Pienhiukkaset ovat erityisen haitallisia astmaatikoille

Report this content

Ilman pienhiukkaset lisäävät yskää, hengitystieinfektioita ja astman oireita. Siksi etenkin astmaatikot kärsivät pienhiukkasista, jotka ovat peräisin liikenteen päästöistä, energiantuotannosta ja Suomessa myös erityisesti puun pienpoltosta. Pienhiukkasista osa kaukokulkeutuu yli maiden rajojen. Liikenteen ja pienlämmityksen päästöt kuitenkin altistavat ihmisiä erityisesti, koska niiden päästöt vapautuvat matalalla, juuri hengityskorkeudellamme. Oireet pahenevat - Vilkas liikenne Helsingin keskustassa aiheuttaa hengenahdistusta ja astmapiippu on oltava aina mukana, kertoo allergia- ja astmayhdistyksen jäsen Elisa Holmström Helsingistä. - Puun polton savut haittaavat puolestaan elämää kesämökillä, jossa muuten olisi puhtaampi ilma. Erittäin merkittävä pienhiukkasaltistumisen lähde on tupakansavu. Kun vaikka bussipysäkillä joku sytyttää tupakan, tulee heti oitis vaikea hengittää ja joudun siirtymään mahdollisimman kauas, astmaa sairastava Elisa Holmström kertoo. Pienpolton haittoja rajoitettava Allergia- ja Astmaliitto vetosi yhdessä muiden järjestöjen kanssa jo viime syksynä eduskuntaryhmiin, jotta nämä ryhtyisivät toimiin puun pienpolton haittojen vähentämiseksi. Puun pienpoltto aiheuttaa taajama-alueilla yhä pahenevia savuongelmia. Vääränlaisissa polttolaitteissa tai huonoissa olosuhteissa poltetusta puusta syntyy myrkyllisiä savukaasuja ja terveydelle haitallisia pienhiukkasia. Jopa 30 - 40 % koko Suomen pienhiukkaspäästöistä on puun pienpolton aiheuttamaa. Jos puun poltto tapahtuisi isommissa yksiköissä, polton hallinta ja savukaasujen puhdistaminen olisi helpompaa. Kaukolämmön entistä laajempi käyttö vaikuttaisi suoraan asuinalueiden ilman laatuun. Liikenteen päästöjä vähennettävä Suomessa on vielä ajossa paljon ennen vuotta -90 rekisteröityjä autoja, joiden päästöt ovat moninkertaisia uusiin autoihin verrattuna. Vaikka kaikista ajetuista kilometreistä suurin osa ajetaan uudemmilla autoilla, muodostavat vanhojen autojen päästöt merkittävän osan liikenteen kokonaispäästöistä. Autokannan uudistumisen vauhdittaminen vaikuttaisi myös pienhiukkaspäästöjä vähentävästi. Liikenteen jatkuva kasvu tosin syö ajoneuvojen kehityksen tuomaa hyötyä. Niinpä tukitoimenpiteitä joukkoliikenteen edistämiseksi ja houkuttelevuuden lisäämiseksi tarvittaisiin entistä enemmän. Myös kevyen liikenteen mahdollisuuksien parantaminen vaikuttaisi suotuisasti hengitysilmaamme. Suodatettua ilmaa sisälle Rakennuksissa altistusta pienhiukkasille voidaan vähentää tehokkaalla korvausilman suodatuksella. Ihmiset viettävät suurimman osan ajastaan sisätiloissa, joten jos sisään tuotava ilma suodatetaan ulkoilman pienhiukkasista, niille altistuminen vähenee. Tällä hetkellä valtaosassa rakennuksia ei kuitenkaan ole mahdollista saada suodatettua ilmaa. - Vanhan rakennuskannan ilmanvaihdon parantaminen ja tuloilman suodattaminen lisäisi asukkaiden hyvinvointia, toteaa asiantuntijapalveluiden johtaja Risto Ruotsalainen Allergia- ja Astmaliitosta. Allergia- ja Astmaliiton Sisäilmaneuvonnasta, p. 0600 14429, voi kysyä sisäilmaan liittyvistä asioista tarkemmin. Sisäilmaneuvonta palvelee maanantaista torstaihin klo 9 - 12. Allergianeuvonnassa, p. 0600 14419, terveydenhuollon ammattilaiset vastaavat allergiakysymyksiin maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9 – 13 ja torstaisin klo 13 – 17. Puhelujen hinnat ovat 0,85 e/min + paikallisverkkomaksu. Lisätietoja: Sisäilma-asiantuntija Taiju Virtanen tai rakennustekninen asiantuntija Tuula Syrjänen, Allergia- ja Astmaliitto ry, p. (09) 4733 51, sähköposti etunimi.sukunimi@allergia.com www.allergia.com

Liitteet & linkit