Mitä uutta allergioiden hoidossa?

Report this content

- Suurin osa allergiaoireista on lieviä eikä niiden vuoksi tarvitse pistää koko elämää ja kotia uuteen uskoon, vastaava ylilääkäri ja lastenallergologian erikoislääkäri Mika Mäkelä HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta sanoo.

Allergia- ja Astmaliitto ja Hengitysliitto järjestävät Mitä uutta allergian ja astman hoidossa? -yleisötilaisuuden Helsingissä Biomedicumissa keskiviikkona 15.9. klo 17.30 alkaen. Vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä sekä keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hilkka Viitanen Iho- ja allergiasairaalasta puhuvat tilaisuudessa allergian ja astman hoidosta Kansallisen allergiaohjelman mukaan.

Tehokas hoito sallivuuden vastapainona

Terveelliset elintavat, savuttomuus, liikunta ja monipuolinen ravinto pitävät myös allergisen kunnossa. Elinympäristön liian tarkka karsiminen mahdollisista allergian aiheuttajista johtaa nykytiedon mukaan vastustuskyvyn heikkenemiseen ja allergioiden lisääntymiseen.

Sallivan suhtautumisen vastapainona Kansallinen allergiaohjelma painottaa vakavien allergioiden ja astman hyvää hoitoa.

- Allergiset sairaudet pyritään tunnistamaan ja hoitamaan entistä paremmin. Kun oireisiin puututaan ajoissa, voidaan välttää niiden paheneminen. Allerginen saadaan hoidettua tehokkaammin ja nopeammin hyvään kuntoon, Hilkka Viitanen HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta toteaa.

Esimerkiksi allergista nuhaa sairastaa joka viides aikuinen. Sitä pidetään suhteellisen harmittomana oireena mutta se heikentää elämänlaatua ja voi hoitamattomana johtaa astmaan.

Allergiaa tai astmaa sairastavan on tärkeää itse tunnistaa oireiden aiheuttajat tai pahentajat ja oppia välttämään juuri niitä. Oireiden aiheuttajia on syytä välttää sitä tiukemmin, mitä pahempia oireet ovat. Tämä pätee erityisesti astmaan ja vakavaan allergiseen yleisreaktioon eli anafylaksiaan.

Osa allergioista katoaa tai ainakin niiden oireet heikkenevät ajan kuluessa. Allergeeneja ei nykytiedon mukaan useinkaan tarvitse karttaa loppuikää. Tavallisesti perusruoka-allergiat kuten maitoallergia alkavat 2-12 kk iässä.

- Lapsen oireet saadaan hallintaan oikealla, nopealla diagnoosilla. Siten parannetaan koko perheen elämänlaatua ja vältetään turhia dieettejä. Esimerkiksi maitoallergiassa maidoton ruokavalio on määräaikaista. Maito voidaan yli puolella lapsista palauttaa kahteen ikävuoteen mennessä. Kouluiässä enää joka kymmenes kärsii edelleen maitoallergiasta, Mika Mäkelä HYKS:n Iho- ja allergiasairaalasta kertoo.

Tietoa terveydenhuollolle ja allergisille

Allergiat ovat yleistyneet kansansairaudeksi, sillä jo joka toinen suomalainen kärsii allergiaoireista jossakin elämänsä vaiheessa. Allergisten sairauksien pysäyttämiseksi sosiaali- ja terveysministeriö sekä Kansanterveyslaitos käynnistivät Kansallisen allergiaohjelman vuonna 2008. Taustalla on uusin tutkimustieto sekä terveydenhuollon ja alan järjestöjen yhteistyö.

Filha ry kouluttaa terveydenhuollon ammattilaisia koko maassa. Allergia- ja Astmaliitto ja Hengitysliitto yhdistyksineen opastavat allergian ja astman hoidossa eri puolilla maata järjestettävissä, maksuttomissa ja kaikille avoimissa allergia- ja astmailloissa.

Allergia- ja Astmaliiton ja Hengitysliiton avoin yleisötilaisuus Mitä uutta allergian ja astman hoidossa? järjestetään Helsingissä Biomedicumissa, Haartmaninkatu 8, ke 15.9. klo 17.30-20.00.

Uusi ote allergiaan

● Tue terveyttä, älä allergiaa

● Vahvista sietokykyä

● Älä vältä allergeeneja turhaan

● Hoida vakavat allergiat ajoissa

● Paranna ilman laatua. Tupakka pois.

 

Lisätietoja:

- lastenallergologian erikoislääkäri, vastaava ylilääkäri Mika Mäkelä, mika.makela@hus.fi

- keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri Hilkka Viitanen, hilkka.viitanen@hus.fi

- järjestöpäällikkö Paula Hellemaa, Allergia- ja Astmaliitto, (09) 4733 5305

- järjestöjohtaja Mervi Puolanne, Hengitysliitto, gsm  040 588 2782

www.allergia.fi ja www.heli.fi