuotiaista. Ruoka-allergia häviää suurimmalta osalta jo kouluikään mennessä.
Leikki-iästä lähtien siitepöly- ja eläinallergiat alkavat lisääntyä niin, että murrosikäisistä noin 40 prosenttia reagoi ihokokeissa siitepölylle tai eläimille. Ne aiheuttavat pääasiassa allergista nuhaa ja astmaa. Allergista nuhaa sairastaa noin 30 prosenttia väestöstä ja astmaa kuudesta seitsemään prosenttia. Allergian lisääntyminen näyttäisi länsimaissa pysähtyneen, mutta astmaan sairastuvuus lisääntyy yhä. Allergiaoireita pystytään hoitamaan sopivalla lääkityksellä ja siedätyshoidolla.
- Vaikka olisi taipumus sairastua allergiaan, ei mitään ruokaa eikä eläimiäkään kannata välttää turhaan. Riski sairastua allergiaan pienenee jos altistuu sopivasti ja toistuvasti allergeeneille. Säännöllinen altistuminen vähentää myös äkillisten vaarallisten allergiareaktioiden vaaraa, painottaa professori Hannuksela.
Allergiset yhdessä -kampanja tarjoaa tietoa ja tukea
Allergia- ja Astmaliitto ja sen 33 jäsenyhdistystä kampanjoivat vuonna 2007 tunnuksella Allergiset yhdessä – puoli Suomea! Teemavuoden tarkoitus on parantaa allergiaa ja astmaa sairastavien eli joka toisen suomalaisen elämänlaatua.
- Allergia- ja Astmaliitto tekee yhteistyötä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon kanssa siten että kenenkään allergiadiagnoosin saaneen ei tarvitse jäädä yksin, Risto Ruotsalainen kertoo.
Allergia- ja Astmaliitto järjestää toukokuussa Maailman Astmapäivänä neljällä paikkakunnalla kutsuseminaarit terveydenhuollon ammattilaisille. Niissä kerrotaan, miten järjestö tukee terveydenhuollon henkilöstön työtä osana allergian ja astman kokonaisvaltaista hoitoa.
Kampanjan aikana allergia- ja astmayhdistykset tekevät toimintaansa tutuksi tavatessaan ihmisiä toreilla ja turuilla. Yhdistykset tarjoavat allergiaa ja astmaa sairastaville ja heidän läheisilleen muun muassa potilasoppaita, neuvontaa ja vertaisten tukea. Allergia- ja astmayhdistyksillä on yli 100 vertaisryhmää yli 70:llä paikkakunnalla. Ryhmissä kokoontuvat ovat vapaaehtoisia arjen asiantuntijoita, jotka haluavat auttaa muita samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia allergisia arjessa selviytymisessä. Tiedot ryhmistä ja niiden kokoontumisista saa sivustolta www.allergia.com.
Kysy neuvoja
Allergianeuvonnassa, p. 0600 14419, terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat allergia- ja astmakysymyksiin maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9 – 13 ja torstaisin klo 13 – 17. Puhelujen hinnat ovat 0,85 e/min + paikallisverkkomaksu.
Lisätietoja toimituksille:
• tiedottaja Maarit Rautio, p. (09) 4733 5317, 040-549 1003 tai tiedotus@allergia.com
• asiantuntijapalveluiden johtaja Risto Ruotsalainen, p. (09) 4733 5422
• Allergiatietokeskuksen johtaja, professori Matti Hannuksela, p. (09) 4733 5201