Pahin paarma-aika alkaa heinäkuussa, allergiset reaktiot harvinaisia
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti ennakoi runsaasti paarmoja tälle kesälle. Paarman aiheuttamia allergiareaktioita hoidetaan antihistamiineilla ja tarvittaessa kortisonitableteilla.
- Paarmat puraisevat kipeästi ja punainen paukama on taattu. Hydrokortisonivoide lievittää kutisevaa puremakohtaa. Varsinaiset allergiareaktiot ovat kuitenkin harvinaisia, kertoo tutkija Juha Jantunen Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutista.
Allergia- ja Ympäristöinstituutin mukaan alkukesä on ollut paarmoille suotuisa: vedessä ja maassa elävät toukat ovat saaneet riittävästi lämpöä ja ajoittaisia sateita. Ensimmäiset paarmat lentävät jo toukokuussa, mutta runsaimmin paarmoja on yleensä heinäkuussa.
Paarma autossa on harmiton
Juha Jantunen kertoo, että suot, kosteikot ja rannat ovat pahimpia paarmapaikkoja. Hyvinä lentäjinä paarmoja tosin tavataan monenlaisissa ympäristöissä. Runsaimmin niitä on liikkeellä avomaastossa aurinkoisina iltapäivinä. Varjoisissa metsissä paarmoja on vähän, mutta hyttysiä sitäkin enemmän.
- Paarmat löytävät saaliinsa lämpösäteilyn ja hiilidioksidin avulla. Metsätien varressa auton moottorin lämpö ja kuuma pelti vetävät paarmoja magneetin tavoin puoleensa. Sisälle autoon joutuneet paarmat ovat harmittomia, koska ne yrittävät päästä pakoon lentämällä ikkunoita kohti, kertoo Juha Jantunen Allergia- ja Ympäristöinstituutista.
Jantusen mukaan isot, kirkassiipiset hevos- tai nautapaarmat eivät juuri välitä ihmistä. Ne lentelevät ympärillä, mutta etsivät ravintonsa isoista eläimistä, kuten lehmistä ja hevosista. Ihmiselle kiusallisempia ovat huonekärpäsen kokoiset suppu- ja sokkopaarmat. Pääasiassa juuri niiden puremat aiheuttavat myös allergiareaktioita. Purevan naaraspaarman kärsässä on veitsimäinen suuosa, jolla paarma leikkaa haavan ihoon jopa ohuen paidan läpi.
Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutti on Allergia- ja Astmaliiton tutkimusyksikkö. Joutsenossa sijaitseva instituutti tuottaa uutta tietoa ja tiedottaa erityisesti allergioista, allergioiden ja ympäristön vuorovaikutuksesta sekä ihmisen toiminnan ympäristövaikutuksista.
Lisätietoja toimituksille:
FT, biologi Juha Jantunen, Etelä-Karjalan Allergia- ja ympäristöinstituutti
juha.jantunen@allergia.fi, puh. 040 7214 201.
Tiedottaja Elina Demir, puh. 040 544 9728.
www.allergia.fi, www.ekay.net
KUVAT: Juha Jantunen.
1. Suppupaarma pitää tummanharmaan kirjavat siivet vartalonmyötäisesti supussa.
2. Sokkopaarmoilla siivet asettuvat levossa leveän kolmion muotoon.
3. Nautapaarmoista puhuttaessa tarkoitetaan yleensä noin 25 isoa ja kirkassiipistä paarmalajia, jotka kuuluvat paarmojen ja varsinaisten nautapaarmojen sukuihin. Kuvassa täpläpaarma.
Allergia- ja Astmaliiton allergianeuvonta palvelee normaalisti koko kesän.
P. 0600 14419. Ma, ti, ke ja pe klo 9-13, to klo 13-17. Hinta 0,86 e/min.
Seuraa Allergia- ja Astmaliittoa Facebookissa.
Avainsanat:
