Useimmat välttävät ruokia turhaan
Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana ruoka-allergisten määrä on kaksinkertaistunut. 20-30 prosenttia lapsista ja parikymmentä prosenttia aikuisista välttää yhtä tai useampaa ruokaa oletetun allergian takia. Yksivuotiaista jopa yli puolet välttää ainakin yhtä ruoka-ainetta.
- 90 prosenttia ruokavalioista on kuitenkin turhia - altistuskokeilla kaksoissokkotutkimuksessa allergia löytyy vain joka kymmenenneltä, korostaa allergianeuvoja Anne Vuorenmaa Allergia- ja Astmaliitosta.
Tänä vuonna lanseeratussa kymmenvuotisessa Kansallisessa allergiaohjelmassa yksi keskeinen päämäärä on lopettaa turhat välttämisruokavaliot. Ne yksipuolistavat ruokavaliota ja luovat vääristyneen suhteen ruokaan.
- Pahinta on, että jonkun ruoka-aineen täydellinen välttäminen voi johtaa herkkyyden lisääntymiseen niin, että vahinkoaltistumisessa piilee äkillisen allergiareaktio, anafylaksian vaara, painottaa Anne Vuorenmaa.
- Myös kuolema on mahdollinen.
Eräässä tutkimuksessa vaarallisia reaktioita oli ollut 23 prosentilla lapsista, jotka välttivät jotain ruoka-ainetta turhaan.
Ruoka-allergia oirehtii lapsilla vatsaoireilla kuten ripuli ja oksentelu sekä iho-oireilla eli ihottumalla. Aikuisilla oireena on yleensä ihottuma, mutta hengitystie- ja suolisto-oireitakin voi olla. Suurimpaan osaan atooppista ihottumaa ei kuitenkaan löydy ruoka-ainetta, mitä välttämällä iho paranisi.
- Usein kuitenkin dieetti jää voimaan, vaikkeivät oireet ole välttämisruokavalion aikana hävinneet tai merkittävästi lieventyneet, Anne Vuorenmaa korostaa.
Ruuan sopimattomuus pitäisi lapsilla varmistaa uudella altistuksella puolivuosittain tai vuosittain. Toistuvat altistukset ovat tarpeen siksikin, että noin 90 % pienten lasten ruoka-allergioista häviää ennen kouluikää. Isommilla lapsilla ja aikuisillakin allergiat voivat hävitä.
Useimmat ruoka-allergiset sietävät pieniä määriä allergeenia
Jos ruoka-allergia on aiheuttanut vakavia oireita, ei pidä mennä omin päin maistelemaan kyseistä ruokaa. Vaikeaa ruoka-allergiaa voidaan siedättää erikoislääkärin valvonnassa. Esimerkiksi maitosiedätys aloitetaan tipalla vettä, jossa on todella pieni määrä maitoa. Siedätyshoito kestää vähintään puoli vuotta, mutta onnistuu kahdeksalla tai yhdeksällä kymmenestä: esimerkiksi maitoallergikot alkavat sietää joitakin kymmeniä millilitroja, jopa pari desilitraa maitoa päivittäin. Kun sietokyky saadaan nousemaan, äkillisten allergiareaktioiden vaara vähentyy. Elämänlaatu paranee, kun vahinkoaltistuksen ja anafylaksian pelko häviää. Ylläpitona maitotuotteiden nauttimista täytyy jatkaa joka päivä, muuten sietokyky laskee nopeasti.
Vauvoille pitäisi alkaa antaa lisäruokia 4-6- kuukauden ikäisenä. Yksinomainen rintaruokinta yli puolivuotiailla lisää ruoka-allergian puhkeamien riskiä. Tutkimustuloksia on myös siitä, että vehnäallergiaa esiintyy enemmän lapsilla jotka ovat aloittaneet vehnän syömisen vasta 7 kuukauden iässä. Vielä muutama vuosi sitten sanottiin, että pikkulapsille ei saisi antaa esimerkiksi kalaa, mansikoita ja sitrushedelmiä. Nyt on todettu, että mahdollisimman laaja ruokavalio pienentää ruoka-allergian puhkeamisen todennäköisyyttä.
Kysy neuvoa:
Allergianeuvonta vastaa numerossa 0600 14419 maanantaisin, tiistaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 9–13 ja torstaisin klo 13–17. Puhelujen hinnat 0,85 e/min + paikallisverkkomaksu.
Allergia- ja Astmaliitto järjestää koulutusta ruoka-allergiasta 4. marraskuuta Allergiatalolla Helsingissä. Koulutuksen tavoitteena on lisätä terveydenhuollon ja ruoka-alan ammattilaisten tietotaitoa allergioista.
Lisätietoja toimituksille:
• tiedottaja Maarit Rautio, p. (09) 4733 5317, 040 549 1003
• allergianeuvoja Anne Vuorenmaa, p. (09) 4733 5202, 040 5583714
www.allergia.fi